Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Yritykset Yrityksiä lähellä Konserni kuntoon kokkaamalla

Konserni kuntoon kokkaamalla

Sähköposti Tulosta

Dic Lindertz selittää peliä - Verkkonummi.fi

Konsernilla ei mennyt hyvin. Hätiin kutsuttiin konsultti, joka kertoi, että konsernissa tehdään vääriä asioita ja organisaatiossakin on paljon tehostamisen varaa. Tuli yt:t ja muutama irtisanominen ja organisaatiota järjestettiin uudelleen. Uudet tavoitteetkin asetettiin, jotta tehtäisiin niitä oikeampia asioita, mutta silti kaikki tuntui jatkuvan vanhaan malliin. Yhteistyö sujui ehkä entistäkin hankalammin, koska kaikki halusivat pitää kiinni vanhoista työtavoista eikä kenellekään ollut oikein selvää, kuka uudessa järjestelmässä vastaa mistäkin.

Yhteistyö ei ole helppo laji eikä konserni ole helppo toimintaympäristö. Oli kyse sitten yksityisyrityksestä tai kunnan tai valtion organisaatiosta, sujuvan yhteistyön eteen on tehtävä töitä. Mutta tuo työ voi olla myös hauskaa.

Jos yhteistyö ei toimi, sitä voi onneksi harjoitella. Usein yhteistyön ongelmakohdat vain piiloutuvat työpaikan rutiineihin. Sisältäpäin niitä on vaikeaa havaita. Jos yhteistyön mekanismit tunnetaan, voidaan ongelmakohtiakin pohtia rakentavasti. Usein yhteistyötä parantaa jo se, että toimijat tutustuvat toisiinsa paremmin: tutulle ihmiselle on helpompi puhua ja hänelle luvattuja töitä on vaikeampi jättää tekemättä.

Kun organisaatiota halutaan kehittää tai toimintaa tehostaa, viisas johto tiedostaa, että todellinen työnjaon, vastuu ja asiantuntemuksen järjestelmä, jonka mukaan organisaation toiminta rakentuu käytännössä, voi olla jotakin aivan muuta kuin yrityksen virallinen valtarakenne. Konsernin johdon olisi hyvä tuntea todelliset vastuunkannon ja työskentelyn mekanismit etenkin erikoistilanteissa, kuten vaikkapa taloudellisissa kriiseissä, organisaatiouudistuksissa tai uuden toiminnan käynnistyessä koulutuksen jälkeen.

Yhteishenkeä ja yhteistyökykyä pyritään organisaatioissa lisäämään usein erilaisilla virkistäytymispäivillä ja niihin liittyvillä peleillä, leikeillä ja haasteilla. Tällaisia yrityksille ja organisaatioille suunnattuja palveluita tarjoavia yrityksiä on viime aikoina syntynyt melko paljon. Tarjolla on erilaisia seikkailuretkiä, liikuntapelejä, teatteriharjoituksia ja muuta mukavaa.

Usein seikkailut jäävät kuitenkin vain yhteiseksi hauskanpidoksi. Harva yritys tarjoaa asiakasorganisaatiolle yhdessäolon lisäksi myös tietoa henkilöstön todellisesta yhteistyökyvystä ja organisaation valtasuhteista. Kirkkonummelainen Food Masters onnistuu yhdistämään hauskan ja jännittävän pelin, yhteishengen kohottamisen, oikean tiedon tuottamisen ja mikä parasta, hyvän ruoan.

Yhteistyön avaimia etsimässä

Food Masters on vuodesta 2011 lähtien järjestänyt kehittämiään keittiöpelejä yrityksille ja valtion ja kuntien organisaatioille, jotka haluavat kehittää työyhteisön toimintaa ja lisätä henkilöstönsä hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Yrityksen omistaa pitkään eri yrityksissä myyntijohtajana työskennellyt, ruoanlaittoa harrastanut ja yhteisöllisiä kokkaustapahtumia järjestänyt Dick Lindertz.

Jokaisella työpaikalla on tavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää työnjakoa ja yhteistyötä. Food Mastersin ruokapelin avulla voidaan mukavassa ympäristössä ruokaa laittamalla harjoitella yhteistoimintaa. Kun peliä vielä maustetaan työpaikan arjesta poimituilla hankaluuksilla, saadaan aikaiseksi varsin opettavainen, mutta silti hauska tapahtuma.

Valmistusvaihe - Verkkonummi.fi

Pelin idea on, että joukkueet valmistavat aterian valmiiksi varatuista aineksista. Joukkueet saavat myös pelirahaa mahdollisia lisähankintoja varten. Aineksia ja rahoja on asetettuihin tavoitteisiin nähden hieman liian niukasti: ilman luovia ratkaisuja ei saada aikaiseksi muuta kuin tavanomaista perusruokaa. Joukkueet voivat kuitenkin vaihtaa aineksia ja käydä niillä kauppaa keskenään sekä anoa pelin johdolta lisärahoitusta, jotta voisivat ostaa lisätarvikkeita pelin kaupasta. Röyhkeimmät ovat jopa varastaneet ruokatarvikkeita, jos muu ei ole auttanut.

Jokainen joukkue jakaa tehtävät ja sopii työnjaosta ja vastuista. Pelin järjestäjät synnyttävät joukkueille lisähaasteita, joita tavallisessakin työelämässä syntyy: johdon poissaoloja kriittisellä hetkellä, ylimääräisiä palavereita kesken kiireisimmän työn, vihaisia asiakkaita, lisävaatimuksia, resurssien yllättäviä vähenemisiä - kaikkea sitä yllättävää ja ylimääräistä, johon normaaleillakin työpaikoilla joudutaan venymään työpäivän aikana.

Joukkueiden ja pelinjärjestäjien lisäksi paikalla ovat "asiakkaat", jotka samalla arvioivat joukkueiden suorituksia ja yhteistyötaitoja, järjestäytymistä ja johtajuutta. Nämä tuomarit tarkkailevat tilannetta ja tekevät huomioita, joiden avulla voidaan yhteistyötä tiivistää myöhemmin oikeassa työelämässä. Tuomareina voi toimia joko pelin tilannut taho tai vaikka organisaation eri portaista koottu ryhmä.

Kun keittiössä häärivien työryhmien toimintaa arvioidaan, tarkastellaan luonnollisesti työn tuloksia ja käytettävissä olevien resurssien tehokasta hyödyntämistä – siis siitä, kuinka kekseliäästi ryhmä on onnistunut valmistamaan herkullisen ja houkuttelevannäköisen aterian. Lisäksi arvioidaan asiakasrajapinnan hoitoa, yhteistyökykyä, johtajuutta, ongelmatilanteiden selvittämistä, organisaation tehokkuutta ja niin edelleen.

Tärkein arviointikriteeri voittajajoukkueen ja parhaan pelaajan valinnassa on kuitenkin joukkueen mieliala, asenne ja huumori: paraskaan tulos ei näet säily kauaa, jos se on saavutettu hyvinvoinnin ja hyvän mielen kustannuksella.

Kilpailu kuulostaa stressaavalta, mutta kun tehtävänä on laittaa ruokaa yhdessä, haasteet eivät aiheuta suunnattomia paineita. Ihmiset uskaltavat hellan ääressä olla luovempia ja keskustella vapaammin. Ja kun lopuksi vielä syödään ja puidaan pelin tapahtumia yhdessä, kukaan ei poistu tilaisuudesta stressaantuneena tai pahalla mielellä.

Yhteistoiminnan tarkkaileminen tuottaa organisaatiolle hyödyllistä tietoa. Vielä hyödyllisempää on kuitenkin aito yhteistyö, joka vääjäämättä syntyy, kun ateriaa valmistetaan yhdessä. Ihmiset tutustuvat toisiinsa ja oppivat toimimaan yhdessä. Peli saattaa myös muuttaa työyhteisön sosiaalisia kuvioita: työpaikalla tiukan murjottajan maineessa ollut työntekijä saattaakin ruokapöydässä osoittautua hauskaksi jutun kertojaksi tai hiljainen puurtaja saattaa osoittautua neuvokkaimmaksi vastuunkantajaksi, jonka mielipiteitä ja luovia ratkaisuja kannattaa kuunnella työpaikallakin.

Ihmiset puhuvat toisilleen enemmän, kun he tutustuvat ja oppivat luottamaan toisiinsa. Kun ihmiset puhuvat enemmän, tieto kulkee tehokkaammin ja yhteistyö sujuu paremmin. Keskenään juttelevat työntekijät myös voivat paremmin ja hyvinvoivat työntekijät taas tekevät tehokkaammin työtä. Parhaimmillaan yhteinen päivä ruokaa valmistaen lisää organisaation tuottavuutta ja työntekijöiden hyvinvointia ilman pelin tulosten tarkkaa analyysiakin.

lopputulos - Verkonummi.fi
Havaintoja

Dick Lindertz on ehtinyt vetää yrityksensä parin toimintavuoden aikana jo kymmeniä ruokapelejä. Hän on huomannut, että eri alat toimivat keittiössäkin hyvin eri tavoilla: Valtion ja kuntien virkamiehet noudattavat ohjeita tarkasti eivätkä ole innokkaita luovuuteen tai oma-aloitteisuuteen parantaakseen toiminnan tulosta. Markkinointi-ihmiset taas soveltavat kaikessa ja jopa tarpeen tullen huijaavat ja varastavat, jotta lopputulos vain on paras mahdollinen. IT-ala säästää mieluummin rahaa kuin panostaa laatuun. Lääkärien yhteistyö toimii saumattomasti eikä kukaan hermostu pahimmassakaan kriisissä.

Kuvaukset ovat toki kärjistettyjä, mutta eri toimialat todella ratkaisevat eteen tulevat ongelmat hyvin eri tavoin. Tämä johtuu kenties alan koulutuksesta tai ehkä siitä, että tietyntyyppiset ihmiset hakeutuvat tietyntyyppisille aloille. Ryhmien erilaisista toimintatavoista ei kuitenkaan voi päätellä toiminnan tulosta. Joskus ryhmät tuntuvat toimivan hallitsemattomassa kaaoksessa, mutta lopputulos on siitä huolimatta loistava.

Ruokapelejä on käytetty myös erilaisten koulutusten loppuhuipentumana. Niiden tulokset voivat olla valaisevia: Vaikka koulutuksessa on opeteltu uusia toimintatapoja ja testien mukaan ne on myös omaksuttu, pelin aikana yllättävät kriisitilanteet ja vieras toimintaympäristö saavat opit helposti unohtumaan ja toimijat palaamaan vanhoihin toimintatapoihinsa. Tämän huomaaminen auttaa pelaajia tiedostamaan omaa toimintaansa ja siten myös kehittämään sitä toivotulla tavalla.

Myös organisaatiouudistuksen toimivuutta voi testata ruokapelillä. Nopeassa toiminnassa paljastuvat todelliset vuorovaikutuskuviot, joita taitava johto voi käyttää hyväkseen suunnitellessaan organisaation työnjakoa ja toimintaa.

Food Masters organisoi, konsultoi ja kirjoittaa

Food Masters eli Dick Lindertz organisoi pelit tilaajan toivomusten mukaisesti. Pelin hinta määräytyy pelaajien määrän, ruokalistan ja tarvittavien tilojen mukaan: kallein tekijä on ruoan valmistamiseen sopivan tilan vuokra, mutta jos yrityksellä on tila omasta takaa, kustannukset eivät ole korkeat. Pelitilanteessa paikalla on Lindertzin lisäksi muitakin avustajia, jotka ovat Food Mastersin kokeneita alihankkijoita.

Ennen peliä Lindertz sopii tilaajan kanssa ruokalistasta ja pelin vakavuusasteesta: pikkujouluillanvietto voi olla kevytmielisempi kuin johtajakoulutuksen "loppukoe".

Food Mastersilla on pelitoiminnan lisäksi työpaikkaruokailun ongelmia ja laatukysymyksiä selvittelevää konsulttitoimintaa: "Meidän ruokala" voidaan kutsua paikalle, jos lounasravintolan palvelut eivät kohtaa työntekijöiden toiveita ja tarpeita. Usein puolueeton välimies auttaa vaikeissakin ristiriitatilanteissa.

Food Mastersin lounasruokailun uudistusohjelma auttaa työnantajaa parantamaan toimipisteen lounaskulttuuria ja samalla lisäämään työntekijöiden työpaikkaviihtyvyyttä oleellisesti. Dick Lindertz kokee olevansa pikemmin myynnin analyytikko kuin Gordon Ramsayn kaltainen ravintolakriitikko: Usein ongelmat eivät johdu keittiön ammattitaidosta vaan siitä, että yritys on tilannut keittiöltä väärää palvelua tai säästänyt väärässä kohdassa. Myös lounasravintolan markkinointi ja tiedottaminen saattaa olla ongelmien lähde.

Dick Lindertz pitää lisäksi myös Mukana maku -ruokablogia ja hänen reseptejään on jo pitkään julkaistu Verkkonummen sivuilla.

 

Kuvat: Food Masters

Kommentit (1)Add Comment
...
Kirjoittanut AnniS, 08.01.2014
Ihan mahtavaa! Itse olin mukana kehittelemässä ja tekemässä samanlaisia juttuja 90-luvun alkupuolella kun kehitimme tiimitoimintaa isossa konsernissa. Ruoan ääreen kokoontuminen todella toimii ja siinä voi keskustella ja kehitellä asioita vaikka miten paljon. Ruoka on siis myös hyvä oppimisen VÄLINE!

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 08.01.2014 12:52 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0645 sekunnissa.