Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Ulkoverkko Taloussuhdanteiden synkkyyyden pohja saattaa olla käsillä

Taloussuhdanteiden synkkyyyden pohja saattaa olla käsillä

Sähköposti Tulosta

Citi Surprise Index

Suhdanteiden synkkyyyden pohja saattaa olla käsillä, sanoo Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius. Helenius oli tiistaina Kirkkonummella kertomassa sijoittajille talouden näkymistä Handelsbankenin sijoitusillassa.

Citi, eräs maailman suurimmista rahalaitoksista, tarkkailee talouden tilaa mm. yllätysindeksillä, eli se vertaa yksinkertaisesti julkaistavien taloustilastojen suhdetta analyytikoiden odotuksiin ja ynnää tulokset yhteen. USA:n ja Aasian ennusteindeksit ovat jo positiivisella, mutta euroalue on edelleen vaikeuksissa. Sijoitusmarkkinat eivät ole kovin vakuuttuneita vielä, ja Yhdysvalloissa S&P500 -indeksi on edelleen heikko. Se mitä Helenius ei sanonut on että aikaisemmin tämänkaltaiset tilanteet ovat olleet hyviä ostohetkiä amerikkalaisille osakesijoittajille. Rahamaailmassa menneisyys ei ole kuitenkaan tae tulevaisuudesta.

Kiina elvyttää selkeästi, siellä rahan tarjonta (M2-tasolla arvioituna) on lähteenä käytettyjen Marcobondin tilastojen mukaan kasvanut kuluneen vuoden aikana selvästi. Kiinassa myös tuotantoon tarvittavien raaka-aineiden hinnat ovat alkaneet kiivetä. Tämä lupaa hyvää muulle Aasialle ja Yhdysvalloille. Vaikka Yhdysvalloissa kulutustavaramarkkinoiden vahvuutta kuvaavana indikaattorina yleisesti käytetty ns. ostopäällikköjen indeksin trendi onkin alaspäin, sen viimeaikaiset lukemat saattavat kertoa käännöksen siellä olevan käsillä.

Euroopassa elämme edelleen ongelmallisia aikoja. Tiina Helenius sanoi seuranneensa Espanjan tilannetta jo 2008-2009 taitteesta, ja olevansa yhä pessimistinen tähän saakka Espanjan suuri rakennussektori

tehtyjen taloudellisten oikaisutoimien vaikutuksesta. Espanjan ongelmana on talouden yhä hidastuva vauhti, jolloin edes korotetulla arvonlisäverolla ei kyetä kasvatttamaan valtiontalouden tuloja niin että aukko valtiontalouden menojen ja tulojen välillä olennaisesti paranisi. Espanjassa rakennussektori on tilastollisesti edelleen kovin suuri verrattuna esimerkiksi toiseen kriisiytyneeseen maahan Irlantiin, tai vaikkapa tasaisen kasvun Ruotsiin. Espanjassa teollisuustuotanto laskee yhä samalla kun vähittäiskaupan myyntimäärät ovat kaavioissa lähes vapaassa pudotuksessa. Vaikka myös koko euroalueella vähittäismyynti laskee, kokonaislasku euroalueella on silti hidasta: nyt ollaan vuoden 2006 tasolla. Sen sijaan Espanjan työttömyysaste on jo korkeammalla kuin Kreikan, eikä työttömyyden kasvu näytä olevan hidastumassa. Kun mennään yli 25% työttömyysasteeseen, kyse on selvästi poliittisesta ongelmasta, ja tulevaisuus on hämärän peitossa. Näyttää hyvin huolestuttavalta, sanoi Tiina Helenius.

Saksa on muita euroalueen ydinmaita vahvempi, mutta näkymät ovat heikentyvät sielläkin. Silti Saksa on se maa euroalueella, jonka ulkomaankauppa vetää - Euroopan ulkopuolella. Saksan työttömyysaste on 20 vuoden Saksassa lähes täystyöllisyys

matalimmilla tasolla, vaikka Saksassakin on tietysti alueellista vaihtelua. Muualla euroalueella taas ollaan tilaston toisessa ääripäässä. Saksan tilanne on mielenkiintoinen sikäli, että yleensä täystyöllisyyden tilanteessa inflaatio alkaa nostaa päätään, mutta tällä kertaa yleensä sitä kurissa pitävät korot eivät voi nousta muun euroalueen ongelmien takia. Saksassa on odotettavissa hieman totutusta voimakkaampaa inflaatiota, sillä rahapolitiikan keinot eivät ole sitä tasapainottamassa. Saksan valtiolla on toki mahdollisuus puuttua kuumenevaan talouteen muilla keinoilla, kuten veronkorotuksilla, eikä siksi olekaan luultavaa, että inflaatio Saksassa sanottavammin lähtisi kasvuun.

Entä Suomi: Suomessa teollisuus on vähentänyt työvoimaa taantumissa, joten tuottavuus on normaalisti elpynyt nopeasti. Nyt teollisuustuotanto on kuitenkin vähentynyt Suomen kasvu

taantumaa edeltäneestä tasosta. Suhteessa Saksaan olemme kärsineet tuotannon tason elpymisessä viimeisen parin vuoden aikana, mutta niin ovat muutkin. Suomen kilpailukyky alkaa olla kunnossa verrattuna muuhun euroalueeseen - jos se nyt kelpaa mittariksi. Se ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, sillä meillä on esim. Saksaan verrattuna kovemmat inflaatiopaineet. "Entinen vauhti ei kuitenkaan enää palaa Suomeen. 2000 luvun alusta alkanutta ja vuonna 2008 päättynyttä kasvuvauhtia emme todennäköisesti nopeasti saavuta, hyvä saavutus on, jos pysymme Suomen pitkän ajan 1970-90 luvun kasvutrendissä."Tällä hetkellä talous kasvaa vain vähän, sanoi Tiina Helenius, Handesbankenin pääekonomisti.

Suomen inflaatiopaineet

Kuvat: Tiina Helenius, Handelsbanken Capital Markets

Kommentit (0)Add Comment

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 28.11.2012 16:25 )  

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.065 sekunnissa.