Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Ulkoverkko Fukushiman säteilyä Suomessa - tai sitten ei

Fukushiman säteilyä Suomessa - tai sitten ei

Sähköposti Tulosta
Säteily Kirkkonummella

Säteily puhuttaa. Sitä ei näe, ei haista, ei maista, ei huomaa omin aistein mitenkään. Se on vaarallista. Sitä on kaikkialla. Ja siitä saa vetäviä otsikoita.

Verkkonummi esittelee tänään kaksi ajankohtaista säteilyyn liittyvää verkkopalvelua.

Säteilyturvakeskus (STUK) seuraa säteilyarvoja reaaliaikaisesti ympäri maata. Kaksi mittauspisteistä on Kirkkonummella.

Toinen mittauspiste on Jorvaksen kolmiossa ja toinen Porkkalassa merivartioasemalla. Pohjoinen Kirkkonummi ei ole saanut omaa mittauspistettä. Tiedot ympäri maata yhdistetään kaikkien käytettävissä olevaan Säteilytilanne Suomessa -palveluun.

Tätä kirjoitettaessa Jorvaksen mittauspisteen säteilyarvot olivat 0.159 mikrosievertiä tunnissa ja Porkkalan 0.139 mikrosievertiä tunnissa. Suojautuminen aloitetaan, kun säteilytaso ylittää 10 mikrosievertiä tunnissa. Edes Tshernobylin ydinturman pahimmat laskeumat Suomeen eivät ylittäneet 5 mikrosieverttiä tunnissa. Tsernobylin laskeumaan verrattavan annokseen saa myös jokainen lentomatkustaja: normaalissa 12 kilometrin lentokorkeudessa kohtaa saman säteilyn annosnopeuden 5 mikrosieverttiä tunnissa.

Ajankohtaiseksi asia tuli, kun Säteilyturvakeskus tiedotti tänään Fukushiman säteilyvaikutuksista Suomessa. Useat uutisvälineet ehtivät jo repiä tiedotteesta iltapäivälehtimäisiä otsikoita verkkopalveluihinsa, ennen kuin lukivat tiedotteen kunnolla ja palasivat arkeen. STUK nimittäin otsikoi tiedotteensa : "Pieniä määriä Fukushimasta peräisin olevaa radioaktiivista cesiumia löytyy Suomen metsistä". Itse tekstissä sanottiin näin:

Suomen metsäympäristössä on havaittu pieniä määriä Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuudesta peräisin olevaa radioaktiivisista cesium-134:ää ja cesium-137:ää. Cesiumia on löytynyt muun muassa jäkälistä, sammalista, sienistä sekä hirven- ja poronlihasta.

Fukushiman onnettomuus lisäsi keinotekoisen radioaktiivisuuden määrää suomalaisissa luonnontuotteissa korkeimmillaan noin prosentin verran, tuotteesta riippuen. Muu ympäristön keinotekoinen radioaktiivisuus on peräisin 1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuudesta ja ilmakehässä 1950- ja 1960-luvuilla tehdyistä ydinpommikokeista.

Suomalaiset saavat eri lähteistä keskimäärin 3,7 millisievertin suuruisen säteilyannoksen vuodessa. Luonnosta peräisin olevista elintarvikkeista aiheutuva säteilyannos on keskimäärin 0,01 millisievertiä vuodessa. Fukushiman onnettomuuden aiheuttama lisäys tähän on merkityksettömän pieni. Talousvedessä, maidossa ja muissa kaupan olevissa elintarvikkeissa ei ole havaittu Fukushimasta peräisin olevaa radioaktiivisuutta.

Säteilyturvakeskus (STUK) seuraa Suomessa ympäristön radioaktiivisuuden tilaa mittaamalla erilaisista ympäristönäytteistä radioaktiivisten aineiden määriä. Näytteet, joista Fukushimasta peräisin olevaa cesiumia on havaittu, on kerätty loppukesän ja syksyn aikana. Havaitut cesium-134- ja cesium-137-pitoisuudet olivat sienissä ja poron- ja hirvenlihassa alle yhden becquerelin tuorekiloa kohti. Tshernobylin onnettomuudesta peräisin oleva cesium-137-määrä oli samoissa sieninäytteissä 25–3000 ja poron- ja hirvenlihassa 17–95 becquereliä kiloa kohti.

Maaliskuussa 2011 tapahtunut Fukushiman ydinonnettomuus levitti radioaktiivisia aineita kaikkialle pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa ensimmäiset havainnot onnettomuudesta peräisin olevista radioaktiivisista aineista tehtiin ulkoilmasta 22. maaliskuuta, runsas viikko onnettomuuden alkamisesta. Radioaktiivisten aineiden määrät ulkoilmassa olivat niin vähäisiä, etteivät ne edellyttäneet suojelutoimenpiteitä. Ulkoilman radioaktiivisten aineiden määrät laskivat nopeasti havaitsemisrajojen alapuolelle. Toukokuun jälkeen ulkoilmassa ei enää juurikaan havaittu onnettomuudesta peräisin olevia radioaktiivisia aineita.

Sateilytilannesivuilta näkee myös tilanteen hieman taaksepäin. Eli kun jossakin revitään otsikoita, on helppoa tarkistaa todellinen tilanne, ja päättää hypätäkö kaivoon vasta sen jälkeen.

Toinen asiaa sivuava mielenkiintoinen verkkopalvelu on Kirkkonummella majaansa pitävällä Geologian tutkimuskeskuksella. Muuttamista miettivät tai rakentamista harkitsevat voivat tarkistaa oman Gammasäteily Kirkkonummellaasuinalueensa kallioperän gammasäteilyn Geologian tutkimuskeskuksen kartasta (valitse vasemmalta Geophysical maps - Airborne geophysics - Gamma radiation, Total ). Kirkkonumella gammasäteilyä tulee maaperästä eniten Humaljärveltä pohjoiseen aina Veikkolaan ulottuvalla vyöhykkeellä, sekä Upinniemen tienoilla. Lisäksi on pistemäisiä säteilyalueita - Kirkkonummeltahan löytyy uraania, minkä senkin voi paikantaa kartasta.

Suurimmat taustasäteilyt tulevat silti asuntoihin yleensä radonista. Tässä suhteessa Kirkkonummi on suhteellisen hyvä paikka asua STUK:in radonkartan mukaan.

Kommentit (0)Add Comment

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 19.01.2012 20:27 )  

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0627 sekunnissa.