Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Tapahtumat Tietoja tapahtumista Kahdeksansataa koiraa kilpailee Kirkkonummella agilityn mestaruudesta

Kahdeksansataa koiraa kilpailee Kirkkonummella agilityn mestaruudesta

Sähköposti Tulosta

Santos - Verkkonummi.fi

Ensi viikonloppuna,14.-16.6.2013, keskustan urheilukentällä ei pelatakaan jalkapalloa. Siellä juoksee, hyppii, kiipeilee ja pujottelee kahdeksansataa koiraa. Kirkkonummen Kennelkerho on saanut järjestettäväkseen agilityn SM-kilpailut, jotka tuovat kolmena päivänä vipinään ja hännänheilutusta Kirkkonummen keskustaan.

Verkkonummen toimituksen tiedot agilitystä rajoittuvat kahteen asiaan: siihen, että se näyttää hauskalta ja toiseksi siihen, että se näyttää hauskalta siksi, että koirilla näyttää olevan todella hauskaa. Lisää tietoja saadakseen toimitus lähti tapaamaan masalalaista Liisa Sarjasta, joka on harrastanut agilityä jo parikymmentä vuotta.

Portilla vastaan tulee kaksi isoa, mustaa ja hyvin seurallista olentoa, jotka päättävät heti, että vieraan on syytä ryhtyä rapsutushommiin. Lukas ja Santos ovat belgianpaimenkoiria, pitkäkarvaista groenendealeja, vähän liian suuria tullakseen syliin asti – ainakaan yhtä aikaa. Lukas ja Santos eivät tällä kertaa itse osallistu kisoihin, mutta heidän emännällään on viikonloppuna kädet täynnä työtä kisajärjestelyjen parissa.

Kun rapsutusasiat on saatu hoidettua, on aika keskittyä agilityn eli "ketteryyden" saloihin. Koirien estekilpailu syntyhetkenä pidetään vuonna 1978 pidetty arvostettua Crufts -koiranäyttelyä, jonka lisäohjelmaksi tuotiin hevosten esteratsastuksesta inspiraation saanut koirien esterata. Laji herätti välittömästi valtaisan innostuksen.

Suomen ensimmäinen agilitynäytös järjestettiin Messukeskuksen koiranäyttelyssä vuonna 1986, minkä jälkeen laji alkoi levitä myös Suomessa. Kirkkonummen kennelkerho oli yksi maan ensimmäisistä aktiivisesti agilityä harrastavista seuroista.

Vauhdilla ja virheettömästi

Agilityssä koira pyrkii suorittamaan erilaisista esteistä koostuvan radan virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti. Kisojen tuomari suunnittelee radan ja määrittelee sille ihanneajan, joka on alitettava, mikäli haluaa saada puhtaan suorituksen. Tuomari tarkkailee, menevätkö suoritukset oikein ja oikeassa järjestyksessä. SM-kisoissa on radalla arvostelevan tuomarin lisäksi myös aputuomareita.

Koska harrastajia on niin paljon, arvokisoihin ei pääse aivan helposti: päästäkseen SM-tasolle, koiran on edeltävällä kaudella tehtävä seitsemän virheetöntä 0-tulosta, joista kahden on oltava samasta kilpailusta. Huipulla koirien sijoitus ratkaistaan virhepisteiden sijaan sekunnin murto-osilla. Luvassa on siis upeita suorituksia ja hurjaa vauhtia, kun sadat virheettömiin suorituksiin kykenevät koirat kilpailevat keskenään.

Koirat nauttivat esteiden ylittämisestä, mutta pelkkä into ei riitä, sillä esteet on osattava suorittaa oikein. Hyppyesteiden rimoja ei saa pudottaa, pujotteluesteet on pujoteltava oikeassa järjestyksessä, kontaktiesteissä (keinu, puomi ja a-este) tassujen on osuttava juuri oikeaan kohtaan. Esteet on suoritettava oikeassa järjestyksessä eikä esteistä luonnollisestikaan saa kieltäytyä.

Esteiden suorittamisen lisäksi koiran on osattava lukea ohjaajan merkkejä. Ohjaaja ei saa koskea koiraa eikä esteitä eikä suorittaa Mestarit - Verkkonummi.fi

esteitä itse, mutta muuten kaikki merkit, komennot ja vihellykset ovat sallittuja. Ohjaajan lukeminen on välttämätöntä, sillä koirat eivät saa harjoitella rataa etukäteen, vaan joutuvat suorittamaan esteet ohjaajan näyttämässä järjestyksessä. Yleisön kannattaakin kiinnittää huomiota myös ohjaajan kehonkieleen: toiset koirat ovat oppineet päättelemään oikean esteen jo isännän olkapään asennosta.

Agility sopii kaikille koirille jotka pitävät siitä

Agility sopii kaikenkokoisille koirille, sillä kisoissa on kolme kokoluokkaa: mini, medi ja maxi. Kaikista koirista ei kuitenkaan ole agilitykoiriksi: jos ei huvita, niin ei huvita. Joskus isännät ovat innokkaampia kuin koirat ja moni onkin joutunut palaamaan kotiin hieman pettyneenä. Toisaalta moni on tullut muutaman vuoden kuluttua takaisin agilityradalle uuden, lajiin paremmin soveltuvan koiran kanssa.

Koiran koolla ei ole väliä, mutta ketteryydellä ja halukkuudella on. Jotkut koirarodut ovat selvästi innostuneempia agilitystä kuin toiset. Bordercolliet ovat olleet sangen menestyksekkäitä, samoin kelpiet, belgianpaimenkoirat, vesikoirat, terrierit ja shetlanninlammaskoirat. Mikä tahansa rotu toki käy, jos koira pitää touhusta. Liian raskasrakenteisten tai pitkäselkäisten olentojen on tosin vaikeaa ja ehkä myös terveydelle haitallista hyppiä esteiden yli.

Koulutusta pennusta alkaen

Treenaaminen kannattaa aloitta jo pentuna. Kirkkonummen kennelkerholla on oma agilityhalli ja omaa koulutusta, mutta koulutukseen on jonotettava ja ohjaajan on oltava aktiivinen kennelkerhossa. Agilityä voi harrastaa myös yksityisten opettajien johdolla, mutta se voi tulla kalliiksi, etenkin jos opettaja on kokenut ja menestynyt ohjaaja.

Toki agilityä voi harrastaa ihan itsenäisestikin isännän ja koiran omaksi iloksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että mikäli mielii kisaamaan koiransa kanssa, väärän suoritustavan poisoppiminen on huomattavasti hankalampaa kuin oikean suorituksen opetteleminen alusta alkaen.

Myös harjoittelupaikalla on väliä. Kirkkonummen kennelkerhon hallin pohja on joustava. Varsinkin isojen koirien on turvallisempaa hyppiä hieman pehmeällä alustalla. Kovalla kentällä suurten koirien olkanivelet saattavat rasittua ja kulua.

Kertaus on opintojen äiti myös koirien koulussa. Koiran saa oppimaan agilityn hienoudet toistamalla, toistamalla, toistamalla ja palkitsemalla. Toistoja ei kuitenkaan saa olla liikaa – ei siinäkään tapauksessa, että koira itse haluaisi. Jos leikki jää välillä kesken, koira ei kyllästy, vaan on innokas vielä seuraavallakin kerralla.

Koiran into voi olla joskus haitallistakin. Esteet on maltettava suorittaa loppuun ja oikein, vaikka mieli palaisi jo seuraavalle esteelle. Vaikka vauhdin on oltava melkoinen, on silti maltettava astua este loppuun asti siitä huolimatta, että hyppäämällä pääsisikin nopeammin.

Liisa Sarjanen kertoo, että esimerkiksi keinun opettaminen koiralle on haasteellista: keinu liikkuu ja paukahtaa,,ja koiran on opittava olemaan piittaamatta luontaisista vaistoistaan, jotka käskevät hypätä pois ja lähteä pakoon. Myös oikean hypyn opettaminen on konstikasta, jos koira ei luonnostaan ponnista oikein.

Kisoihin on yleisöllä vapaa pääsy

Kirkkonummelaisilla on viikonloppuna mahdollisuus seurata koirien suomalaista huippu-urheilua kotinurkillaan ihan ilmaiseksi. Suomalaista agilityä kannattaakin katsoa, sillä suomalaiset ovat menestyneet maailmalla hienosti. Sarjanen epäilee, että olemme MM mitalipistetilaston kärjessä tällä hetkellä. Tilanne saattaa tosin hieman muuttua, sillä tämän vuoden MM-kisat pidetään Etelä-Afrikassa, jonne kaikki huipputiimit eivät ehkä halua lähteä matkan pituuden ja hankaluuden vuoksi.

Kirkkonummen SM-kilpailuissa lauantain on omistettu joukkuekilpailuille. Kussakin joukkueessa on neljä koiraa ja kolmen parhaan pisteet lasketaan. Sunnuntaina kilpaillaan yksilömestaruudesta.

Jalkapallokentän kunnosta ja puhtaudesta huolehtiville voi kertoa, että lämmitetylle nurmelle pääsevät vain kilpailevat koirat: sinne ei yksikään koira tee asioitaan. Alue on todennäköisesti kisojen jälkeen huomattavasti puhtaampi kuin ennen kisoja, sillä nuoret koirat ovat kuin pienet lapset: ne panevat suuhunsa kaikkea mahdollista. Sen vuoksi talkoolaiset joutuvat siivoamaan kentältä kaikki roskat, tupakantumpit ja lasinsirpaleet ennen kisoja. He myös luonnollisesti korjaavat jälkensä lähtiessään.

Roskia ja koirankakkaa ei siis tarvitse pelätä, mutta jos haukkuminen häiritsee tai koirapöly aivastuttaa, on ehkä syytä pysyä poissa urheilukentältä. Koirista pitävien ja koirien riemusta nauttivien sen sijaan kannattaa ehdottomasti suunnistaa Kirkkonummen keskustaan.

Kuvat: Jukka Pätynen, Koirakuvat.fi

Kuvissa groenendael Santos ja viime vuoden maksien voittaja Elina Jänesniemi ja bordercollie Omie

Kommentit (2)Add Comment
...
Kirjoittanut Satu Leinonen, 15.06.2013
Liikennejärjestelyissä olisi toivomisen varaa, perjantaina vilkkaimpaan aikaan iltapäivällä 16.30 tukittiin P-paikan sisäänajon kohdalla koko liikenne, kun kysyivät sisään pyrliviltä autoilta jotain tietoja. Autot olisi pitänyt ohjata esim. Drive-in kisoskin eteen tentattavaksi, jotta muu arkiliikenne olisi sujunut... Kun mainitsin vanhemman valvojamiehen ohi ajaessani, että miksi koko risteys tukitaan, vastaus oli "turpa kiinni!" Että sellaista agility-väkeä järjestäjissä.
...
Kirjoittanut Liisa Sarjanen, 19.06.2013
Pahoitteluni koko kisaorganisaation puolesta.

Parissa tapauksessa kuulemma oli pinna kaatosateessa hieman kiristynyt molemmin puolin ja tilanne eteni vaiheeseen "niin metsä vastaa kun sinne huutaa".
Urheilukentän parkkipaikka tuli hetkessä täyteen ja jouduimme tosiaan käännyttämään ihmisiä autoineen toisille kisaan varatuille parkkipaikoille. Koska meillä ei ollut lupaa käyttää drive in kioskin parkkipaikkaa, piti liikenteenohjaus kiinni tästä ohjeesta.
Suurin osa autoilijoista ymmärsi kiitettävästi tilanteen ja ymmärsi suuren automäärän tuoman ongelman - jota siis kesti vain hetken.

Kiitos vielä tätä kautta kymmenille talkoolaisille, Kirkkonummen kunnalle, urheilukentän henkilökunnalle ja useille muille tukijoille ja tekijöille ketkä mahdollistivat tämän suuren tapahtuman!

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 12.06.2013 10:14 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0649 sekunnissa.