Valokuvia vai jotain enemmän?

24.06.2014 19:55  Kirkkonummi
Tulosta

Voikukka - Tuija Salonen - Verkkonummi.fi

Art Cafe Babylonin seinille ripustettiin uutta näyttelyä, kun kävelin ohi. Valokuvia, ajattelin. Ihan OK. Vähän ehkä turhan kauniita ja idyllisiä. Mutta sitten katsoin tarkemmin ja ihastuin.

Graafikko Tuija Salosen teokset vain näyttävät valokuvilta. Teosten pohjalla on kyllä valokuvia, mutta kuvia on käsitelty tavalla, joka on paljon enemmän kuin kuvankäsittelyn osaamista. Se on koko photoshop-työkalun suvereenia hallitsemista ja pikkutarkkaa käyttämistä taiteellisen ilmaisun välineenä.

Kuka vain voi ottaa valokuvia ja yrittää sen jälkeen käsitellä niitä. Pitää kuitenkin olla ammattilainen, että saa kuvista hienoja. Ja pitää olla taiteilija, jotta kuvilla voi ilmaista jotakin ilmiselvää enemmän.

Koiria, kukkia, sieviä nuoria ihmisiä, kaunis Träskändan kartano. Tuija Salosen lisäksi kuvia ovat ottaneet hänen jo aikuiset lapsensa Pyry ja Tuisku, jotka myös esiintyvät kuvissa. Kuvat voisivat olla tosiaan vähemmän suloisia: pohdin, mitä mahdollisuuksia ilmaisuvoimainen tekniikka toisikaan vähän kantaaottavampien tai tummasävyisempien valokuvien käsittelyyn.

Ehkä Tuija Salonen on vasta matkalla: tekniikka on uusi, eikä sen mahdollisuuksia ole vielä käytetty loppuun. Markkinointiviestinnän ammattilainen ryhtyi pari vuotta sitten muokkaamaan kuvia saadakseen enemmän irti pikaisesti kännykkäkameralla napatuista koirakuvistaan. Pian hän muokkasi myös muiden ottamia kuvia ja toteutti tilaustöinä taideprojekteja.

Vielä kuvamuokkauksesta ei ole tullut Salosen päätointa, mutta luulisi, että näyttely innostaa monia: rakkaiden kuvien muuttaminen taiteeksi ei ole lainkaan hullumpi idea – tai lahjaidea.

Itse pidän erityisesti Tuija Salosen tavasta luoda kasveista kokonaan uusia. Tuisku Salosen kuvaama voikukka on upea, mutta Träskändan kartanon pensaat huokuvat satua ja mystiikkaa: Tuija Salosen tavalla käsitellä kuvia syntyisi upeita kuvituksia satukirjoihin tai vaikkapa tietokonepeleihin.

Pidän näyttelyistä, joiden tauluja tekee mieli katsoa pitkään ja tutkia niiden yksityiskohtia. Salosen kuvat ovat juuri sellaisia. Suosittelen ehdottomasti retkeä Babyloniin.