Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kulttuuri Kirjallisuus Iltasaarna iltasaduista

Iltasaarna iltasaduista

Sähköposti Tulosta

Timo Parvela - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Porkkalasalillinen ekaluokkalaisia ja heidän vanhempiaan tirskuu ja hymähtelee, kun Timo Parvela lukee lapsille iltasatuja. Ella ja Pate, Maukka ja Väykkä ja muut Parvelan sankarit tekevät mielenkiintoisia huomioita maailmasta ja joutuvat sangen merkillisiin tilanteisiin, jotka vangitsevat lasten huomion ja saavat aikuisetkin hymyilemään. Iltasatujen lukeminen on selvästi kivaa.

Ekaluokkalaisille järjestetty ilta on osa kirjaston valtakunnallista Lukuinto-hanketta: kuunteluinto onkin jo olemassa, enää pitäisi saada vanhemmat lukemaan. Iltasadun jälkeen lapset lähtivät tutustumaan kirjaston salaiseen yläkertaan ja aikuiset jäivät kuuntelemaan Timo Parvelan iltasaarnaa, joka ei ollut yhtä naurattava kuin Parvelan sadut, mutta vähintään yhtä mielenkiintoinen.

Kaikille kävi jo iltasadun aikana selväksi, että satujen lukeminen on erittäin mukava tapa viettää aikaa lapsen kanssa. Juuri mikään ei yhdistä niin paljon kuin yhteinen nauru tai yhdessä koettu jännitys. Yhdessäolon ihanuuden lisäksi iltasatujen lukemisella on muitakin vaikutuksia, jotka saattavat olla merkittäviä lapsen koko elämän kannalta.

Aivotutkija Matti Bergströmin mukaan lapset tarvitsevat leikin, sadun ja mielikuvituksen maailmaa pystyäkseen hahmottamaan ympärillään olevaa todellisuutta ja selviämään sen haasteista. Satujen maailma on paikka, josta käsin pelottavaakin todellisuutta voi tarkastella turvallisesti.

Jos lapsi on sisäistänyt tarinan kaaren – alun, keskikohdan, tapahtumien huipentumisen ja lopun – hänen on helpompi käsitellä esimerkiksi televisiosta tulvivaa, pelottavaa todellisuutta. Ukrainan kriisi, ebola-epidemia tai vaikkapa oman elämän ongelmat ovat vähemmän pelottavia, jos lapsi pystyy käsittelemään tapahtumia tarinan aikaperspektiivissä. Tarina luo todellisuuden kaaokseen järjestystä ja muuttaa sen helpommin käsiteltäväksi ja turvallisemmaksi.

Oliver - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Tarinan rakenne ei kuitenkaan ole lapsen mielessä automaattisesti. Se täytyy oppia. Eikä sitä opita kuin lukemalla. Ja lukemaan ei opita kuin siten, että lapselle ensin luetaan ja sitten tarjotaan luettavaa ja vielä näytetään mallia siitä, että lukeminen on normaalia ja mukavaa. Aikuisten olisi siis syytä lukea sekä lapsilleen että uppoutua itsekin kirjoihin lasten nähden. Vain siten lapsi voi oppia lukemisen taidon – sen, miten tartutaan kirjaan ja nautitaan siitä.

Kaaoksen kesyttäminen ei ole ainoa hyvä syy opettaa lapsia lukemaan. Lukevat lapset oppivat jäsentämään todellisuutta paremmin. He pärjäävät opinnoissaan paremmin. He kykenevät ilmaisemaan itseään tehokkaammin. He ovat myös keskimäärin luovempia kuin lapset, jotka eivät koskaan lue.

Maailma myös muuttuu koko ajan luettavammaksi: tiedon määrä moninkertaistuu jatkuvasti ja tekninen monimutkaisuus kasvaa samaa tahtia. Kukaan ei enää selviä arjesta lukematta monimutkaisia manuaaleja. Lukeminen on kansalaistaito, jota ilman on vaikea tulla toimeen.

Suomi loistaa eurooppalaisissa lasten lukuintotilastoissa. Meillä vähitenkin lukeva neljännes lukee enemmän kuin joidenkin maiden eniten lukeva neljännes. Suomessa varallisuus ja vanhempien koulutusastekaan eivät vaikuta lukemisen määrään. Toimiva kirjastomme ja erinomainen koulumme takaavat, että kaikkien perheiden lapsilla on samanlaiset mahdollisuudet nauttia kirjallisuudesta.

Suuri huolenaihe on kuitenkin se, että Suomessa tyttöjen ja poikien lukemisen erot ovat suhteellisesti toiseksi suurimmat Euroopassa. Pojat tarvitsevat siis kannustusta lukemiseensa.

Kaikkia lukeminen ei vain kiinnosta. Joidenkin lasten on suorastaan pakko juosta, kiivetä, tutkia, kilpailla, riehua, seikkailla ja pomppia koko ajan. He eivät yksinkertaisesti ehdi pysähtyä paikoilleen ja juostessa lukeminen on paitsi vaikeaa myös vaarallista. Vanhempien kannattaa kuitenkin olla sinnikkäitä. Ei ole väliä, mitä lukee, kun lukee edes vähän. Jossain vaiheessa rohkaisu, houkuttelu ja esimerkki alkavat toimia. Myös uhkailu, kiristäminen ja lahjonta ovat tehokkaita keinoja. Parvelan perheessä esimerkiksi ladattiin peliaikaa lukemalla: sen ajan, jonka vietti kirjan ääressä, sai viettää myös tietokoneella.

Myy - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Kirjastossa oli myös suuri määrä iltasatujen todellisia asiantuntijoita, joista Verkkonummen toimitus sai haastateltavakseen kaksi.

Heikkilän koulua käyvää Oliveria ei tarvitse houkutella kirjojen ääreen. Parvelakin oli ihan OK, mutta Risto Räppääjä on Oliverin lempikirja siksi, että Risto soittaa rumpuja. Oliver itse soittaa nokkahuilua. Iso Pupu ja Pikku Pupu ovat myös mukavia. Ja se, että äiti lukee kirjoja.

Gesterbyn koulua käyvä Myy puolestaan pitää pienestä hiiritytöstä kertovasta kirjasta, muttei muista sen nimeä, vaikka se on lainattu niin monta kertaa. Siinä hiirityttö saa syntymäpäivälahjaksi siivet ja ryhtyy keijuksi. Parasta kirjassa on se, että siinä on niin hassuja juttuja.

Kommentit (0)Add Comment

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 02.10.2014 14:29 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0652 sekunnissa.