Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kirkkonummi Valtuutetut Anders Adlercreutz on innostunut uusista haasteista

Anders Adlercreutz on innostunut uusista haasteista

Sähköposti Tulosta

Anders Adlercreutz - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Kirkkonummelainen arkkitehti Anders Adlercreutz ei koskaan aikaisemmin ollut osallistunut puoluepolitiikkaan. Oman elinympäristön asiat kiinnostivat kuitenkin aina vain enemmän, ja Adlercreutz päätti lopulta ryhtyä RKP:n kuntavaaliehdokkaaksi. Ja kävi niin, että lähes koko ikänsä Kirkkonummella asuneella viiden lapsen isällä oli enemmän kannatusta kuin monella pitkään politiikassa mukana olleella: Anders Adlercreutzin äänimäärä oli sen verran suuri, että puolueen käytännön mukaisesti hänelle tarjottiin heti paikkaa kunnanhallituksessa.

Nyt Adlercreutzilla on takanaan yksi valtuuston ja yksi kunnanhallituksen kokous ja kunta-asiat tuntuvat kiinnostavilta: on innostavaa tutustua kunnan asioihin monipuolisesti ja ottaa niihin detaljitasollakin kantaa. Elämänpiiri laajenee huomattavasti luottamustehtävän myötä.

Tämä tarkoittaa kuitenkin, että Anders Adlercreutz joutuu käyttämään runsaasti aikaa kunta-asioihin perehtymiseen: uuden kuntapoliitikon on otettava selvää monesta eri hallinnonalasta ja sen lisäksi hänen on opeteltava kuntapolitiikan ja -hallinnon kiemurat sekä tietysti eri kuntapoliitikkojen pelikuviot. Haastava tehtävä!

Huolellinen suunnittelu lisää sekä rakennusten että alueiden toimivuutta

Täysin tietämätön ei Adlercreutz kuitenkaan ole kunnan toiminnasta. Arkkitehtinä hän on tehnyt paljon yhteistyötä eri kuntien ja myös Kirkkonummen kanssa. Kaavoitus, rakentaminen ja rakennusmääräykset ovat hänelle tuttuja, samoin kunnan suhtautuminen erilaisiin rakennusprojekteihin.

Adlercreutz kritisoi sitä, että kunta ei halua laittaa rahaa suunnitteluun. Kun esimerkiksi päiväkotien suunnittelua on kilpailutettu, valintaperusteena on ollut vain suunnittelun hinta, eikä esimerkiksi päiväkodin toimivuus pedagogisesti tai rakentamisen ekologisuus. Usein suunnittelun heikkoudet näkyvät myös rakennuskustannusten kasvuna.

Ennen kaikkea suunnittelun puutteesta kärsivät kuitenkin rakennusten käyttäjät. Epäonnistunut päiväkoti on meluisa ja epäkäytännöllinen eikä tue lapsen kasvua ja oppimista. Sellaisia Kirkkonummella on valitettavasti useita. Espoossa päiväkotirakentamiseen suhtaudutaan aivan toisella tavalla ja kunta haluaa, että suunnittelussa otetaan huomioon kaikki mahdollinen tietämys arkkitehtuurin vaikutuksista lapsen kehitykseen. Sellaista suunnittelua ei saa halvalla, mutta muualla laadusta ollaan valmiimpia maksamaan. Suunnitteluun sijoitettu raha tuo usein säästöjä sekä rakennusvaiheessa että varsinkin rakennuksen elinkaaren aikana.

Tosin aina ei suunnittelullakaan saada hyviä tuloksia aikaiseksi. Kirkkonummen kunnantalo on ilmeisen suuren suunnittelupanoksen aikaansaannos, mutta epäonnistuu kuitenkin perustehtävässään: kunnantalon pitää olla työntekijöilleen hyvä paikka tehdä työtä. Lisäksi sen tulisi olla avoin, demokraattinen rakennus. Varsinkin vuorovaikutuspuoli on jäänyt kunnantalossa lapsipuolen asemaan.

Rakentamisen lisäksi Anders Adlercreutzia kiinnostaa kaavoitus ja kunnan kehittäminen: hän haluaa olla vaikuttamassa siihen, miten Kirkkonummi kasvaa. Olemassa olevia kyliä on pidettävä yllä ja kehitettävä sen sijaan, että kaavoitetaan kokonaan uusia alueita. Näin saadaan aikaan myös rakennetun ympäristön ajallista kerroksellisuutta, joka tekee alueesta miellyttävän ja mielenkiintoisen.

Olemassa olevien kylien säilyttäminen tarkoittaa myös, että kyläkouluja ja päiväkoteja ei pidä lakkauttaa, etenkin kun on oletettavissa, että kasvavalle alueelle tarvitaan jo muutaman vuoden päästä uusi koulu tai päiväkoti. Kun palveluiden lakkautetaan lakkaa palveluiden lisäksi paljon muutakin: koulut ja päiväkodit ovat erittäin tärkeitä yhteisön kehityksen ja säilymisen kannalta, sillä ne kokoavat lasten vanhemmat yhteen ja täyttyvät iltaisin harrastajista ja erilaisesta yhdistystoiminnasta.

Kylien säilyttämisen lisäksi Adlercreutz haluaisi löytää keinot, joilla Kirkkonummen vanha keskusta saataisiin taas eläväksi. Siitä pitäisi muodostua kulttuuritoimintojen keskittymä, joka houkuttelisi lähelleen myös yrityksiä. Esimerkiksi voimakkaasti kasvavan Masalan keskustan kehittämiseen ja siistimiseen olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, jotta alue slummiudu. Kun ympäristö on kunnianhimoisesti ja laadukkaasti suunniteltu, sitä myös kunnioitetaan enemmän.

Lapsia, liikuntaa, kulttuuria ja kaksikielisyyttä

Viiden lapsen isää kiinnostavat kunnallispolitiikassa luonnollisesti myös lapsiin liittyvät asiat, kuten koulut, päiväkodit, liikunta- ja harrastusmahdollisuudet ja terveydenhoito. Anders Adlercreutz on myös kiinnostunut Kirkkonummen kulttuurielämästä. Kirjasto, musiikkiopisto ja uimahalli ovat tärkeitä monelle kuntalaiselle. Adlercreutzin omat lapset harrastavat aktiivisesti sekä urheilua että kulttuuria.

Adlercreutz uskoo, että kaksikielisyys on myös yksi niistä asioista, joita Kirkkonummella on puolustettava; ei siksi, että sattuu itse kuulumaan kielivähemmistöön vaan siksi, että monikielisyys on kaikille kuntalaisille rikkaus.

Kaksikielisen perheen isänä Adlercreutz on pannut merkille, että lasten ystäväpiirit rajautuvat kouluiässä herkästi omaan kieliryhmään: ruotsinkieliset seurustelevat keskenään ja suomenkieliset keskenään. Luonteva kaksikielisyys ja kieliryhmien kohtaaminen vähentäisi ruotsin kieleen kohdistuvia ennakkoluuloja. Adlercreutz pohtii, että esimerkiksi kielisuihkutuksen järjestäminen kaikissa päiväkodeissa – niin suomen- kuin ruotsinkielisissäkin - voisi toimia hyvänä erikielisten lasten kanssakäymisen katalysaattorina. Myös lukiotasolla tulisi paremmin käyttää hyväksi mahdollisuutta opiskella lyhyitä jaksoja toisenkielisessä naapurilukiossa.

Anders Adlercreutz suhtautuu kunnallispolitiikkaan lähinnä odottavasti: on mielenkiintoista nähdä, mitä on edessä. Myös Verkkonummen toimitus suhtautuu kunnallispolitiikkaan odottavasti: on erittäin mielenkiintoista nähdä, muuttuuko kuntapolitiikka, kun kunnanhallituksessa on uuden puheenjohtajan lisäksi uusia, vanhoihin poliittisiin kuvioihin tottumattomia ja mahdollisesti uudella tavalla ajattelevia toimijoita.

Kommentit (11)Add Comment
...
Kirjoittanut suunnittelija, 11.02.2013
Hienoa, että saatiin arkkitehti mukaan kunnallispolitiikkaan ja kiitos myös hyvästä artikkelista - ilahduttava yhteenveto kunnan suunnittelun nykytilasta ja uuden valtuutetun/kunnanhallituksenjäsenen tavoitteista.
...
Kirjoittanut Ronjajarudi, 11.02.2013
Kannatan lämpimästi kaksikielisiä kouluja. Esimerkiksi Friggesbyn koulussa olisi oivallinen mahdollisuus toimia niin, että kahdella ensimmäisellä luokalla olisi sekä ruotsin- että suomenkielinen luokka. Näin kaikkein pienimmät kylän lapset voisivat aloittaa turvallisessa kyläkoulussa.
Oppilaita riittäisi molemmille luokille, koulu pelastuisi.
...
Kirjoittanut ., 11.02.2013

kun kunnallispolitiikkaan lähtee , on heti alkutaipaleella hyvä muistaa että omat, sukulaisten tai muiden intressipiirien maat eivät ole kaavoituksen kohteena silloin jos on itse kaavoituksen käsittelyssä ja päätöksenteossa mukana

jääviysssäännökset ovat erittäin tärkeitä
...
Kirjoittanut realisti, 11.02.2013
Kaksikieliset koulut edes kokeiluun, miksipä ei? Kyse ei ole opettamisen antamisesta kahdella kielellä (kun sitä laki ei salli), vaan kahden eri kieliryhmän oppilaiden yhteisistä koulutiloista. Hesarin gallupkysely vuoden 2011 syksyltä kertoi, että pk-seudulla enemmistö 7-16-vuotiaiden lasten vanhemmista kannatti kaksikielisiä kouluja.

Valitettavasti tällä hetkellä kuitenkin esim. RKP:n näkemys tuntuu olevan se, että lisää muureja kieliryhmien välille, jo päiväkoti-ikäisistä alkaen. Pelätään, että ns. identiteetti kärsii. Mitä luulette tuhansien Kirkkonummellakin asuvien suomenkielisten lasten ajattelevan ns. ruotsinkielen opiskelusta, kun se on rakennettu nykyisillä kielipoliittisilla ratkaisuilla todelliseksi pakkopullaksi?

Muilta osin voisi kommentoida, että Verkkonummen toimituksen odotukset politiikan muuttumisesta tässä kunnassa ovat epärealistisia. Niin kauan kun wanha tuttu KOK+RKP+KD jatkaa valtuuston enemmistöllä, muutosten tuulet saattavat jäädä hyvinkin vaatimattomiksi...
...
Kirjoittanut Jerri Kämpe-Hellenius, 12.02.2013
Kysymys kaksikielisten koulujen esittäjille...
Palattuani (reilut 1½v sitten) Kirkkonummelle olen kuullut kaksikielisten koulujen esittäjiltä vain ruotsinkielisten koulujen muuttamista kaksikielisiksi. Nyt Friggesby - Sjökullasta on myös puhuttu ja Gesterbyn ruotsinkielisen koulun (Winellska) puutyöluokan remontin edellytyksenä oli tilojen tehokkaampi käyttö (tarkoittaen vissiin myös viereiselle suomenkieliselle koululle)

Joten ihmettelempä vaan että miksi en ole nähnyt edes ehdotuksia joissa suomenkielisiä kouluja ehdotettaisiin muutettavaksi kaksikielisiksi?

Mutta tämä keskustelu alkaa eksyä otsikosta...
Kiitokset Verkkonummelle taas hyvästä artikkelista ja Adelcreutzille työniloa...
...
Kirjoittanut Silja Lappalainen, 12.02.2013
Tulevaisuus rakennetaan suvaitsevaisuudella ja yhteistyöllä. Olisi aika päästä eroon "kielipoliittisista ja muurien rakentamisesta eri kieliryhmien välille" täällä Kirkkkonummella. Kirkkonummellakin on useita eri kieliä puhuvia asukkaita. Miksiköhän asia kilpistyy aina vain suomen ja ruotsinkielisten väliseksi kiistaksi? Olisi hienoa, jos saisimme perustettua Kirkkonummelle koulun/kouluja, joissa suomen ja ruotsinkieliset oppilaat voisivat opiskella samassa koulukiinteistössä. Opetus tietenkin omalla äidinkielellä. Uskon, että saisimme säästöjä koulujen rakentamisesta, kun ei tarvita kahta eri koulukiinteistöä samalle alueelle. En usko identiteetin kärsivän, koska oma äidinkieli tulee kotoa eikä pelkästään koulusta.
...
Kirjoittanut Anders Adlercreutz, 12.02.2013
Kun on tutkittu - ja kokeiltu - kakisikielisiä kouluja, on lopputulos ollut se, että enemmistön kieli on tullut vallitsevaksi oppilaiden välisessä kanssakäymisessä. Ruotsinkieliset lapset elävät usein varsin suomenkielisessä ympäistössä, ja siksi oman kielen tukeminen varsinkin peruskoulutasolla on tärkeää. Tämä ei ole suvaitsevaisuuskysmys, vaan käytännönläheinen asia.
Toinen asia on sitten se, että koulujen välillä voisi olla huomattavasti enemmän vuorovaikutusta. Varsinkin lukiotasolla se voisi olla helppoa ja palkitsevaakin - eri lukioissa on usein toisistaan poikkeavia valinnaisia kursseja jotka voisivat täydentää naapurikoulun tarjontaa.
...
Kirjoittanut Jerri Kämpe-Hellenius, 12.02.2013
Olen samoilla linjoilla Adelcreutsin kanssa.
Ensin pitää rakentaa "oma" kieli vahvaksi ja sen jälkeen laajentaa. Tämä tarkoitta erityisesti ala-asteella mahdollisuutta oman kielen kehittämiseen myös virallisten oppituntien ulkopuolella, eli välitunneilla yms.. Vaarana kun on mm. että syntyy henkilöitä jotka ovat kaksikielisiä osaamatta kuitenkaan yhtään kieltä (kunnolla). Olemme kuitenkin vahvasti suomenkielisellä alueella. Sitten lukiossa (&/yläasteella) voidaan mielestänikin yhdistää kouluja samalle alueelle. Hyvä esimerkki on juurikin oppiainekirjon mahdollinen laajentaminen ja erikoistilojen parempi käyttöaste.

Silja: Suvaitsevuutta tarvitaan, edellinen viestini oli tahalteen hivenen provosoiva. Mutta pointtini taisi tulla esille, ei suvaitsevaisuus voi olla yksipuolistakaan. (Edellisen viestin jälkeen löysin kylläkin että olet ehdottanut Lapinkylään uutta kaksikielistä oppimiskeskusta, mutta silloinkin ehdotuksesi oli että Sjökullasta luovuttaisiin. )
...
Kirjoittanut Pro Sjökulla, 12.02.2013
Ei Sjökullasta voi luopua! Muutenhan kunnan pitkäaikainen panostus paikalliseen lämpöyrittäjään on ollut aivan turhaa. Ei siinä niin voi käydä.
...
Kirjoittanut Silja Lappalainen, 12.02.2013
Minä lähestyn tätä kouluasiaa pitkälti rahan käytöllä. Oman lyhyen matematiikan perusteella käsitän, että yksi koulukiinteistö vaikka isompikin saadaan halvemmalla kuin kaksi erillistä koulua. Koulut on mahdollista rakentaa niin, että ruotsin ja suomenkielisillä lapsilla on omat siivet ja yhteisiä tiloja on esim. liikunta, ruokailu, kirjasto ja erikoisluokat. Näiden tilojen käyttöä porrastamalla pystytään pitämään oppilaat erillään, jos niin halutaan. Jopa pihat voidaan rakentaa eri puolille kiinteistöä, jos on tarvetta. Olen aivan samaa mieltä, että perheillä on oikeus omaan äidinkieleen niin koulutuksen kuin palveluiden osalta, mutta tämä ei sulje pois sitä, etteikö koulukiinteistöjä voida rakentaa taloudellisemmin.
...
Kirjoittanut Jens Gellin, 17.02.2013
”Tulevaisuus rakennetaan suvaitsevaisuudella ja yhteistyöllä. Olisi aika päästä eroon "kielipoliittisista ja muurien rakentamisesta eri kieliryhmien välille" täällä Kirkkkonummella.” - Hyvä Silja

”Joten ihmettelempä vaan että miksi en ole nähnyt edes ehdotuksia joissa suomenkielisiä kouluja ehdotettaisiin muutettavaksi kaksikielisiksi?” - Hyvä Jerri

Kun esimerkiksi päiväkotien suunnittelua on kilpailutettu, valintaperusteena on ollut vain suunnittelun hinta, eikä esimerkiksi päiväkodin toimivuus pedagogisesti tai rakentamisen ekologisuus. Usein suunnittelun heikkoudet näkyvät myös rakennuskustannusten kasvuna.” - Hyvä Anders – tämän suhteen toivon yhteistyötä

”…no en viitsi provosoida.” – Hyvä Joppe - arvelen että sinulta löytyy myös rakentavia näkökantoja.

t. Jens Gellin, palvelutuotanto, pj

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 11.02.2013 11:29 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0646 sekunnissa.