Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kirkkonummi Valtuutetut Yhteishenki ja hyvä päätöksenteko edellyttää vapaata ajatustenvaihtoa

Yhteishenki ja hyvä päätöksenteko edellyttää vapaata ajatustenvaihtoa

Sähköposti Tulosta

Thorolf Sjölund - Kiekkonummi - Verkkonummi.fi

Thorolf Sjölund on pitkän linjan kirkkonummelainen kunnallispoliitikko. Hän oli RKP:n riveissä yli kaksikymmentä vuotta, mutta edellisten vaalien jälkeen hän vaihtoi puolueensa Kokoomukseen. RKP on kielipuolue: toki RKP on kiinnostunut muistakin yhteiskunnallisista asioista, mutta kieli on se tekijä, joka yhdistää puolueen jäseniä. Sjölundin mukaan hän oli puolueen harvoja oikeistopoliitikkoja, eikä siksi saanut puolueelta arvostusta eikä tukea tärkeinä pitämilleen asioille. Hän koki, että on helpompaa tehdä kielipolitiikkaa oikeistopuolueessa kuin oikeistopolitiikkaa kielipuolueessa.

Kaksikielisyyttä kahden kielen tilalle

Sjölund on myös kielikysymyksissä hieman eri linjoilla kuin suuri osa entisen puolueensa jäsenistä: Hän haluaisi oikeuksien puolustamisen sijaan kehittää yhteistyötä ja rauhanomaista rinnakkain eloa. Pakon sijaan hän haluaisi käyttää houkuttimia. Sjölund uskoo, että mikäli vieraaseen kieleen ei synny aitoa kiinnostusta, kukaan ei suostu käyttämään sitä väkisin, vaikka sen opiskelu olisikin pakollista. Kiinnostusta ei puolestaan synny, jos kieliryhmien välillä ei ole kanssakäymistä.

Kielikysymyksissä poliitikkojen pitäisi luoda mahdollisuuksia raja-aitojen pystyttämisen sijaan. Sjölund haluaisi tukea nimenomaan kaksikielisyyttä eikä kahta erillistä kieltä. Luova ja iloinen kaksikielisyys voisi toteutua esimerkiksi kouluissa, joko yhteisten rakennusten kautta tai yhteistyön lisäämisellä erikielisten koulujen välillä. Poliitikot voisivat ottaa esimerkkiä lukuisista kaksikielisistä urheiluseuroista, joissa kahden kielen käyttäminen rinnakkain on sujunut jo vuosia sekä lasten että aikuisten kesken. Kieli on kommunikaatioväline eikä aate.

Tarvitaan joustavuutta ja lisää yritystontteja

Kaksikielisyyden lisäksi Thorolf Sjölundia määrittää yrittäjyys. Hän on ollut kirkkonummelainen yksityisyrittäjä jo 20 vuotta. Graafisen alan koneita maahan tuova, asentava ja huoltava TS Products Oy on kokenut alan toiminnan voimakkaan supistumisen painopaikkojen vähetessä: kun Sjölund aloitti yritystoiminnan, Suomessa oli 200 painotaloa, nyt niitä on 50. TS Products on pysynyt mukana kiristyvässä kilpailussa, mutta muutos on antanut yrittäjälle paljon kokemusta yrittäjyyden haasteista.

Sjölund ei ole tyytyväinen kunnan elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinotoimella ei ole riittävästi resursseja toiminnan tärkeyteen ja merkittävyyteen nähden, eivätkä muut toimialat tue elinkeinotoimen pyrkimyksiä riittävästi. Eri sektorien virkamiehet puurtavat omissa lokeroissaan, eikä elinkeinotoimella ole omaa luottamusmiestyöryhmää. Kukaan ei huolehdi siitä, että hyvät strategiat toteutettaisiin käytännössä.

Tämä on Sjölundin mielestä merkillistä, sillä elinkeinotoimi on kunnalle välttämätön: Kirkkonummi tarvitsee lisää yrityksiä, palveluita ja työpaikkoja, jotta veropohja voitaisiin turvata ja jotta asukkaat viihtyisivät kotikunnassaan. Nykyisellä politiikalla Kirkkonummi on vaarassa muuttua nukkumalähiöksi.

Sjölundin mukaan suurin ongelma on, ettei meillä ole tarpeeksi yritystontteja, jotka saataisiin käyttöön nopeasti. Viime vuosina tontteja on saatu lisää, mutta rakennuslupaprosessin hitaus ja joustamattomuus vie Kirkkonummelta mahdollisia uusia työpaikkoja naapurikuntiin. Yritykset rakentavat sinne, mistä saavat luvat nopeasti ja helposti. Kirkkonummella on pääkaupunkiseudun heikoin työpaikkaomavaraisuus. Tähän asiaan pitäisi saada parannusta välittömästi.

Yrityksiä voitaisiin saada Kirkkonummelle lisää lisäämällä joustavuutta myös tonttien hinnoitteluun. Yritystontin hinta määräytyy rakennusoikeuden perusteella. Alkavan yrityksen kannattaa investoida tonttiin, jossa on kasvunvaraa: yrityksen ei kannata rakentaa tontille, johon sen toiminnat mahtuvat vain muutamaksi vuodeksi. Toisaalta yritystoiminnan alussa raha on aina tiukalla: koko yritys voi kaatua rahoitusvaikeuksiin, vaikka yritysidea olisikin hyvä. Siksi aloittava yritys harvoin haluaa investoida liian suureen tonttiin, vaikka se tulevaisuutta ajatellen saattaisikin olla järkevää.

Sjölundin mielestä olisi hyvä, jos yritystontteihin voisi myydä rakennusoikeuksia joustavasti. Tontin hinta olisi aluksi halpa, mutta siihen voisi ostaa lisää rakennusoikeutta, kun yrityksellä olisi tarve lisärakentamiseen. Tällä tavoin pystyttäisiin kuitenkin saamaan kuntaan uusia kasvuyrityksiä, työpaikkoja ja verotuloja, vaikka tonttikaupoista saatettaisiinkin saada aluksi vähän vähemmän myyntituloja.

Sjölund perää kuntaan joustavuutta muutenkin. Virkamiesten tulisi olla kuntalaisten opastajia ja palvelijoita. Kun yrittäjät tai muutkin kuntalaiset ehdottavat virkamiehille jotain, vastaus on suora ei. Virkamiesten tulisi selvittää, voitaisiinko esitetty idea toteuttaa ja mikäli olisi olemassa jokin este, voitaisiinko este poistaa tai ideaa muokata niin, ettei estettä enää olisi. Liian usein sekä kuntalaiset että päättäjät turhaan toivovat uudistuksia, kun virkamiehet kieltäytyvät etsimästä keinoja, joilla uudistuksia voitaisiin toteuttaa.

Keskustelu on avain hyvään hallintoon

Yksi syy Kirkkonummen kunnan toiminnan jäykkyyteen on Sjölundin mielestä se, että kunta on säästösyistä lakkauttanut vapaan keskustelun. Ennen esimerkiksi valtuutetuille järjestettiin erilaisia avec-tilaisuuksia, jotka poistettiin turhana tuhlailuna. Sjölundin mukaan ne olivat kuitenkin niitä kullanarvoisia tilaisuuksia, joissa voitiin epävirallisesti keskustella ja vaihtaa ajatuksia yhteisistä asioista ja etsiä yhteisiä päämääriä ilman virallisia keskusteluja säätelevää protokollaa. Kun poliitikot ja virkamiehet pystyivät vapaasti keskustelemaan toistensa kanssa, he oppivat ymmärtämään toisiaan ja toistensa päämääriä ja tärkeysjärjestyksiä paremmin. Luonnollisten keskustelutilaisuuksien väheneminen on vähentänyt myös yhteishenkeä.

Hyvät keskusteluyhteydet voisivat vähentää myös lautakuntien työn heittämistä hukkaan. Joskus käy niin, että lautakunta yhdessä virkamiesten kanssa todella paneutuu aisaan, punnitsee eri vaihtoehtoja ja kuulee erilaisia asiantuntijoita, mutta asioihin perehtymättömät päättävät toisin. Turhautuminen on suurta, kun pitkään valmisteltu asia revitään auki kunnanhallituksessa tai valtuustossa ja päätökset tehdään nopeasti äänestyksissä, joissa vain harvat ovat ehtineet tutustua päätettävien asioiden taustoihin.

Thorolf Sjölund toimi kaksi vaalikautta yhdyskuntatekniikan lautakunnan puheenjohtajana. Hän uskoo, että kahden kauden jälkeen oli hyvä väistyä tehtävästä, koska hän koki lopulta muistuttavansa enemmän virkamiestä kuin poliitikkoa. Ei ole demokratian kannalta hyvä asia, jos poliittinen päätöksenteko pysyy liian kauan samojen ihmisten ohjauksessa. Vaihtuvuus takaa erilaisten näkökulmien pääsemisen esille.

Ennen kaikkea vaihtuvuus päätöksentekoelimissä turvaa jatkuvuuden: kun uusille poliitikoille annetaan mahdollisuus osallistua todelliseen päätöksentekoon, he motivoituvat ja jaksavat jatkaa mukana. Toisaalta olisi hyvä, jos lautakuntien puheenjohtajiksi valittaisiin henkilöitä, jotka ovat jo aiemmin olleet mukana lautakunnan toiminnassa. Näin lautakunnan asioiden opetteluun vääjäämättä kuluva aika ei menisi hukkaan.

Thorolf Sjölund keskustelee mielellään kunnan asioista myös kuntalaisten kanssa. Hän toivoisi, että kuntalaiset ottaisivat päättäjiin useammin yhteyttä ohi virkamiesportaikon. Lautakuntien jäsenet kykenevät parempaan päätöksentekoon, jos heillä on riittävästi ruohonjuuritason informaatiota kuntalaisten tarpeista. Ja sitä ei saa muilta kuin kuntalaisilta.

Urheilua ja kehitysvammatyötä

Thorolf Sjölundin omat vapaa-ajan viitekehykset liittyvät urheiluun. Sjölund on aikanaan saanut SM-mitaleita sekä käsipallossa, yleisurheilussa että kilpaveneilyssä. Hän on pahoillaan siitä, että nykyisin nuoret pakotetaan erikoistumaan liian aikaisin. Monipuolinen harrastaminen tuo paljon parempia tuloksia kuin yhden lajin jatkuva intensiivinen treenaaminen. Ja se on myös hauskempaa.

Kehitysvammainen lähisukulainen on tutustuttanut Thorolf Sjölundin myös kehitysvammaisten palveluihin ja tukitoimintaan. Hän on vuosia ollut vaimonsa kanssa mukana Kirkkonummen kehitysvammaisten tuki ry:n toiminnassa. Toukokuussa on edessä taas kehitysvammaisten armeijaleiri: Sjölund vie joukon armeijan toiminnasta kiinnostuneita kehitysvammaisia metsäleirille, jossa nukutaan armeijan teltoissa, käytetään armeijan vaatteita ja harjoitellaan armeijan toimia. Leiri on hyvin tärkeä kokemus monelle suomalaiselle miehelle.

Kommentit (12)Add Comment
...
Kirjoittanut Kuntalainen, 11.05.2012
"Virkamiesten tulisi olla kuntalaisten opastajia ja palvelijoita" ja
"Virkamiesten tulisi selvittää, voitaisiinko esitetty idea toteuttaa ja mikäli olisi olemassa jokin este, voitaisiinko este poistaa tai ideaa muokata niin, ettei estettä enää olisi". Nämä esteet ovat valitettavasti lakia, joita virkamiehet noudattavat. Oikein on tietenkin, että virkamiesten tulisi opastaa kuntalaisia (mikä omasta mielestäni on kyllä toiminut oikein hyvin! Kiitos rakennusvalvonta - esimerkillistä neuvontaa!) Esimerkiksi rakennuslupamenettely, ympäristösuojelun määräykset, elintarvikelainsäädäntö jne, eivät nämä asiat (onneksi) ole pelkästään virkamiesten päätäntävallassa vaan tulevat Suomen laista. Virkamiesten tehtävä on noudattaa lakia, eivätkä he voi olla sitä noudattamatta. Virkamiesten tehtävä ja velvollisuus on myös kohdella kuntalaisia tasa-arvoisesti. Eli haittaa ei voi aiheuttaa muille ja jos jollekin hyväksytään niin muillekin on hyväksyttävä.

Toiselta kantilta katsottuna Kirkkonummella taas tuetaan kovastikin yrittäjyyttä. Yritystontteja on tälläkin hetkellä Strömsbyssä ostettavissa todella paljon. Vuokra-asuntoja tosin Kirkkonummeltaa puuttuu joihin yritysten työntekijät voisivat muuttaa
...
Kirjoittanut Toinen kuntalainen, 11.05.2012
Kyllä joustamattomuudesta on valitettavasti paljon esimerkkejä. Ihmettelin tässä päivänä eräänä, miksi Citymarketin pihan parkkipaikalla ei ole mitään paikkaa, johon voisi kauppakärryt jättää. Selvittelin hieman, ja kävi ilmi, että rakennusvalvonta oli sen kieltänyt nimenomaisesti, koska parkkipaikka on väliaikainen ja ostoskärrytelinettä ei ole merkitty asemakaavaan. Ostoskärryteline ei siis voi olla väliaikainen?
...
Kirjoittanut Kolmas kuntalainen, 11.05.2012
Ei kai ajatus ollut, että pitäisi kiertää tai rikkoa lakia vaan etsiä laillinen keino erilaisten hankkeiden toteuttamiseen. Niin kuin vaikka kunnantalon saunan käyttöön, joka nyt on kielletty, koska kaavan mukaan saunan kohdalla pitäisi olla henkilökunnan sosiaalitiloja. Järkeä voi käyttää, ja luovuutta lain puitteissa, eikä aina sanoa heti että ei käy.
...
Kirjoittanut Neljäs kuntalainen, 12.05.2012
Kyllä Thorolf varmaan vähän isompia asioita ajattelee, kuin Citymarketin kärryjä tai kunnantalon saunan käyttöä - toivottavasti!
Nähdäkseni artikkelissa viitataan mm. rakennusvalvonnan ja kaavoituksen puutteisiin ja ainakin välilisesti moititaan myös virkamiehiä joustamattomuudesta ja hitaudesta.

Minulla on aivan toisenlainen kokemus asiasta. Viranomaiset toimivat saamiensa resurssien puitteissa - tällä hetkellä jaksamisensa rajoilla. Työmäärät ovat jatkuvasti lisääntyneet sekä rakennusvalvonnassa että kaavoituksessa, henkilömäärät eivät ole kuitenkaan seuranneet kehitystä. Näissäkin haastavissa olosuhteissa kaavoja valmistuu kaavoitusohjelman mukaisesti, myös Thorolfin perään kuuluttamia yritystontteja. Mikä hänen yt-lautakunnan jäsenenä pitäisi hyvin tietää. Luottamusmiehen tehtävä olisi mielestäni pikemminkin tukea virkamiehiä, vaikka olisi eri linjoilla, niin ainakin riittävien resurssien saamiseksi kuin moittia julkisesti saamattomuudesta.

Myös rakennusluvan tässä kunnassa saa aivan kohtuullisessa ajassa, kunhan hakijalla on rakennusoikeutta ja suunnitelma-asiakirjat kunnossa. Tämä koskee myös yrittäjiä.
Ry-lautakunnan viime kokouksessaan kirjaaman periaatteen mukaan kaikkia kuntalaisia kohdellaan tasavertaisesti.

Mitä Thorolfin ideoimaan lisärakennusoikeuden myyntiin yrittäjille tulee niin täytyy myöntää, että olen aivan ällikällä lyöty. Näin äkkiseltään en keksi edes vastinetta niin outoon ajatukseen, mutta selvitän!
Kait ainakin kuntalaisten tasapuolisen kohtelun nimissä samat oikeudet taattaisiin yrittäjien lisäksi myös asukkaille; elintasosiipiä vapaasti omakotitaloihin! Se vielä onnistuu jos tonttia riittää ja varsinkin jos hankalasta naapurien kuulemisesta jotenkin päästäisiin, mutta miten sama oikeus järjestetään rivitalo- ja kerrostaloasukkaille ettei aina tarvitsisi muuttaa, kun perhe kasvaa. Pakkolunastetaanko naapuriasunto ja liitetään omaan!
...
Kirjoittanut kuntalainen - ei virkamies, 12.05.2012
Hei neljäs kuntalainen! Kuullostat ihan virkamieheltä tai poliitikolta. Ainakin olet ihan virkamiehekkäästi valmis torppaamaan uuden idean. Kunnassa on liian vähän yrityksiä ja sitä myöten liian vähän työpaikkoja, verotuloja ja ennen kaikkea palveluita. Niiden lisääminen pitäsi olla päämäärä, ei kaavoitus sinänsä. Virkamiesten pitäisi selvittää, mitkä olisivat laillisia keinoja, joilla tilanne voitaisiin korjata. Nykyinen systeemi ei selvästi toimi. Täällä on vain sellainen henki kaikessa, että tyrmätään kaikki, eikä ajatella, että hauska idea, voisikohan siitä kehittää jotain toimivaa.

Siinä olet kyllä oikeassa, että resurssit ovat liian vähäiset. Kiitos (kokoomuksen) säästötalkoiden säästämme yritykset ulos tästä kunnasta.
...
Kirjoittanut T. Karlsson, 12.05.2012
Kunnassa on ollut kaksi mantraa jotka ovat vastaus kaikkeen. Moottoritie ja yritystontit. Ikävä kyllä kumpikaan ei itsessään tuo sen enempää yrittäjiä kuin asukkaitakaan. Yrittäjät haluavat pysyvyyttä investointiensa tueksi. Asuntopolitiikka tällä hetkellä ei tue yrittäjyyttä, eikä myöskään kunnan omia henkilöstötarpeita. Yritykset haluavat että henkilökunta ja asiakkaat viihtyvät kunnassa ja elävät siellä hyvää elämää, jotta myös pysyisivät ja sitoutuisivat paikkakuntaan. Myös julkinen liikenne on avainasemassa. Kuten myös kaikki kunnan peruspalvelut opetuksesta lähtien, kulttuuripalveluita unohtamatta. Rakennusvalvonta on oltava tasapuolista niin yrittäjille kuin muille kuntalaisille huomioimatta sitä, mikä rahallinen arvo kyseisellä rakennusluvalla kunnalle on. Aamun Hesarissa taas nähtiin miten persoja jotkut voivat rahalle olla. On asia erikseen onko rakennusvalvonnan resurssit riittävät.
...
Kirjoittanut Viides kuntalainen, 12.05.2012
Neljäs kuntalainen toi kommentissaan esiin rakennus- ja ympäristölautakunnan viime kokouksessa kirjatun periaatteen, jonka mukaan kaikkia kuntalaisia kohdellaan tasavertaisesti. Tämä on upea asia ja tarkoittanee sitä että nyt sinäkin voit rakentaa tuhansien k-m2 suuruisia rakennuksia luvatta ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten vastaisesti. Tarkemmin ajatellen se tarkoittaa sitä että Kirkkonummen rakennusvalvonnan voi lakkauttaa tarpeettomana, sillä jos luvatta rakentaminen on sallittu yhdelle kasvihuone- ja haketusyrittäjälle, on se sallittava kaikille muillekin.
...
Kirjoittanut Kuntalainen, 12.05.2012
Neljäs ja viides kuntalainen vei kyllä sanat suustani. Juuri näin.
...
Kirjoittanut Viides kuntalainen, 12.05.2012
Koska kaikilla kuntalaisilla ja yrittäjillä on nyt oikeus samaan palveluun, tässä tapahtumat aikajärjestyksessä:

1. Rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi yrittäjälle rakennusluvan

2. Helsingin hallinto-oikeus kumosi em. rakennusluvan

3. Rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja neuvoi yrittäjää rakentamaan em. hallinto-oikeuden päätöksestä huolimatta, joten yrittäjä rakensi ilman rakennuslupaa

4. Rakennus- ja ympäristölautakunta siunasi puheenjohtajansa neuvon eli luvatta rakentamisen

5. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus totesi yrittäjän syyllistyneen rakentamisrikkomukseen, mutta jätti hänet tuomitsematta rangaistukseen koska ”Rakennuslautakunnan puheenjohtajan lausunnon mukaan viranomaiset eivät ole toimineet asiallisesti tässä asiassa.”

6. Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi alkuperäisen rakennusluvan (teoriassa siis lopullinen päätös asialle)

7. Helsingin Hallinto-oikeus kumosi toistamiseen samojen, nyt tosin jo luvatta rakennettujen, rakennusten rakentamisen

8. Rakennus- ja ympäristölautakunta valitti em. päätöksestä KHO:hon

9. Yhdyskuntatekniikan lautakunta otti jonon ja alueen yleiskaavoituksen ohi yrittäjän kaava-anomuksen asemakaavoittaa tonttinsa

10. Kunnanhallitus jätti asian pöydälle

...
Kirjoittanut Silja Lappalainen, 13.05.2012
No eipä tämän vaikeammaksi yrittäjyyttä voi tehdä muualla kuin Kirkkonummella. Poukkoileva käytäntö päätösasioista kulkee kyllä suusta suuhun, jolloin vähemmän sitkeä yrittäjä vie yrityksensä muualle. Harmi Kikkonummen kunnalle.
...
Kirjoittanut Viljo "Ville" Savolainen, 14.05.2012
Yksittäiset Kokoomuksen valtuutetut tuovat keskusteluihin hyviäkin esityksiä kuten Sjölund rakennusprosessien hitaudesta ja joustamattomuudesta. Oikea osoite olisi kuitenkin Kokoomuksen talousarviotyöryhmän jäsenet Haapaniemi, Vahasalo, Lavanti ja Haapanen, jotka estävät tarvittavien ja järkevien virkojen perustamisen rakennusvalvontaan. Ei ole kuntalaisten palvelemista, että esim.poikkeamis- ja suunnitteluratkaisuasioiden jonossa olo kestää yli puoli vuotta. Kokoomuksen valtuustoryhmässä sitten tyhmyys tiivistyy ryhmäkurilla jopa sijaiskielloiksi, päiväkotien ja koulujen ATK:n museoimiseen.
...
Kirjoittanut Silja Lappalainen, 18.05.2012
Kirkkonummi kaiken ikäisille ja kuntalaisten tarpeista lähtevät palvelut ja asumismuodot!

Kunnassa budjettineuvottelujen pohjalta tehdään tulevalle vuodelle budjetti, jossa pyritään pysymään vuoden aikana. Vuosittaiset budjetit ja neuvottelut perustuvat kuntastrategiaan, jonka tähtäin on pidemmällä kuin kuluva tai seuraava vuosi. Kunta muuttuu ja kuntalaiset elävät tehdyistä strategioista huolimatta. Kuntastrategia –kirjan mukaisesti luottamushenkilöt pyrkivät tekemään päätöksiään, mutta jos/kun elämä ympärillämme muuttuu, niin strategiaa on voitava tarkastella ja tarpeen tullen muuttaa.

Olen seurannut kirjoittelua kyläkoulujen tai paremminkin lähikoulujen lakkauttamisista. Hienoa kuitenkin, jos Upinniemessä päiväkoti ja esikoulu voivat jatkaa edelleen. Nyt puhuttaa Friggesbyn koulu samoista syistä kuin Upinniemen koulu. Huhutaan, että näiden kahden koulun lopettaminen olisi kytketty toisiinsas kunnan päättävissä elimissä. Toivottavasti näin ei ole. Jokaisen koulun elinmahdollisuus pitää katsoa erikseen eikä päätöksiä saa tehdä poliittisin perustein vaan tosiasioihin perustuen. Kuntalaisia puhuttaa myös terveydenhoito ja ikäihmisten hoivatilanne Kirkkonummella. Miten vastaamme näihin kysymyksiin tulevina vuosina? Haluammeko suuret koulut taajamiin, joihin pienet alakoululaiset kuljetetaan bussilla? Haluammeko laittaa lapsemme heti koulutaipaleen alusta oravanpyörään, joka ei lopeta pyörimistään milloinkaan. Ei edes ikäihmisenä. Ikäihmisiä ohjataan laitoshoitoon vaikka monella olisi kaikki edellytykset pärjätä kotonaan kunnalta tulevan avun turvin. Kumpi hoitomuoto lienee edullisempaa kunnalle ja inhimillisempää ikäihmisille ja heidän omaisilleen?

Olisiko jo aika Kirkkonummella lähivuosina perustaa lähikouluja, joissa voisivat yhdessä suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat käydä koulua, edes ala-asteen osalta? Olen aivan varma, että tällä mahdollisuudella saisimme Kirkkonummesta edelläkävijän ja loisimme yhtenäisemmän kunnan ilman kieliriitoja. Olen sitä mieltä, että kieliriidat ovat aikuisten aikaansaannosta ei lasten.

Luottamushenkilöt kaikilla tasoilla joutuvat tekemään päätöksiä ja virkamiehet esityksiä, jotka eivät miellytä kaikkia kuntalaisia. Päätettäviksi tulevista asioista pitäisi voida keskustella jo valmisteluvaiheessa ja tiedottaa kuntalaisille mitä on tulossa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta seurata netistä eri lautakuntien esityslistoja ja päätöksiä. Pyritään tekemään Kirkkonummesta avoin päätöksenteon osalta ja ihmisille ikään katsomatta houkutteleva kunta, jossa asua koko oman elinkaaren ajan.


Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 11.05.2012 08:49 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0657 sekunnissa.