Ulla Seppälä haluaa demokraattisemman Kirkkonummen

22.02.2012 11:37  Kirkkonummi
Tulosta

Ulla Seppälä - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Ulla Seppälä muutti Veikkolaan vuonna 2008 juuri ennen kunnallisvaaleja. Hän asettui ehdokkaaksi ja tuli valituksi. Uutena kuntalaisena hän joutui käyttämään aikaa kotikuntansa asioihin tutustumiseen, mutta kunnallispolitiikka oli hänelle tuttua entuudestaan: Seppälä on ollut aiemmin päättämässä sekä Raision että Nurmijärven asioista kunnanvaltuustossa. Hän on toiminut myös kunnanhallituksen jäsenenä Raisiossa ja varajäsenenä Nurmijärvellä.

Kirkkonummen kannalta Ulla Seppälän muualla hankittu poliittinen kokemus on etu: Seppälä näkee asiat, jotka Kirkkonummella on hoidettu hyvin ja ennen kaikkea ne, jotka on muualla tehty paremmin. Monet seikat näkyvät selvemmin, kun perspektiivi on laajempi.

Seppälä viihtyy Kirkkonummella, mutta Kirkkonummen hallinnossa ja poliittisessa kulttuurissa on asioita, jotka kaipaavat kehittämistä. Eniten Seppälä ihmettelee sitä, että tieto kulkee Kirkkonummella kovin nihkeästi sekä virkamiesten kesken että virkamiesten ja poliitikkojen välillä. Tästä seuraa se, että poliittista keskustelua käydään aiheen vierestä ja päätöksiä tehdään usein ennakkoluulojen ja väärien tietojen pohjalta.

Sekä Nurmijärvellä että Raisiossa järjestettiin aina ennen valtuuston kokouksia kyselytunteja, joissa eri alojen virkamiehet olivat paikalla kertomassa päätettävien asioiden taustoista. Tällöin kaikki valtuutetut saivat saman informaation ja kuulivat vastaukset niihin kysymyksiin, joita tilaisuudessa esitettiin. Kyselytunneilla käytiin myös aitoa keskustelua, joka oli tärkeä osa mielipiteenmuodostusta. Kyselytuntien ja varsinaisen valtuustokokousten välissä pidettiin vielä ryhmäkokoukset, joissa saadun informaation pohjalta muodostettiin ryhmän kanta - jos yhteiseen kantaan tuntui olevan tarvetta.

Meidän valtuustokokouksissamme käytävä "keskustelu" on lähinnä erilaisten manifestien sarja: niissä käytetyt puheenvuorot eivät vaikuta valtuutettujen mielipiteisiin eivätkä äänestyskäyttäytymiseen, koska kannat on ratkaistu jo aiemmin jossakin muualla. Siitä huolimatta kokoukset venyvät usein tuntien mittaisiksi. Kyselytunnit veisivät valtuutetuilta yhden ylimääräisen illan, mutta luultavasti lyhentäisivät valtuuston kokouksia oleellisesti. Se vähentäisi myös asioihin perehtymiseen kuluvaa aikaa.

Kyselytunnit palvelivat Raisiossa ja Nurmijärvellä myös keskustelufoorumina poliitikkojen ja virkamiesten välillä. Kirkkonummelaista päätöksentekoa haittaa se, että poliitikoillamme on harvoin luonnollisia yhteydenpitomahdollisuuksia virkamiesten kanssa. Käytännössä poliitikkojemme ainoat kontakti eri toimialojen virkamiehiin syntyvät lautakuntien kokouksissa, joihin virkamiehet saapuvat valmisteltujen ja tarkkaan harkittujen puheenvuorojen kanssa. Aitoon keskusteluun ja mielipiteenvaihtoon on harvoin tilaisuutta. Tämän vuoksi poliitikoilta jää saamatta osa informaatiosta ja virkamiehiltä puolestaan katoaa tietoa poliitikkojen tahdosta ja tarkoituksista.

Informaation kulun heikkoudet ovat osasyy toiseen ongelmaan, jonka muihin kuntiin tutustunut Seppälä pani merkille Kirkkonummelle saavuttuaan: Täällä valta on keskittynyt harvoihin käsiin. Kunnanhallituksen työryhmissä istuvat samat ihmiset, aiheesta riippumatta. Koska heillä on käytettävissään enemmän tietoa kuin muilla, he voivat vaikuttaa keskustelun ja päätöksenteon suuntaan. Jos kaikkien valtuutettujen olisi mahdollista helposti päästä käsiksi samaan informaatioon, demokratia toimisi paremmin.

Se, että samat ihmiset johtavat lautakuntia ja istuvat myös muissa työryhmissä vuodesta toiseen heikentää Seppälän mielestä demokratian toimivuutta ja lisää vallan väärinkäytön vaaroja. Kirkkonummen Kokoomuksen puheenjohtajana Seppälä toivookin voivansa vaikuttaa erilaisten työryhmien kokoonpanoihin seuraavien kunnallisvaalien jälkeen. Kirkkonummelaisesta politiikanteosta pitää Seppälän mukaan saada avoimempaa ja kaikilta osin läpinäkyvämpää kuin mitä se nykyisin on.

Kolmas asia, joka Seppälä hämmästytti Kirkkonummella, on kielipolitiikan kiihkeys. Usein kielikysymykset vaikuttavat sellaiseenkin päätöksentekoon, johon niiden ei Seppälän mielestä tarvitsisi vaikuttaa.

Seppälä ei halua demokratian toimivuuden lisäksi nimetä mitään erityistä aihepiiriä, joka häntä kunnallispolitiikassa kiinnostaa. Veikkolan asiat hän toki tuntee veikkolalaisena parhaiten, mutta poliitikkona hän on enemmän kiinnostunut koko kunnan asioista. Ainoa, mikä hänelle on erityisen tärkeää on, että kunnantaloudesta on pidettävä huolta. Se on kaiken perusta. Peruspalvelut on turvattava, mutta muuten talouden nyörit on Seppälän mielestä pidettävä riittävän tiukalla.

Toiminnan tehostamiseksi Seppälä toivoisi, että toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä saataisiin lisättyä Kirkkonummella. Näin pystyttäisiin toimimaan tehokkaammin ja tekemään kuntalaisten kannalta järkevämpiä ratkaisuja. Seppälä toivoo, että tämä yhteistyö lisääntyy uuden kunnantalon myötä. Nyt on hyvä hetki luoda uusia toimintatapoja ja muokata hallintokulttuuria entistä paremmaksi.

Toimialojen rajat ylittävän yhteistyön lisääminen auttaisi kenties myös jalkauttamaan niitä hyviä strategioita, joita kunnassa on luotu. Kirkkonummella on pystytty poliittisesti sopimaan hyvistä päämääristä, mutta usein on unohdettu sopia konkreettisista toimista ja työnjaosta näiden päämäärien saavuttamiseksi.

Tulevaa politiikkavuotta värittävät sekä kuntavaalit että kuntaliitoskeskustelut. Ulla Seppälä ei ole erityisen innostunut Kirkkonummen yhdistymisestä Siuntion ja Inkoon kanssa. Mahdollisten kuntaliitosten tärkein peruste Seppälälle on se, että kuntatalouden on niiden jälkeenkin oltava kunnossa. Lännessä ei ole Seppälän mielestä mitään, mikä lisäisi Kirkkonummen hyvinvointia. Ennen kaikkea Ulla Seppälä haluaa kuitenkin pitää myös kuntaliitoskysymyksessä kiinni siitä, mitä on yhdessä demokratian pelisääntöjä noudattaen päätetty.

Viimeksi päivitetty ( 22.02.2012 11:39 )