KPMG suosittelee henkilöstön vähentämistä ja päivystyksestä luopumista

24.09.2014 09:30  Kirkkonummi
Tulosta

Varokaa kalliita vanhuksia - Verkkkonummi.fi

Kunnanhallitus kauhistui vuosi sitten perusturvan lisämäärärahapyyntöä ja päätti, että perusturvan taloutta ja toimintaa on selvitettävä. Erityisesti vanhuspalveluiden korkea hinta herätti poliitikoissa kummastusta. Niinpä tilattiin kansainväliseltä konsulttiyritykseltä KPMG:ltä selvitys ikäihmisten hyvinvointipalveluista Kirkkonummella. Selvitys on nyt valmistunut.

KIrkonummen vanhuspalvelut maksavat selvästi enemmän kuin monissa muissa kunnissa. Tämä on huolestuttavaa jo nyt, mutta kun vanhusten määrän odotetaan yli kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa, tilanteeseen on todella syytä puuttua.

Laitoshoitoa on tehostettava

KPMG toteaa selvityksessään, että laitoshoito on Kirkkonummella kallista. Suhteellisesti kalleinta hoitoa annetaan Lehmuskartanossa, jossa hoivattavia kohden hoitajia on eniten. Valtakunnallinen suositus on 0,5 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden. Lehmuskartanon laitoshoidon osastolla heitä on 0,75 ja palveluasumisen osastoilla 0,68. Vols-kodissa on 0.63 hoitajaa vanhusta kohden. Vain palelutalon mitoitus on suositusten mukainen.

Jos kunta haluaa säästää rahojaan, KPMG suosittelee hoitajien määrän rajua pudottamista: 89 hoitajasta "ylimääräisiä" on 18,5. Kunta voi toki myös sinnitellä nykyisillä kustannuksilla ja antaa kauempana olevan sote-hallinnon hoitaa asia kuntoon, jos se katsoo tarpeelliseksi. Näin säästytään ikäviltä poliittisilta päätöksiltä, jotka personoituvat lähellä oleviin, tuttuihin paikallispoliitikkoihin.

Irtisanomiset eivät tunnu mukavilta suosituksilta, mutta muut laitoshoitoa koskevat suositukset ovat helpompia toteuttaa. Yksi mahdollisuus on siirtää hoidettavia vanhuksia laitoshoidosta palveluasumisen piiriin: käytännössä tämä tarkoittaa, että taannoin toteutettua muutosta laajennetaan ja yhä useamman Lehmuskartanossa asuvan ja jatkuvaa hoitoa tarvitsevan ikäihmisen hoitoa kutsutaan vastedes laitoshoidon sijaan tuetuksi palveluasumiseksi. Näin päästään laskuttamaan potilaita jokaisesta pestystä lakanasta ja annetusta lääkkeestä ja kunnan kuluja siirretään osittain Kelan maksettavaksi. Terveydenhoidon kustannukset laskevat ja sosiaalitoimen nousevat vasta sen jälkeen, kun vanhuksen omaisuus on käytetty hoidon maksamiseen. KPMG:n mukaan näin säästettäisiin 400 000 euroa vuodessa.

Toinen ehdotus on, että henkilöstön liikkuvuutta eri yksiköiden välillä lisätään. Tämä lienee ehdottomasti järkevää, sillä näin säästetään esimerkiksi sijaisten palkkaamisessa. Kolmas merkittävä ehdotus on kasvattaa hoiva-avustajien roolia vanhusten pitkäaikaishoidossa, koska kaikkeen hoivaan ei välttämättä tarvita sairaanhoitajan pätevyyttä. Tämä suositus säästää palkkakuluissa, mutta todennäköisesti se herättää ammattiyhdistyksissä voimakasta vastustusta.

Lisäksi KPMG suosittelee, että "vapaaehtoistyön roolia tarkastellaan osana resursointia ja toiminnan järjestämistä", mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että vapaaehtoisilla korvattaisiin lakisääteistä hoitoa. Yhteistyössä ja henkilökunnan asenteissa on varmasti kehittämisen varaa, sillä ainakaan Lehmuskartanossa vapaaehtoiset eivät ole tunteneet itseään tervetulleiksi. Vanhuksia mielellään auttavat ihmiset ovat olleet tästä hyvin pahoillaan.

Kotihoitokin on kallista

Kirkkonummella vanhusten kotihoito on 16,3% kalliimpaa kuin vertailukunnissa. Osa erosta johtuu perusturvan talouspäällikön Esa Lindellin mukaan kirkkonummelaisesta palveluvalikoimasta ja laskutusjärjestelmästä.

Kirkkonummella palveluun on kuulunut toimintoja, joita monissa muissa kunnissa ei kotihoitoon kuulu: muun muassa paljon aikaa vievä kaupassa käynti vanhuksen kanssa. Asiakkaat ovat tähän saakka maksaneet käynnistä kertamaksun riippumatta käynnin pituudesta: tunnin kauppamatka on maksanut saman kuin viisi minuuttia vievä pistoksen antaminen.

Lindell kertoo, että mobiilijärjestelmän myötä laskutus voidaan järjestää siten, että asiakas maksaa niistä minuuteista, jotka hoitaja viettää asiakkaan luona. On mahdollista, että asiakkaat tämän myötä luopuvat joistakin paljon aikaa vievistä palveluista, ja näin kotihoidon resurssit riittävät useamman ikäihmisen palveluiden tuottamiseen.

KPMG suosittelee, että kotihoidon kriteereitä verrataan muiden kuntien kriteereihin ja kotihoidolle luodaan selkeät tavoitteet ja mittarit.

Sairaanhoidon tehostusideoita

Ikäihmisten kotihoito tai palveluasuminen päättyy usein siihen, että asiakas tarvitsee jotakin sellaista hoitoa – esimerkiksi suonensisäistä kipulääkitystä – jota kotona ei voida antaa. Tällöin vanhus joutuu siirtymään yleensä sairaalahoitoon, joka on erittäin kallista kunnalle ja usein epämieluisaa vanhukselle itselleen. KPMG suosittelee, että kuntaan perustetaan kotisairaala, joka pystyy tarjoamaan hoitoa niin kotona oleville kuin palveluasuntojenkin asukkaille.

Terveyskeskuspäivystyksestä pitäisi KPMG:n suositusten mukaan luopua kokonaan. Se olisi varmasti huomattavasti edullisempaa – ja voi olla, että sote-alue jossain vaiheessa tähän päätyykin. Toistaiseksi Kirkkonummen veronmaksajat ovat kuitenkin olleet halukkaita maksamaan mieluummin enemmän veroja kuin luopumaan päivystyksestä, ja poliitikot ovat kuunnelleet äänestäjiään kiitettävästi.

KPMG asettaa kyseenalaiseksi myös uuden terveyskeskuksen rakentamisen. Niin tekee varmasti myös sote-alue, ellei kunta aloita rakennustyötä mahdollisimman pikaisesti. Olemassa olevaa, uudenaikaista terveyskeskusta tuskin jätetään käyttämättä edes uuden sote-hallinnon toimesta.

Merkitään tiedoksi

Kirkkonummella – ja monissa muissakin kunnissa – teetetään konsulttiselvityksiä, jotta päätöksentekijät saisivat parempaa tietoa asioista päätöksentekonsa tueksi. Tosin välillä sivusta katsoen näyttää siltä, että konsulttiselvityksiä teetetään siksi, etteivät päättäjät tiedä, mitä tekisivät ja konsulttiselvityksen teettäminen tuntuu hyvältä: silloinhan on ryhdytty toimenpiteisiin ja saatu osoitettua, että poliitikot pitävät asiaa tärkeänä.

Kun konsulttiselvitykset viimein valmistuvat, kukaan ei enää muista, miksi niitä haluttiin tehdä. Ne merkitään tiedoksi ja sen jälkeen jatketaan samaa rataa kuin ennekin. Virkamiehet toteuttavat osan suosituksista, mutta usein vain sen osan, joka virkamiehiä miellyttää. Näin tapahtuu myös valtion hallinnossa jatkuvasti.

KPMG:n selvitys oli kunnanhallituksen käsittelyssä ja sen valmistuminen "merkittiin tiedoksi". Perusturvan talouspäällikkö kertoi kuitenkin, että ainakin osa konsulttiselvityksen suosituksista on otettu huomioon perusturvan budjettiesityksessä. Todennäköisesti myös poliittinen keskustelu vanhuspalveluiden sisällöstä, laadusta ja toteuttamistavasta käydään budjettineuvottelujen yhteydessä – salassa kuntalaisilta ja jos viimevuotista menetelmä noudatetaan myös salassa suurelta osalta valtuutettuja. Ja kun asia sitten nousee valtuustossa esiin tavalla tai toisella, virkamiehet joutuvat toteamaan, että näin te päätitte talousarviossa.

Vanhuspalveluista olisi erityisen mukavaa saada aikaan avoin keskustelu, joka välittyisi myös kuntalaisille. Harva asia nimittäin herättää niin paljon tunteita kuin oma tulevaisuutemme laitosten kätköissä