Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kirkkonummi Terveys ja hyvinvointi Unen tarve ja tarkoitus

Unen tarve ja tarkoitus

Sähköposti Tulosta

Unta aplloon työryhmäläisiä - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Kirkkonummella on monta asiaa hullusti, mutta täällä on myös ehdottomia valopilkkuja ja ylpeyden aiheita. Yksi niistä on lasten ja nuorten parissa työskentelevien moniammatillinen ryhmä, joka oman työnsä ohella on ryhtynyt työhön koululaisten terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi. Vuorovuosin he kampanjoivat riittävän unen, terveellisen ravinnon ja liikunnan puolesta, ja heidän toimintansa meidän lastemme puolesta saavuttaa myös tuloksia.

Tänä vuonna on unen vuoro. Näyttelyiden ja koulutapahtumien lisäksi Unta palloon -teemavuosi toi Kirkkonummelle Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmän, joka piti luennon lasten ja nuorten nukkumisen tärkeydestä. Lapsethan tunnetusti pitää saada ajoissa nukkumaan, jotta vanhemmat saisivat hetken hengähtää ja olla kahdestaan. Lasten riittävän aikaisesta nukkumaanmenosta on luennon mukaan kuitenkin myös muuta hyötyä.

Riittävä uni on avain sekä terveyteen että menestymiseen. Unen määrällä on kouluterveyskyselyistä tehdyn analyysin mukaan suora yhteys kaikkiin koululaisten hyvinvointiin liittyviin seikkoihin. Liian vähän nukkuvat sairastavat enemmän, kokevat olonsa huonommaksi ja joutuvat useammin ongelmiin sekä opettajien että muiden oppilaiden kanssa.

Riittämätön uni johtaa myös oppimisvaikeuksiin. Tämä puolestaan saattaa olla yhteydessä siihen, että tilastojen mukaan alemman koulutustason saaneet ihmiset nukkuvat huomattavasti vähemmän kuin ylemmän koulutustason saaneet ihmiset.

Sitä ei kuittenkaan ole vielä selvitetty, mikä on syy ja mikä seuraus: Jos lapsella tai nuorella menee huonosti eikä hänen henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan huolehdita riittävästi, hänen nukkumisestaankaan ei ehkä kanneta huolta. Ahdistus ja masennus myös lisäävät unettomuutta ja heikentävät unen laatua. Huonot elämäntavat kasaantuvat helposti ja johtavat heikompaan menestykseen opinnoissa ja työuralla.

Unella on monta tehtävää

Unen merkitystä ei vielä tunneta kokonaan. Sen välttämättömyys ja tärkeys on kyllä selvinnyt: Koska kaikki eläimet nukkuvat, vaikka nukkuminen erilaisten petojen keskellä on selkeästi vaarallista, unen merkityksen on oltava suuri. Sekin tiedetään, että jos nukkuminen estetään kokonaan, ihminen joutuu psykoosiin jo alle kahdessa viikossa ja hänen fyysiset elintoimintonsa heikkenevät.

Unen tiedetään olevan aivojen energiansaannin kannalta välttämätöntä: yksittäiset hermosolut täydentävät unen aikana energiavarastojaan. Unen aikana tapahtuu myös oppimista, kun päivän aikana saatu uusi tieto järjestyy aivoissa. Riittämätön uni heikentää tunteiden käsittelyä ja huonontaa siten mielenterveyttä. Myös stressinsietokyky vähenee univajeen myötä.

Professori Mikko Härmä - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Unen määrä vaikuttaa vireystilaan, motivoituneisuuteen, tarkkaavaisuuteen, kykyyn ohjata omaa toimintaansa ja muistiin. Ei siis ole ihme, että jos koululainen nukkuu liian vähän, hänen oppimistuloksensa heikkenevät oleellisesti.

Erityisen huolestuttavaa on, jos univaje kasautuu. Tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että jo viiden liian lyhyen yön jälkeen ihmisen kyky tehdä useita asioita yhtä aikaa – esimerkiksi kuunnella opettajaa ja kirjoittaa muistiinpanoja – heikkenee dramaattisesti.

Mikä sitten on riittävä määrä unta ja miten se onnistuu?

Nukkumisesta annetaan usein tuntimääräsuosituksia. Ihmiset – myös nuoret yksilöt – ovat kuitenkin erilaisia myös nukkumisen suhteen. Unen tarve vaihtelee sekä henkilöstä toiseen että myös iän ja vuodenajan mukaan. Riittävän unen tunnistaa kuitenkin siitä, että ihminen on herättyään virkeä. Tosin kaikki me olemme unenpöpperöisiä heti herättyämme, mutta puolen tunnin kuluttua heräämisestä ei pitäisi enää olla uninen.

Sen sijaan nukkumaan mennessä pitäisi olla uninen. Jos lasta ei yhtään nukuta, ei sänkyyn kannata mennä, sillä unettomuus synnyttää stressiä, joka lisää unettomuutta. Liian aikaisesta nukkumaanmenosta ja turhauttavasta unen odottelusta voi syntyä negatiivinen kehä.

Vanhemmat voivat onneksi vaikuttaa siihen, että lapsia alkaa nukuttaa ajoissa, mikä on hyvä, sillä koululaisten olisi hyvä mennä nukkumaan kymmenen maissa vielä yläasteellakin. Asiaa voi vaikka kysyä nuorilta itseltään. Ainakin Kirkkoharjun koulun 7 – 9 -luokkalaiset ovat ilmeisesti lukeneet terveystiedon läksynsä, sillä he osasivat luetella monia riittävän unen salaisuuksia: säännöllinen unirytmi, vähempi ruutuaika, ei piristäviä juomia, säännöllinen ulkoilu ja ateriarytmi, rauhoittuminen ja rentoutuminen, huoneen oikea lämpötila ja sängyn mukavuus...

Paras keino saada lapset väsymään ajoissa on, että heidät herätetään ajoissa. Viikonlopun aamujen kovin myöhäinen nukkuminen sekoittaa unirytmin aina uudelleen ja aiheuttaa vakavia vaikeuksia koko alkuviikon. Ilmiö on sama kuin jos siirtyisimme kesäaikaan kerran viikossa.

Nukahtaminen helpottuu myös, jos lapsella on turvallinen olo ja hyvä ja rauhallinen mieli: nuhdesaarnat on parempi jättää seuraavaan päivään. Samoin liian jännittävät pelit ja televisio-ohjelmat on syytä jättää väliin iltaisin. Jo pelkkä sähköisten laitteiden valo stimuloi aivoja, joten rauhallinenkin tietokonepeli saattaa valvottaa lasta.

Vaikka liikunta yleisesti ottaen lisää väsymystä ja parantaa etenkin syvän unen laatua, sekin on ajoitettava oikein. Iltaan sijoittuvat liikuntaharrastukset stimuloivat lähes yhtä paljon kuin tietokoneiden räiskintäpelit. Lasten liikuntavuorot pitäisikin sijoittaa iltapäivään tai viimeistään alkuiltaan. Valitettavasti liikuntahallien parhaat peliajat menevät usein aikuisten joukkueille.

Koulu alkaa liian aikaisin

Murrosikäiset nuoret yrittävät kovasti muuttua yöeläimiksi. Se ei kokonaan johdu siitä, että he tuntevat tarvetta kapinoida vanhempien asettamia nukkumaanmenoaikoja vastaan. Murrosikä muuttaa aivojen toimintaa siten, että uni ei yksinkertaisesti tule enää samalla tavalla kuin aikaisemmin. Vanhempien on turha yrittää pakottaa teinejään sänkyyn aivan liian aikaisin, mutta yhdentoista jälkeen olisi teinienkin syytä olla sängyssä: kello 23.30 jälkeen nukkumaan menevät nuoret pärjäävät huomattavasti muita huonommin sekä henkisesti että fyysisesti.

Vanhempien lisäksi myös kunnan päättäjien olisi hyvä olla tietoisia nuorten unirytmistä. On olemassa selkeää tutkimustietoa siitä, että jos koulujen alkamisaikaa myöhennetään tunnilla, oppimistulokset parantuvat ja käytöshäiriöt vähentyvät kouluissa. Nykyisin perätään tiedolla johtamista ja tässä olisi oivallinen tilaisuus: jos Kirkkonummen yläkoulut ja toisen asteen oppilaitokset aloittaisivat ensimmäiset oppitunnit vasta yhdeksältä, koulujemme keskiarvot todennäköisesti parantuisivat.

Moni epäilee, ettei myöhennetty kouluaika onnistu lukujärjestysteknisten seikkojen tai opettajien vastustuksen vuoksi. Porkkalan lukiossa kuitenkin lukion kurssit onnistutaan suorittamaan kolmessa vuodessa, vaikka kahdeksalta alkavalla oppitunnilla on lukujärjestyksessä ainoastaan painotettua liikuntaopetusta sen valinneille. Lukion kurssit siis ehditään käydä läpi, vaikka oppilaat saavat nukkua tuntia kauemmin. Jos se on mahdollista Porkkalan lukiossa, se onnistuu muissakin kouluissamme, mikäli oppilaiden terveyttä ja oppimistuloksia halutaan parantaa ja päätöksiä halutaan tehdä tutkimustiedon varassa.

Kommentit (4)Add Comment
...
Kirjoittanut Valonpilkahduksia, 01.11.2013
Valonpilkahduksia arkeemme : )
...
Kirjoittanut Realismia, 03.11.2013
Eiköhän ole niin, että jos aamut alkaisivat myöhemmin, osa nuorisosta valvoisi vastaavasti myöhempään ja aamulla nukuttaisi joka tapauksessa.

Hyvä harjoitella heräämistä jo kirkkonummelaisena koululaisena. Jos lähtee ammattioppilaitokseen tai lukioon Espooseen tai Helsinkiin, herätyskello soi jo kuuden jälkeen.





...
Kirjoittanut Ei ole, 04.11.2013
Hyvä Realismia, olet väärässä: jos koulu alkaa myöhemmin, tutkimusten mukaan oppilaat nukkuvat tunnin pidempään. On kiva heitellä mutujuttuja, mutta tällä kertaa tutkimusprofessori vetosi päättäjiin ja on vedonnut myös valtakunnan tasolla, että moinen yhteiskunnan virhe korjattaisiin ja asioista päätettäisiin oikeiden tutkimusten ja oikean tiedon perusteella. Koulun alkamista pitäisi myöhentää myös Espoossa ja Helsingissä.
...
Kirjoittanut kouluun yhdeksäksi olisi tosi hyvä juttu, 14.02.2014
Tunti lisää unta yläkouluikäisille ja kouluun vasta yhdeksäksi olisi kyllä tosi tärkeää yläkouluikäisille. Monet harrastukset esim loppuvat niin myöhään, että kahdeksan aamut ovat tosi kurjia. Ja ei niitä harrastuksiakaan voi joka vuosi vaihtaa, kun toisena vuonna harkat alkaa aikaisin ja toisena vuonna ihan liian myöhään.

Ja oma lapseni olisi kyllä lähtenyt jonnekin muualle lukioon, mutta Porkkalan lukion yhdeksän aamut houkuttelivat ja hyvä niin.

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 01.11.2013 14:35 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0662 sekunnissa.