Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kirkkonummi Terveys ja hyvinvointi Kirkkonummella asiat ovat paremmin

Kirkkonummella asiat ovat paremmin

Sähköposti Tulosta

Ahdistaa - Verkkonummi.fi

Ylen nettisivuilla oli 10.1.2013 uutinen, jonka mukaan australialaistutkijat olivat todenneet mielenterveyspotilaiden kuolevan syöpään muita useammin. Samassa uutisessa todettiin, että myös Suomessa mielenterveyspotilaat kuolevat 10 – 20 vuotta muuta väestöä nuorempina.

Samana päivänä Länsiväylän yleisönosastolla mielenterveyskuntoutuja valitti, että hänen tärkeä reseptinsä oli jätetty terveyskeskuksessa uusimatta häntä tapaamatta. Kirjoittaja epäili, että lääkäri ei ottanut hänen fyysisiä vaivojaan vakavasti, koska hänellä on ollut myös mielenterveysongelmia.

Niin voi käydä. Jos masennusta poteva henkilö valittaa vatsakipuaan tai päänsärkyään, on kovin helppoa ajatella, että vaiva johtuu masennuksesta. Tai jos ahdistunut henkilö varaa itselleen lääkäriaikoja milloin minkin vaivan vuoksi vai tavatakseen jonkun, joka kuuntelee, ei lääkäri ehkä tule huomanneeksi juuri sitä oiretta, joka pitäisi huomata. Kynnys lähettää potilas jatkotutkimuksiin on korkea.

Tämä on tietysti yhteiskunnan kannalta oikein, sillä suuri osa kalliista tutkimuksista osoittautuu turhiksi, mutta yksilön kannalta tilanne on traaginen, jos myöhemmin osoittautuu, että juuri hänen tapauksessaan tutkimukset olisivat olleet tarpeen.

Uusi sähköinen resepti tekee mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien aseman vielä hankalammaksi: sähköisestä reseptitiedostosta lääkäri näkee kaikki potilaalle määrätyt lääkkeet. Niinpä mahakipuja pohtivan sisätautilääkärin pitää aktiivisesti sulkea mielestään se, että potilas on vuosia syönyt voimakkaita masennuslääkkeitä.

Lääkärin ja potilaan suhteessa luottamus on erittäin tärkeä seikka. Jos potilaalle tulee sellainen käsitys, ettei lääkäri ota hänen vaivojaan vakavasti, hän ei ehkä seuraavalla kerralla jaksa mennä lääkäriin valittamaan mahakipuaan. Jos mahakipu sattuukin johtumaan masennuksen sijaan mahahaavasta, joka taas puolestaan voi johtaa syöpään, voi tilastoihin ilmestyä taas yksi ennenaikainen syöpäkuolema.

Ei kyse ole lääkärien ammattitaidottomuudesta eikä piittaamattomuudesta, vaan siitä, että lääkärit ovat ihmisiä ja siitä, että systeemi on tarkka rahoistaan. Mutta jos mielenterveyspotilaiden kuolleisuus joihinkin sairauksiin on muuta väestöä huomattavasti suurempi, se on ongelma, johon on puututtava rakenteellisesti. Asiaan on kiinnitettävä huomiota, ja jokainen uusi lääkäri on saatava ymmärtämään, että myös mielenterveyspotilaiden fyysiset vaivat on hoidettava.

Mielenterveyspotilaiden varhaisempi kuolleisuus tai suurempi syöpäkuolleisuus ei toki johdu vain hoitohenkilökunnan asenteista. Suurempi ongelma on, että mielenterveyspotilaat eivät aina jaksa huolehtia itsestään kylliksi reagoidakseen itse fyysisiin vaivoihinsa. Mielenterveyspotilailla on selvästi suurempi riski sairastua elintapasairauksiin kuten diabetekseen tai alkoholin ja tupakan aiheuttamiin sairauksiin. He eivät myöskään diagnoosin jälkeen jaksa aina hoitaa itseään tai muuttaa elintapojaan samalla tavalla kuin psyykkisesti terveet potilaat. Siksi he tarvitsevat erityistä tukea ja erityisen huolellista hoitoa.

Koulutusta ja riittäviä resursseja

Asioihin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa. Jos terveyskeskuksessa asiaan kiinnitetään huomiota, siitä keskustellaan ja potilaita kuunnellaan, myös mielenterveyspotilaat saavat hyvää hoitoa ja voimia hoitaa itse itseään. Ja jos lääkäreitä on tarpeeksi, heillä on aikaa kuunnella potilaita. Kirkkonummen terveyskeskus on siitä hyvä esimerkki.

Kirkkonummen mielenterveysyhdistys KISUn puheenjohtaja Maj-Lis Jusslin kertoo, että Kirkkonummella ollaan tyytyväisiä terveyskeskuksen palveluihin. On selvää, että terveyskeskuksissa työskentelee paljon nuoria lääkäreitä, joiden työkokemus ei vielä riitä arvioimaan kaikkea. Vaikka he olisivatkin oikeassa, potilaalle voi jäädä epävarma olo. Kirkkonummella potilas voi kuitenkin helposti vaihtaa omalääkäriä, jos se tuntuu tarpeelliselta: vanhemmat ja kokeneemmat lääkärit hoitavat Jusslinin kuuleman mukaan Kirkkonummella myös mielenterveyspotilaiden fyysiset vaivat erittäin huolellisesti.

Asian tekee Kirkkonummella helpoksi kaksi seikkaa: se, että potilaan toiveisiin suhtaudutaan kunnioittavasti ja se, että meillä on vanhoja, kokeneita lääkäreitä, joiden potilaaksi voi mennä. Kaikissa terveyskeskuksissa näin ei ole, sillä monilla paikkakunnilla lääkäreistä on vaikea saada pysymään raskaassa terveyskeskustyössä.

Kirkkonummen terveyskeskuksen ylilääkäri Johanna Stenqvist uskoo, että myös Kirkkonummen hyvän lääkäritilanteen mahdollistamat suhteellisen lyhyet hoitojonot auttavat mielenterveyspotilaita: jos jono on liian pitkät, ei masentunut tai harhainen potilas jaksa säilyttää motivaatiota hakeutuakseen lääkäriin.

Kirkkonummen terveyskeskus tekee myös paljon moniammatillista yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. Yhteistyö ja yhteinen koulutus auttaa löytämään täsmäapua erityistä huolenpitoa tarvitseville.

Johanna Stenqvist pohtii, että riskiryhmien kutsujärjestelmä saattaisi tuottaa hyviä tuloksia sekä asiakkaiden että kunnan rahakirstun kannalta. Jos syrjäytymisvaarassa olevat tai mielenterveyskuntoutujat kutsuttaisiin kerran vuodessa terveystarkastuksiin, voitaisiin moniin ongelmiin puuttua ajoissa. Vaikka ennaltaehkäisevän työn merkitys ja taloudellinen tehokkuus on alkanut jo valjeta päättäjille, tällaiseen kutsujärjestelmään on kuitenkin vielä pitkä matka.

Kommentit (7)Add Comment
...
Kirjoittanut Näkökulma, 15.01.2013
Masennus on hyvinvointiyhteiskunnan synnyttämä ilmiö.
Ennen vanhaan, kun ihmisillä oli ihan oikeita ongelmia, ei ollut masennusta. Piti tehdä töitä että sai leivän pöytään ja katon päänsä päälle, eikä kukaan joutanut tuijottamaan omaa napaansa niin pitkään, että olisi masentunut. Suomalainen sisu tarvitsee haastetta, eikä sitä ole tarjolla ainakaan tarpeeksi. Sosiaalihuolto takaa kaikille perustoimeentulon ja kas, niinpä ihmisillä on aikaa sitten tuijotella sitä napaansa. Ja kun se alkaa tympimään, diagnosoidaan masennus joka entisinä pula-aikoina olisi ollut jotain ihan muuta.
...
Kirjoittanut Toinen näkökulma, 15.01.2013
Isoenoni makasi kymmenen vuotta sohvalla ja tuijotti kattoon, kunnes kuoli. Isotätini teki itsemurhan. Silloin ennen vanhaan pula-aikana ei ollut masentuneille tarjolla apua tai lääkkeitä.Kuolleista ei juuri puhuttu. Nimimerkki Näkökulman kirjoituksestä näkee, ettei hänen lähipiirissään ole koskaan ollut vakavasti masentunutta henkilöä. Vakava masennus on sairaus ja aivan eri asia kuin se, mitä arkikielessä masennukseksi kutsutaan. Tuo sairaus esiintyy kaikissa yhteikuntaluokissa ja voi vaivata toimitusjohtajaa yhtä usein kuin työtöntä apumiestä. Masentuneiden leimaaminen laiskoiksi on sydämettömyyttä, tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä.
...
Kirjoittanut Näkökulmalle, 15.01.2013
Masennus on sairaus, johon on geneettinen taakka. Kun olot kääntyvät kovasti vastaan ja umpikuja on edessä, psyyken kuormitus ei välttämättä kestä, vaan ihminen suistuu masennukseen.

Ennen oli yleinen tapa auttaa kanssaihmisiä. Nyt kuka tahansa saa kohdata enimmäkseen nimimerkin Näkökulma kaltaisia itseään täynnä olevia tyyppejä kun tarvitsisi apua. Kaikille ei ole sitä kultalusikkaa suuhun annettu, ja vielä useammalta se otetaan pois, kun alat kolkutella viittäkymmentä. Suomi on muuttunut kovaksi.

Masennusta on nykään selvästi enemmän kuin vuosikymmeniä sitten. Vaikka kyse on sekä diagnosoinnin lisääntymisestä että selkäkipujen muuttumisesta masennukseksi työkyvyttömyyseläkkeen tavoittelussa, myös olosuhteet kääntyvät useammin ihmistä vastaan kuin ennen.
...
Kirjoittanut Minä, 16.01.2013
Potilas voi, esim. pyytäessään sähköisen reseptin uusintaa, kieltää lääkäriä näkemästä muita lääkitystietojaan. Riskinä on ettei lääkäri suostu uusimaan tässä tapauksessa. eReseptin yksi tavoite on lääkitysturvallisuuden varmistaminen, yhteisvaikutusten ja päällekkäisyyksien välttäminen.
...
Kirjoittanut pLanLAv, 16.01.2013
Masennus on YHTEISKUNNAN aiheuttama oire. Se on sairaus, jonka aiheuttaja on kiusaajat.
...
Kirjoittanut Niinpä niin, 21.01.2013
Kiusaaminen on vakava ongelma myös Kirkkonummella!
Ns. hyvinvointiyhteiskunnan ilmö.
...
Kirjoittanut Ruuppari, 16.03.2013
Hyvä kirjoitus! On varsin kulttuurinen makuasia, mitä riittävällä välittämisellä ja huolenpidolla tarkoitetaan. Masennus johtuu monista tekojöistä. Suomessa mitään ei ole olemassa ennenkuin se on jonkin tahon vastuulla. Jos ihminen olisi masentunut syntymästään saakka, Suomi olisi epäilemättä masentuneiden hoitamisen mallimaa.

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 15.01.2013 12:10 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0642 sekunnissa.