Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kirkkonummi Politiikka Jokiniitty voitti kisan kunnan kalleimmasta rakennushankkeesta

Jokiniitty voitti kisan kunnan kalleimmasta rakennushankkeesta

Sähköposti Tulosta

Jokiniitty - Kirkkonummi - Verkkkonummi.fi

Vuosien päätöksentekoprosessi on taas saavuttanut yhden etapin. En rohkene sanoa, että päätös terveyskeskuksen paikasta on vielä lopullinen: se on nimittäin ollut "lopullinen" jo monta kertaa aiemminkin.

Tällä kertaa terveyskeskus on päätetty rakentaa Jokiniittyyn nykyisen terveyskeskustontin sijaan. Kunnanhallitus äänesti terveyskeskuksen sijainnista ja Jokiniitty voitti äänin 8-5. Sitä kannattivat Anders Adlercreutz, Ari Harinen, Matti Kaurila, Antti Kilappa, Marjokaisa Piironen, Katja Sankalahti, Pekka Sinisalo ja Raija Vahasalo. Terveyskeskuksen rakentamista sen nykyiselle tontille kannattivat Hans Hedberg, Johanna Isomäki-Reik, Pirkko Lehtinen, Michaela Lindholm ja Anna-Lotta Wichmann.

Terveyskeskushankkeen lyhyt historia (hyvin lyhyt versio)

Alun perin terveyskeskuksen laajentamista pohdittaessa ei edes ajateltu mitään muuta paikkaa kuin terveyskeskuksen nykyistä tonttia, vaikka tontti olikin hyvin ahdas. Niinpä valtuusto ehti hyväksyä lisärakentamisen suunnitelmineen päivineen, mutta sitten heräsi huoli nykyisen terveyskeskusrakennuksen terveydestä. Samoihin aikoihin heräsi ajatus siitä, että terveyskeskus voisi ehkä sijaita myös jossain aivan muualla.

Terveyskeskuspäätöksenteon loppusuoralla Veikko Vanhamäki esitti valtuustossa pontta, jossa terveyskeskuksen paikkaa harkittaisiin vielä kerran. Ponsi hyväksyttiin valtuuston kokouksessa yhden äänen enemmistöllä. Valtuustoon tuotiin pian vaihtoehtoinen esitys, jossa paikaksi ehdotettiin Jokiniittyä. Esitys kuitenkin hylättiin äänin 23-28.

Merkittävin syy paikan valintaan oli terveyskeskuksen sijainti. Perusturvan virkamiehet ja ainakin osa terveyskeskuksen työntekijöistä piti Jokiniittyä liian kaukaisena. Nykyinen sijainti aseman ja matkakeskuksen kyljessä on ilman muuta loistava, eikä siitä haluttu luopua.

Pitkään valmistellusta ja jo lähes valmiiksi saaduista suunnitelmista oli myös vaikea luopua, sillä hanketyöryhmän työhön osallistuneet olivat uhranneet suunnitelmalle lukemattomia työtunteja. Uusi paikka vaati uudet suunnitelmat, ja virkamiehillä ja erityisesti terveyskeskuksen työntekijöillä oli muutakin tekemistä kuin uusien ja mahdollisesti taas turhien suunnitelmien tekeminen.

Jokiniittyä vastustivat myös ne, jotka olivat toivoneet tontille uutta koulukeskusta: Kirkkonummen keskustassa olisi ollut uusi koulu jo kymmenen vuotta sitten, elleivät vuoron perään vallassa olleet poliitikot olisi riidelleet koulukeskuksen paikasta vuosia.

Hanke kuitenkin pysäytettiin siksi aikaa, että terveyskeskuksen kunto saataisiin selvitettyä perusteellisesti. Kuntoselvitys tilattiin, joskin selvityksen tulosta luetaan hyvinkin eri tavoilla: osa on sitä mieltä, että vanhasta talosta pitäisi remontoida ainakin 80%, osan mukaan talosta ei löydetty mitään vakavampia puutteita. Varmaa oli kuitenkin se, että talo ei ollut enää tarkoituksenmukainen.

Korjaustarve oli kuitenkin suurempi ja kustannukset korkeampia kuin alkuperäisessä kustannusarviossa. Tämän vuoksi kunnanhallitus antoi palvelutuotannon lautakunnalle tehtäväksi "arvioida terveyskeskuksen sijoittamisen nykyiselle tai muulle soveltuvalle tontille kuntakeskuksen alueella".

Lautakunta teetti konsulttien avulla kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa ja laski niille hintalaput. Ensimmäinen vaihtoehto oli toteuttaa alkuperäinen uudisrakentamista ja vanhan kunnostamista sisältänyt suunnitelma. Toisessa vaihtoehdossa rakennettaisiin kokonaan uusi terveyskeskus Jokiniittyyn ja kolmannessa purettaisiin vanha terveyskeskus ja rakennettaisiin uusi sen paikalle. Viimeinen vaihtoehto olisi edellyttänyt väistötilojen löytämistä terveyskeskukselle rakennustöiden ajaksi.

Kunnanhallitus toivoi, että konsulttien selvitys nostaisi jonkin vaihtoehdoista muiden yläpuolelle joko hintansa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella, mutta ilkeät konsultit laskivat kaikille kutakuinkin samansuuruisen hintalapun ja kieltäytyivät muutenkin tekemästä poliitikkojen työtä heidän puolestaan. Kaikissa vaihtoehdoissa oli hyviä ja huonoja puolia. Oli poliitikkojen tehtävä päättää, minkä niistä he halusivat valita. Lautakunta asettui äänin 5-2 kannattamaan kokonaan uuden rakennuksen rakentamista vanhalle tontille.

Tässä välissä päättäjät olivat jo havahtuneet kunnan karmaisevaan rahapulaan. Kunnan rahakirstun tyhjiä nurkkia lähietäisyydeltä tarkastelleet talousarvioneuvottelijat ottivat kunnanjohtajan kanssa jo esiin senkin vaihtoehdon, ettei uutta terveyskeskusta ehkä niin kovasti tarvittukaan. Mutta terveyskeskuksen ylilääkäri kutsui viisaana naisena poliitikot kylään ahtaaseen ja huonokuntoiseen terveyskeskukseen (poliitikot eivät yleensä talossa vieraile, sillä he kuuluvat työterveyshuollon onnekkaisiin asiakkaisiin), minkä jälkeen terveyskeskushankkeen hautaamisesta ei enää puhuttu.

Kunnanhallitus käsitteli asiaa 24.2.2014 pidetyssä kokouksessaan ja äänesti terveyskeskuksen paikasta yläkuvatulla tavalla. Kunnanhallituksessa käytiin pitkä keskustelu eri sijoituspaikkojen hyvistä ja huonoista puolista. Sekä vanhan tontin puolesta että sitä vastaan esitettiin hyviä argumentteja. (Hallitukselle tiedoksi: kunnanhallituksen keskusteluista saa kertoa vain sen, mitä itse on ollut mieltä, joten Verkkonummen toimitus soitti läpi kaikki lähes kaikki kunnanhallituksen jäsenet saadakseen kokonaiskuvan esitetyistä mielipiteistä.)

Vanha terveyskeskus - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi
Vanhassa vara parempi

Johanna Isomäki-Reik (kesk) ehdotti Pirkko Lehtisen (SDP) kannattamana, että "kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää, että terveyskeskuksen hankesuunnitelmatyötä jatketaan siten, että terveyskeskuksen sijaintipaikkana on terveyskeskuksen nykyinen tontti ja kehottaa perustettavaa hankeryhmää tarkistamaan nykyisen hankesuunnitelman tarkoituksenmukaisuuden ja antamaan siitä lausunnon kunnanhallitukselle."

Isomäki-Reik oli samaa mieltä kuin palvelutuotannon lautakunta: hänen mielestään olisi vanhalle, loistavien yhteyksien päässä sijaitsevalle tontille rakentaa kokonaan uusi rakennus. Sijainnin merkitys sekä eri puolilta kuntaa tuleville asiakkaille että työntekijöille on suuri. Myös alueen muiden palveluiden ja kunnantalon tarjoamat synergiaedut painoivat vaakakupissa. Johanna Isomäki-Reik halusi luottaa myös asiaa pitkään valmistelleen ja tarkasti tutkineen lautakunnan mielipiteeseen.

Pirkko Lehtinen on puolestaan ollut aina terveyskeskustontin kannalla. Kun mahdollinen SOTE-uudistus vie kunnalta oikeuden päättää terveydenhuoltoon liittyvistä asioista, on luultavaa, ettei Kirkkonummella enää voida pitää kolmea terveyskeskusta toiminnassa. Siinä tilanteessa terveyskeskuksen sijainnin merkitys kasvaa entisestään.

Lehtinen on huolissaan myös siitä, että 30 vuotta vanhaa taloa pidetään korjauskelvottomana ja liian epäkäytännöllisenä. Maailmalla toimii sairaaloita huomattavasti epäkäytännöllisemmissä tiloissa ilman, että se aiheuttaa suurta hankaluutta toiminnalle. Lehtinen kertoo luottavansa asiassa perusturvan johtoon, joka on edelleen nykyisen tontin kannalla.

Hans Hedberg (RKP) perusteli äänestysratkaisuaan taloudellisilla seikoilla. Vanhalle tontille olisi ollut mahdollista rakentaa vaiheittain, jolloin rahoitustarvekin olisi jakautunut pidemmälle aikavälille: vanhaan terveyskeskusrakennukseen olisi hänen mukaansa ollut järkevää tehdä vain kevyt saneeraus ja sen uudelleen rakentamista olisi voitu lykätä muutamia vuosia. Hedberg uskoo, että vanhan rakennuksen suurin ongelma ei ole sen rakenteissa vaan nykyisessä käytössä: talo on tungettu tilanpuutteen vuoksi niin täyteen toimintaa, ettei esimerkiksi vanha ilmanvaihtojärjestelmä enää toimi riittävän hyvin. Toki kaikki haluavat uutta ja hienoa, mutta halu ei aina ole riittävä syy.

Hans Hedberg epäilee myös, ettei Jokiniittyyn tehtävän uudisrakennuksen hinta-arvio ole realistinen. Vetinen ja pehmeä maapohja on paalutettava parkkipaikkoja myöten. Rakentamisen kustannukset saattavat kasvaa miljoonilla, jos huonosti käy.

Myös Michaela Lindholm (RKP) ja Anna-Lotta Wichmann (kok) pitivät terveyskeskuksen vanhaa tonttia sijainniltaan ylivertaisena, joskin Wichmann olisi ollut halukas vielä kerran tutkimaan radan eteläpuolisia vaihtoehtoja, jotka olisivat logistisesti olleet vielä parempia kuin nykyinen terveyskeskustontti.

Kunnanhallituksen jäseniä huolestutti myös se, että Jokiniityn uudishanke saattaa edellyttää kaavamuutoksia, joista voidaan valittaa, mikä tarkoittaisi hankkeen pitkittymistä entisestään.

Uusi tontti - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi
Uusi talo uudelle tontille

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) oli Jokiniityn tontin kannalla. Hän uskoo, että uuden terveyskeskuksen rakentaminen uudelle tontille on nopein ja helpoin vaihtoehto. Jokiniittyyn rakentaminen ei häiritse nykyisen terveyskeskuksen toimintaa sen enempää rakennuspölyllä ja metelillä kuin tilapäisiin väistötiloihin siirtymiselläkään.

Vahasalo uskoo myös, että rakentamalla kokonaan uutta tontille, jossa on riittävästi tilaa, saadaan aikaiseksi terveyskeskuksen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Jokiniityn tontti mahdollistaa senkin, että terveyskeskuksen viereen voidaan myöhemmin rakentaa esimerkiksi tiloja vanhuspalveluille. Tämä edellyttää toki kaavamuutosta. Nykyisellä tontilla ei ole mitään mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen.

Vahasalo on myös vakuuttunut siitä, että liikenneyhteydet terveyskeskukseen saadaan järjestettyä. HSL priorisoi reittipäätöksissään terveydenhuollon kohteita, joten voimme luottaa siihen, että uuteenkin terveyskeskukseen pääsee helposti julkisilla kulkuvälineillä. Omalla autolla sinne pääsee jopa helpommin kuin nykyiseen, jota ympäröivät pysäköintitilat alkavat olla jo hyvin täysiä. Vahasalo pitää tärkeämpänä sitä, mitä tapahtuu, kun asiakas saapuu terveyskeskukseen kuin sitä, miten asiakas sinne tulee. Toimintaa tukeva funktionaalinen rakennus parantaa asiakkaan palvelua ja säästää kunnan rahoja.

Uudelle, riittävän suurelle tontille voidaan rakentaa uutta ja tarpeisiin paremmin sovitettua tilaa. Nyt on tehtävä uusi hankesuunnitelma vanhan kompromisseja sisältävän suunnitelma tilalle, ja uudessa suunnitelmassa on otettava huomioon myös uusi suuntaus vähentää terveyskeskuksen vuodepaikkoja ja lisätä kuntouttavaa toimintaa.

Jokiniityn tontin kaavanmukainen rakennusoikeus on pienempi kuin nykyisen tontin, jonka rakennusoikeutta on lisätty terveyskeskuksen tarpeita silmällä pitäen. Moni on huolissaan siitä, että sinänsä pienestä ja helposta kaavamuutoksesta valitetaan ja siten yritetään vielä kerran muuttaa tehtyä päätöstä. Tämä merkitsisi rakentamisen viivästymistä entisestään.

Vahasalo uskoo kunnanarkkitehti Tero Luomajärven tavoin, että kaavamuutokselle ei välttämättä ole tarvetta: kun ei enää tarvitse ottaa huomioon vanhan terveyskeskusrakennuksen epäkäytännöllisiä tiloja ja ahtaan tontin vaatimuksia, tilat päästään suunnittelemaan kokonaan uudestaan entistä tehokkaammin. On mahdollista, että saadaan aikaan pinta-alasäästöjä, jotka mahdollistavat rakentamisen Jokiniittyyn ilman kaavamuutoksiakin.

Jos muutoksia kuitenkin on tehtävä ja jos kaavasta tulee valituksia, Luomajärvi uskoo oikeuskäsittelyn sujuvan nopeasti asian kiireellisyyden vuoksi. Kunnanarkkitehti kertoo olevansa turvallisin mielin sen suhteen, ettei hanke viivästy kaavoihin liittyvien seikkojen vuoksi.

Anders Adlercreutz (RKP) ajatteli vielä puoli vuotta sitten terveyskeskuksen paikasta toisin, mutta hän kertoi muuttaneensa mieltänsä. Arkkitehtinä hän uskoo pelkästään toiminnan lähtökohdista suunnitellun talon olevan sekä kuntalaisten että työntekijöiden kannalta hyvä ratkaisu. Jokiniityssä kunnalla on vapaammat kädet tehdä optimaalinen terveyskeskus kuin vanhalla tontilla. Myös rakennusvaihe on näin huomattavasti mutkattomampi ja aiheuttaa vähemmän häiriöitä terveyskeskuksen toimintaan.

Lisäksi Adlercreutzia houkuttavat ne mahdollisuudet, joita rakennuskäyttöön vapautuva terveyskeskuksen nykyinen tontti kunnan parhaalla rakennuspaikalla tuo tullessaan. Rakentamalla tontille viisaasti voidaan keskustan palveluita ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantaa. Päätös parantaa myös mahdollisuuksia Villa Hagan käytön kehittämiseen.

Pekka Sinisalo (PS) on samoilla linjoilla Adlercreutzin kanssa: jokiniitylle on helpompi rakentaa järkevästi ja nykyinen tontti on hyvä saada kunnan kannalta parempaan käyttöön. Sinisalo kertoo ryhmänsä olleen alusta asti Jokiniityn kannalla.

Vihreiden Antti Kilappa ei pitänyt realistisena sitä, että terveyskeskuksessa olisi voitu työskennellä tai parantua remontin keskellä. Myös väistötilojen etsiminen ja kunnostaminen tuntui tuhlaukselta ja toimintaa hankaloittavalta ratkaisulta. Kilappa uskoo myös, että on mahdollista järjestää säännöllinen bussiliikenne asemalta Jokiniittyyn.

Antti Kilappa pitää tärkeänä myös sitä, että kunnan arvokkain tontti saadaan parempaan käyttöön siten, että se tukee alueen yrittäjyyttä. Mitä enemmän keskustan alueella on asukkaita, sen enemmän yrityksille riittää asiakkaita ja sen varmemmin palvelut säilyvät Kirkkonummella.

Hallituksen kokouksessa esitettiin epäily siitä, ettei Y-tontiksi kaavoitetun julkisten palveluiden alueen muuttaminen asuntokäyttöön ole välttämättä niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella, sillä kunnalla on oltava riittävä Y-tonttien varanto. Kilappa uskoo, että Y-tonttien varanto on riittävä ja myös kunnanarkkitehti vahvisti Verkkonummelle Kilapan näkemyksen oikeaksi.

Antti Kilappa piti päätöksen nopeaa tekemistä tärkeänä, sillä nyt saattaa olla viimeinen tilaisuus saada Kirkkonummelle minkäänlaisia terveydenhuollon palveluiden rakennushankkeita ennen SOTE-uudistusta.

Kilappa olisi kuitenkin toivonut, että kunnanhallitus olisi päättänyt myös selvittää mahdollisuuksia järjestää kunnan työterveyshuolto uudessa terveyskeskuksessa. Kilapan mielestä on vaarana, että myöhemmin ollaan tilanteessa, jossa kunnan työterveyshuoltoa ei voida hoitaa järkevimmällä mahdollisella tavalla vain siksi, ettei sille ole olemassa riittävästi tiloja uudessa terveyskeskuksessa.

Polemiikkia päätösvallasta

Kunnanvaltuusto myönsi talousarviossa rahat terveyskeskushankkeen käynnistämiseen. Kun päätös hankkeesta on tehty, sen toteuttaminen kuuluu kunnanhallitukselle ja asianosaisille lautakunnille. Terveyskeskuksen rakentamista koskevaa päätöstä ei siis lain ja valtuuston hyväksymien toimintatapojen puolesta tarvitse viedä enää kunnanvaltuustoon, mutta keskusteluissa kunnanhallituksen jäsenten kanssa kävi ilmi, että suurin osa hallituksen jäsenistä kuvitteli niin tapahtuvan.

Päätös on niin suuri kaikkine johdannaisvaikutuksineen ja siitä on käyty valtuustossa niin kiivasta keskustelua, että moni piti itsestään selvänä ratkaisun jättämistä valtuustolle – niin itsestään selvänä, ettei kukaan tullut ehdottaneeksi sitä kunnanhallituksen kokouksessa.

Johanna Isomäki-Reik kyllä käytti asiasta puheenvuoron oman muutosehdotuksensa yhteydessä. Isomäki-Reikin ehdotus olisi pitänyt kuitenkin käsitellä kahdessa osassa: olisi pitänyt erikseen keskustella päätösvallasta ja siitä, mihin paikkaan terveyskeskus rakennetaan. Nyt kunnanhallituksen enemmistö äänesti vanhaa terveyskeskustonttia vastaan, mutta tuli samalla äänestäneeksi sitä ainoaa ehdotusta vastaan, joka olisi vienyt asian valtuustoon.

Voitaisiin olettaa, että Jokiniitty-vaihtoehtoa kannattaneet olisivat olleet tyytyväisiä siihen, ettei riskiä hankkeen kaatumisesta enää ollut, mutta Verkkonummen haastatteluissa lähes kaikki ilmoittivat toivoneensa kunnanvaltuuston ottavan asiaan kantaa. Vaikka valtuustolla olisi monen mielestä ollut "moraalinen oikeus" saada asia päätettäväkseen, kunnanhallituksen päätös kuitenkin tehtiin täysin lakien ja ohjeiden mukaisesti, joten asia lienee tällä erää loppuun käsitelty.

Olisiko asia sitten pitänyt viedä vielä kerran valtuustoon? Jos kysytään terveyskeskuksen ahtaudessa työskenteleviltä, vastaus lienee, että ei missään tapauksessa. Verkkonummen haastattelussa ainakin ylilääkäri Johanna Stenqvist totesi, että useimmille on aivan saman tekevää, minne uusi terveyskeskus rakennetaan, kunhan se rakennetaan mahdollisimman nopeasti. Ylimääräinen kierros valtuustossa olisi pahimmassa tapauksessa lähettänyt päätöksen uudelleen valmisteltavaksi. Taas olisi kulunut runsaasti aikaa ilman, että hanke olisi edistynyt millään tavalla.

Valtuusto pääsee kuitenkin käsittelemään hanketta vielä siinä vaiheessa, kun se saa hyväksyttäväkseen tarkistetun hankesuunnitelman. Siinä vaiheessa on kuitenkin toivottavaa, ettei kukaan enää ryhdy vaatimaan palaamista lähtöruutuun myös tontin osalta. Tosin Kirkkonummella on havaittavissa taipumusta pitää tiukasti kiinni vanhoista poliittisista kannoista riippumatta siitä, hyötyvätkö kuntalaiset siitä vaiko eivät. Kunnanvaltuustosta ei koskaan tiedä.

Kommentit (16)Add Comment
...
Kirjoittanut Kunnanhallituksesta ei koskaan tiedä, 26.02.2014
Kunnanhallitus haluaa käyttää valtaansa ja nyt se on niin tehnyt. Tosin vielä ei tiedetä nauttiiko hallituksen päätös valtuuston luottamusta. Seuraavaksihan tarvitaan kaavamuutos, jotta tontille voidaan rakentaa riittävän iso rakennus. Se on ensimmäinen mittari siitä, kuinka demokraattinen päätös oli.

Lisäksi: ilman kunnanhallituksen kiemuroita suunnittelu olisi jo pitkällä ja lapio osuisi maahan jo tänä vuonna. Että se siitä nopeudesta...
...
Kirjoittanut yes comments!, 26.02.2014
"Lautakunta asettui äänin 5-2 kannattamaan kokonaan uuden rakennuksen rakentamista vanhalle tontille."

-> Kokouksessa 26.9.2013 palvelutuotannon lautakunta äänesti kahden vaihtoehdon välillä: Uudisrakennus Jokiniittyyn ja uudisrakennus nykyiselle tontille. Äänestyksessä lautakunnan perussuomalaiset jäsenet (Jani Kivelä, Sanna Hartikainen) äänestivät Jokiniityn puolesta, muut viisi lautakunnan äänestänyttä jäsentä nykytontin puolesta. Ainoa joka pidättäytyi äänestämästä oli Ove Stranberg (rkp), joka oli aiemmin kannattanut nykyisen terveyskeskuksen peruskorjausta, muttei saanut kannatusta.

"Tosin Kirkkonummella on havaittavissa taipumusta pitää tiukasti kiinni vanhoista poliittisista kannoista riippumatta siitä, hyötyvätkö kuntalaiset siitä vaiko eivät."

-> Hyvä esimerkki on ns. Porkkalan muodostaminen eli Kirkkonummi-Siuntio-Inkoo liitos. Tätä asiaa on pyöritelty kerta toisensa perään erilaisissa yhteyksissa jo vuosikausia. Lautakunnissa, valtuustossa, hallituksessa ja kaikenmaailman seminaareissa. Porkkalaa on ajettu kuin käärmettä pyssyyn, kuten vanha sanonta kertoo. Satavarmasti asiaa ajanut poliittinen toimija tuo vielä ainakin kertaalleen Porkkalan esille jossain yhteydessä, kenties tulevien EVVK- tai metropolikäsittelyiden yhteydessä.
...
Kirjoittanut mamma, 01.03.2014
Tuohan saattaakin olla oikein hyvä vaihtoehto tuo Jokiniitty. Kunhan se sitten rakennetaan niin että ei tartte heti olla korjaamassa, että ei jälkikäteen tarvitse ihmetellä että kuka olikaan vastuussa tästä ja tästä ja eikö sitä rakentamista kukaan ollut valvomassa... seurauksena tavan talliaisille lisälaskua ja pahaa mieltä. Vastuu niille joille se kuuluu!
Kilapan ehdotus siitä että mitoitettaisiin kunnan työterveyshuolto myös tähän terveyskeskukseen on loistava. Eivät menisi kunnan rahat kauas ulkomaille keinottelijoita rikastuttamaan.
Sitten vielä ...työntekijät usein osaavat katsoa ja sanoa hyviä käytännön asioita suunnitteluun, joten heitä kannattaa kuunnella.
Tähän samaan syssyyn haluan kiittää nuorta päivystyksen hoitajaa aivan erinomaisen hyvästä asiakaspalvelusta sunnuntaina 16. Helmikuuta :)
...
Kirjoittanut Kunnallinen työterveys, 01.03.2014
on mennyttä aikaa. Kirkkonummi ei pysty rakentamaan itsenäistä ja toimivaa työterveyshuoltoa. Kunta on siihen aivan liian pieni. Ammattilääkärien ja hoitajien sekä muiden avainryhmätyöntekjöiden saamiseksi pieneen yksikköön on turha haave. Kilappa ei tunne työterveyshuoltoa ja siksi tässä asiassa puhuu enempi lämpimikseen ja toiveistaan kuin oikeista asioista. Terve. Työterveyshuollon ammattilainen jk. Esim. Vantaalla on liikelaitos, joka vastaa myös Helsingin kaupungissa sen osavastuista.
...
Kirjoittanut TS, 02.03.2014
Pirkko Lehtinen ei ole perehtynyt terveyskeskusasiaan, jos ei usko sen huonoon kuntoon. Usein korjaaminen on kustannuksiltaan moninkertainen verrattuna uudisrakentamiseen. Asiaa voi kysellä henkilökunnalta. Lisäksi tämä on ollut melkoinen farssi. Asiaahan on puitu jo 90-luvun lopulta asti. Olin itse silloisessa lautakunnassa. Ei meidän päätöksentekojärjestelmämme plavele kuntalaisia - enenmmänkin luottamushenkilöorganisaatiota....
...
Kirjoittanut TS:lle, 02.03.2014
Jos olit jo 90-luvulla laitakunnassa niin mikset silloin tehnyt itse asialle riittävästi? Nyt kuitenkin uskallat mustamaalata toisia. Se ei ole rakentavaa. Huonoa käyttäytymistä pikemminkin.
...
Kirjoittanut Harri Kreus, 02.03.2014
Palvelutuotannon lautakunnan jäsenenä voin vain todeta, että me arvioin kaavamuutoksen sekä Jokiniityn maapohjaan liittyvät riskit niin suuriksi, että uuden rakentaminen nykyiseen paikkaan olisi realistisin vaihtoehto.

Mutta samalla on todettava, että lausuntommehan oli suositus eikä siis sitova kunnahalituksen kannalta.

Eli ei KH nyt mitenkään "kaapannut" ja muuttanut päätöstämme, käyttivät vain heille kuuluvaa päätösvaltaa.

...
Kirjoittanut Juupas .. Eipäs , 03.03.2014
Hyvänen aika. VASTATKAA !
Jos vanhaa/ nykyistä terveyskeskusta alettaisiin saneeraamaan, niin KUINKA TOIMINTA toteutettaisiin?
Muutettaisiinko toiminta väliaikaisesti joihinkin toisiin tiloihin remonti ajaksi ? VAI olisiko toiminta siinä remonti " jaloissa"? Jos, niin kuinka hoitotyötä siellä remontin seassa voitaisiin toteuttaa, että henkilöstö ja hoidettavat eivät altistu lisää / enempää kuin nyt ?
Olisi hyvä jossain saada lukea näiden vastustavien päättäjien aivan reilusti tuovan jukli tähtiajatuksensa. Jos vaikka niissä olisikin jotain järjenhäivää.
Henkilöstö ja hoidettavat ovat jo 90-luvulta saakka olleet altistumassa ja sairaslomia on paljon. Tämä on tiedossa oleva asia.
...
Kirjoittanut Väistö, 03.03.2014
Keskustan rakennus kannan perusparannus ja lisärakentaminen olisi tuonut haittaa. Suunnittelussa asia oli huomioitu ja myös se, että keskustan lajennus ja saneeraus vaihtoehdossa uudet tilat olisivat jo käytössä kahden vuoden kuluttua. Nyt pitää odottaa sellaiset kolme vuotta siitä lisää eli yhteensä noin viisi vuotta.
...
Kirjoittanut heh, 04.03.2014
Mites ne uudet tilat olisivat muka käytössä kahden vuoden sisään? Mitään suunnittelua ei ole olemassa, vain kustannusarvio, joka ei ota kantaa mihinkään muuhun kuin rakennettavan alan arvattuihin kustannuksiin.
Ja todellakin...miten hoitotyöt "hienosti" hoituvat jyskeessä, pölyssä, tärinässä, yms. p...ssa. Kertokaa nyt! Älkää hokeko, että on suunniteltu kaikki hienosti. mitään realistista suunnitelmaa hoitotyön suoritukseen rakennustyömaalla ei ole.
Siksi ihmettelen politikkojen hokemaa: "paras ja realistisin ratkaisu".
Eivät ole henkilöt tällä planeetalla. ja kuka maksaa (paljonko maksaa) tarvittavat väistötilat vuosiksi? Kertokaa nyt? Onko mukana kustannuksissa?
...
Kirjoittanut futuristikko, 04.03.2014
On myös kelailtava, että mitä kaikkea vanhan rakennuksen tilalle voidaan tehdä.. siis uusi Jokiniittyyn ja vanha purkuun, tilalle voi kunta kehittää mitä vaan! Tai myydä kovalla hinnalla eteenpäin tonttia. Itse en ainakaan haluaisi työskennellä pölyssä, jyskeessä, pörinässä ja hälinässä paria vuotta, edes nykyisessä työpaikassa joka ei edes ole terveydenhoitoon millään tavoin liittyvä. Miettikääpä asiakkaankin näkökulmasta katsottuna, jos vaihtoehdot ovat joko tulla työmaalle hoidettavaksi tai lähteä Espooseen, tai vielä kauemmas hoitoon sen aikana kun vanhaa rempattaisiin... ei kyllä näin on että Jokiniitty on paras vaihtoehto, uutta kiiltävää terveyskeskusta vaan pystyyn ja antaa Espoon kuitata rakennuksen velat sitten kun se Espoo-Vihti-Kirkkonummi-Kauniainen-liitos tulee parin vuoden päästä =)
...
Kirjoittanut Hinta ja pöly, 05.03.2014
Suomen suurin rakennustyömaa on tällä hetkellä Teollisuuskadulla. Siellä on purettu rakennus. Osa toiminnoista on väistötiloissa, mutta osa toiminnoista jatkuu samassa korttelissa "pölyn ja melun keskellä". Mahdollista sekin on. Lisäksi uudisrakentamisen hienoudet ovat Kirkkonummellakin olemassa. Kunnantalo ei edusta parasta lopputulemaan vinoine lattioineen ja vesivahinkoineen.

Toisekseen: hinta keskustan tontista on mitätön. Kannattaa laskea kuinka paljon maksaa rakennusneliö keskustassa. Lisäksi ensin pitää purkaa vanha rakennus alta. Kukaan ei osta tonttia, jos pitää ensin purkaa. Todennäköisesti siitä syntyy kunnalle tuloja tuskin euroakaan.

Lisäksi: Espoo ja Kauniainen tuskin maksavat meidän tuhlailua kuntaliitoksissa, jos sellainen tulisi. Espoolla on ihan tarpeeksi maksamista omassa kaupungintalossa ja terveyskeskuksissa. Sopimuksessa omat rakennukset vaikuttavat meille negatiivisesti.
...
Kirjoittanut Muistutus, 05.03.2014
Terveyskeskuksessa on myös kohtalaisen kokonen vuodeosasto. Kuvittele makaamista leikkauksen jälkeen vuodeosastolla toipumassa rakennustyömaan keskellä!
...
Kirjoittanut TS, 07.03.2014
Faktojen esiintuominen ei ole huonoa käytöstä. Yritäpä lisäksi itse yksinään vaikuttaa päätöksentekoon. Jos siinä onnistut, niin aika virtuoosi olet :)
...
Kirjoittanut TS lle, 07.03.2014
Siis mikä fakta on, että Pirkko Lehtinen ei ymmärrä... Se on mielipide samoin kuin useat mutkin sanomasi kuten että tämä on farssi jne...
...
Kirjoittanut Toimitus, 07.03.2014
Toimitus pyytää keskustelijoita keskustelemaan asiasta sen sijaan, että arvioivat toisiaan tai nimeltä mainittuja poliitikkoja. On kaikille mukavampaa, jos keskusteluissa jaksetaan käyttäytyä ystävällisesti. Se myös sen parantaa mahdollisuuksia, että päätöksentekijät, joille keskusteluissa usein yritetään kertoa asioita, jaksavat lukea keskustelun viestejä.

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 26.02.2014 15:12 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.067 sekunnissa.