Kirkkonummi. Erilaisia kuntaliitoskuvioita on luonnosteltu jo pitkään Kirkkonummen ja sen naapurikuntien välille. Yritystaito Oy teki Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon mahdollisesta kuntaliitoksesta selvityksen, jonka loppuseminaari oli joulukuussa 2009. Tämän jälkeen Inkoo ja Siuntio ovat selvitelleet kantojaan kuntaliitokseen. Kirkkonummella asia oli esillä kunnanhallituksen kokouksessa 3.5.2010.
Selvityksen loppuraportissa todetaan, ettei liitos tuo palvelujen järjestämisen näkökulmasta mainittavia hyötyjä Kirkkonummen väestölle. Kaavoituksen ja elinkeinotoimen mahdollisuuksia kuntaliitos lisäisi, mutta talouden kannalta tuodaan esiin, että naapurien melko raskaan velkataakan vastuulle otto heikentäisi hieman Kirkkonummen talouden vakautta. Lopuksi todetaan, että yhteinen vahva tahtotila ja halu kuntaliitokseen ovat keskeisimmät edellytykset onnistuneeseen kuntaliitokseen.
1.1.2010 voimaan tulleen uuden kuntajakolain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, mikäli muutos
- parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä
- parantaa alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita
- parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai
- parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio toi hallituksen käsiteltäväksi esityksen, jossa todettiin, ettei Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kuntien mahdollisesta yhdistämisestä ei ilmene kuntajakolaissa mainittuja perusteita kuntaliitosten toteuttamiselle tai kuntajaon tarkistamiselle ja ettei kuntaliitosselvitystä ole tarkoituksenmukaista jatkaa.
Silminnäkijälausuntojen mukaan kunnanhallituksessa aiheesta käyty keskustelu oli paikoin kiihkeä. Äänestyksen jälkeen päätettiin äänin 5-7 Timo Haapaniemen ehdotuksen mukaisesti, että ennen kuin asia viedään valtuustolle käsiteltäväksi, keskustellaan vielä Siuntion kunnan edustajien kanssa mahdollisuuksista selvityksen jatkamiseen sekä muutoin yhteistyön kehittämisestä.
Kunnanhallitus kutsuu yhteiseen keskusteluun molempien kuntien kunnanhallitusryhmien vetäjät, kunnanvaltuustojen puheenjohtajistot sekä kunnanjohtajat.
Kunnanjohtajan alkuperäistä esitystä kannattivat Minna Hakapää, Pirkko Lehtinen, Ulla Seppälä, Irja Bergholm ja Raija Vahasalo. Haapaniemen ehdotusta kannattivat Gun-Maj Beck, Ari Harinen, Matti Kaurila, Ulf Kjerin, Anni-Mari Syväniemi, Corinna Tammenmaa ja Timo Haapaniemi. Antti Kilappa äänesti tyhjää.
Kuntaliitos herättää puoluerajat rikkovia intohimoja. Mitään selviä hyötyjä tai haittoja ei esiselvityksessä tullut ilmi. Keskustelua käydäänkin tunteilla ja mielikuvilla puolin ja toisin.
Kuntaliitoksen puolustajat vetoavat mielellään ulkopuoliseen uhkaan. Sipoon kohtalo muodostui monikäyttöiseksi argumentiksi useassa pääkaupunkiseudun kehyskunnassa, myös Kirkkonummella: pahimmissa painajaisennustuksissa Kirkkonummi jaetaan kolmeen osaan Raaseporin, Vihdin nielaisseen jätti-Lohjan ja ahneen Espoon kesken, ellemme ennen sitä itse ymmärrä yhdistyä jonkun kanssa. On kyllä hieman vaikeaa mieltää, miten pieni Siuntio pystyisi suojelemaan meitä pahoilta isoilta pojilta.
Vähemmän villissä uhkakuvassa Espoo yksin syö meidät, ellemme liittoudu lännen kanssa. Onneksi Espoo ei ole Helsinki, jolla ei enää ollut kaavoitettavia alueita. Kirkkonummi ei myöskään ole Sipoo, joka ei suostunut kaavoittamaan eikä tekemään muutakaan yhteistyötä. Espoon ja Kirkkonummen yhteistyö toimii hyvin ja sitä ollaan valmiita lisäämäänkin. On siis epätodennäköistä, että tarvitsisimme Siuntiota suojaksemme.
Sen sijaan kunnan painopisteen siirtyminen länteen voisi lisätä motivaatiota pitää kiinni kunnan omasta palvelutuotannosta: esimerkiksi terveyskeskuspäivystystä ei ehkä yritettäisi lakkauttaa aivan niin innokkaasti kuin tähän asti. Siuntio siis saattaisi suojata meitä omilta päätöksiltämme. Terveydenhuolto voisi hyötyä kuntaliitoksesta myös siksi, että laajempi asiakaspohja mahdollistaisi erityissairaanhoidon palveluiden lisäämisen. Tämä tietenkin tarkoittaa keskittämistä: osa palveluista siirtyisi siis kauemmas joidenkin alueiden kuntalaisista.
Kuntaliitoksia tehdään Suomessa säästösyistä. Vaikka yhdistymisvaiheen kustannukset voivat lisätä kuntien menoja, perusajatus on, että yhdistetyn kunnan hallintokulut ovat pienemmät kuin kahden kunnan yhteenlasketut kulut.
Talouselämä saattaisi myös hyötyä kuntaliitoksesta Siuntion kanssa, sillä silloin liikenneyhteyksien ja uusien teollisuusalueiden kehittäminen, maankäyttö ja kaavoitus saattaisivat olla määrätietoisempaa ja tehokkaampaa ja yhteisten intressien hoito esimerkiksi rantaradan kehittämisen suhteen voisi helpottua. Siuntiolla on myös kunnan omistamia maa-alueita suhteellisesti enemmän kuin Kirkkonummella, mikä helpottaisi kaavoituspolitiikkaa.
Ruotsinkielisten kirkkonummelaisten palvelut parantuisivat oleellisesti, koska palvelutasoa olisi helpompi pitää yllä. Lisäksi on selvää, että suhteellisesti ruotsinkielisemmän Siuntion liittäminen Kirkkonummeen lisäisi RKP:n äänimäärää, mutta näin raadollisesti kukaan ei tietenkään ajattele.
On esitetty myös ajatus, että emme voi kääntää selkäämme apua hakevalle naapurille. "Yhteisvastuu kanssaihmisistä ei voi loppua kuntarajalle", sanoo Ari Harinen, joka on eduskuntavaaliehdokkaana Uudellamaalla.
Ja onhan Siuntiolla Pickala-golf, hiekkakuopan uimaranta, vanha, hieno kirkko ja käsipallon SM-joukkue!
Kuntaliitosta myös vastustetaan osin melko tunnepitoisilla argumenteilla: monelle Kirkkonummi on aina ollut Kirkkonummi. Nimen muuttaminen vaikkapa Porkkalaksi ei tunnu houkuttelevalta ja vaakunakin on ties kuinka vanha - ei sitä saa muuttaa.
Vakavampi huoli on Siuntion kehno taloustilanne. Timo Haapaniemi kuitenkin lohduttaa meitä sillä, että nykyisin osaamme tehdä tappioita itsekin. Siuntion velat eivät saisi laivaamme keikkumaan sen pahemmin.
Kriitikot ovat myös huolissaan kuntarakenteen pirstaloitumisesta entisestään. Jo nyt Kirkkonummen kolme suurta kylää kilpailevat keskenään. Siuntiosta saisimme kaksi lisää. Kuntaliitosselvityskin nimeää uhaksi sen, että uudessa kunnassa voitaisiin ajautua vaikeisiin vastakkainasetteluihin.
Taloudellisten hyötyjen on selvityksen loppuraportissa sanottu olevan mahdollisia "pitkällä tähtäyksellä". Kuntaliitoksen puolustajat sanovatkin ajattelevansa asiaa 50 vuoden perspektiivistä. Kriitikot sen sijaan kysyvät, miksi pitää ottaa kunnalle taloudellisia rasitteita nyt, kun ei ole mitään takeita edes siitä, että kuntajärjestelmä on olemassa vielä viidenkymmenen vuoden kuluttua. Emme itseasiassa edes tiedä, kuinka suuri osa Siuntion kauniista rantaviivasta on jäänyt jäätiköiden sulamisvesien alle. Kuinka siis voimme perustella päätöksiä potentiaalisilla pitkän tähtäimen hyödyillä?
Puolesta tai vastaan -asetelman lisäksi kuntaliitosasiassa on olemassa vielä kaksi näkökulmaa: "ihan hyvä idea, mutta väärä ajankohta" ja "mahdollinen ajatus, mutta väärä toimintatapa".
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio ei varsinaisesti ota kuntaliitosasiassa kantaa itse kuntaliitokseen. Hän on kuitenkin hyvin huolissaan siitä, että asiaa käsitellään juuri nyt, kun Kirkkonummi ja koko Suomi on suurten muutosten edessä. Nykyiset talousongelmat ja tulossa olevan eläköitymisen luomat haasteet pakottavat Kirkkonummen uudistamaan palvelurakenteitaan ja organisaatiotaan. Kuntaliitokseen liittyvät neuvottelut yhdistymisen yksityiskohdista työllistäisivät harvalukuiset virkamiehemme niin, etteivät hallinnolliset resurssimme riittäisi akuuttien ongelmien hoitoon.
Aarnio uskoo myös, suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle synnyttää muutospaineita kuntalakiin. Kukaan ei tiedä, millaisia uusia velvollisuuksia valtio kunnille asettaa. Koska kuntaliitos ei tarjoa Kirkkonummelle selviä etuja, olisi Aarnion mielestä viisaampaa odottaa, että nykyinen taloudellinen ja organisatorinen murros on ohi. On parempi pelata, kun tietää, mitä kortteja on kädessä.
Kuntaliitoskeskustelun ajankohdan lisäksi kritiikkiä on herättänyt tapa, jolla asiaa on valmisteltu ja viety eteenpäin. Toisin kuin naapurikunnissamme, Kirkkonummella asiaa ei ole kertaakaan tuotu kunnanvaltuustoon. Edes valtuustoryhmien puheenjohtajat eivät ole osallistuneet asian valmisteluun, vaan sitä on käsitelty ainoastaan kunnanhallituksessa.
Raija Vahasalo ihmettelee, miten kunnanhallitus voi ylipäätään keskustella Siuntion kanssa kuntaliitoksesta, kun Kirkkonummella ei ole asiaan virallista kantaa. Kunnanhallituksella ei yksinkertaisesi ole riittävää valtuutusta jatkaa keskusteluja Siuntion kanssa, ennen kuin valtuusto on asiaa käsitellyt. Kunnanhallituksen jäsenet Pirkko Lehtinen, Ulla Seppälä ja Raija Vahasalo ja varajäsen Irja Bergholm jättivätkin kunnanhallituksen päätökseen eriävän mielipiteensä. "Edellytämme, että kunnanhallituksen on pyydettävä valtuutus kunnanvaltuustolta uusien neuvottelujen aloittamiseksi Siuntion kanssa, koska kuntaliitosasiat kuuluvat kunnanvaltuuston päätettäviin asioihin. "
Timo Haapaniemi perustelee päätöstä jatkaa keskusteluja sillä, että asia on syytä selvittää perusteellisesti ennen päätöksentekoa. Kriitikot ovat sitä mieltä, että perusteellinen selvitys on jo tehty ja se teetettiin puolueettomalla konsultilla nimenomaan siksi, etteivät poliittiset mielipiteet heikentäisi sen luotettavuutta. Nyt olisi jo aika saada selville, haluaako valtuusto kuntaliitosta vai ei. On saatava selvyys siitä, onko meillä edellytyksiä onnistua kuntaliitosprosessissa – onko meillä "yhteistä vahvaa tahtotilaa ja halua kuntaliitokseen".
