Hyvä strategia – kunhan joku toteuttaa sen

10.02.2014 20:53  Kirkkonummi
Tulosta

Sinistä taivasta - kunnantalo - Verkkonummi.fi

Älköön kukaan suhtautuko epäluuloisesti ja kyynisesti kunnan uuteen henkilöstöstrategiaan, vaikka joskus tuntuukin siltä, että strategiat ja todellisuus lyövät toisiaan korvalle. Älköön kukaan suhtautuko pessimistisesti ja epäillen, vaikka uuden henkilöstöstrategian tavoitteet ja ideat tuntuvatkin utopistisilta tässä taloustilanteesta. On parempi uskoa parempaan tulevaisuuteen, sillä ellemme usko muutokseen, muutos ei koskaan voi toteutua.

Kunnan henkilöstöyksikkö on laatinut henkilöstöstrategian, jonka henkilöstöjaosto, kunnan johtoryhmä, pääluottamusmiehet ja kunnan yhteistoimintaryhmä ovat jo hyväksyneet. Kunnanhallituksen jälkeen strategia on hyväksyttävä vielä valtuustossa. Kaikella tällä hyvien ajatusten ja hyväksynnän paljoudella ei kuitenkaan ole mitään virkaan, elleivät esimiehet ylhäältä kunnantalon neljännestä kerroksesta alas ruohonjuuritason viimeisiin esimiehiin asti omaksu niitä arvoja, joista hyvien ajatusten täyttämä henkilöstöstrategia muodostuu.

Nyt, kun koko henkilöstö lomautetaan, ilmassa on paljon kiukkua ja passiivista vastarintaa. Hyvä henkilöstöjohtaminen on haastavaa jo normaaleissakin olosuhteissa, mutta jos poliittisesta järjestelmältä vai virkamiesjohdolta tulevat vaatimukset tuntuvat kohtuuttomilta esimiehistäkin, on vaikeaa toteuttaa hyvää johtajuutta ikävien ja vaikeiden asioiden toteuttamisessa.

Silti vain hyvä johtajuus voi auttaa meitä selviämään ongelmistamme. Ja kunnan uusi henkilöstöstrategia antaa hyviä eväitä hyvään johtajuuteen. Siksi sille ei pitäisi hymyillä vinosti, vaikka se ei juuri nyt tuntuisikaan toteutuvan käytännössä.

Talouden reunaehdot haittaavat henkilöstöpolitiikkaa

Henkilöstöstrategia listaa heti alkuun omat ongelmansa: "Vuonna 2014 toteutuu yhteistoimintaneuvottelujen tulokset (irtisanomiset ja lomautukset). Henkilöstöstrategian toteuttamista vaikeuttaa em. lisäksi kunnan taloudellinen tilanne. Työhyvinvoinnin ja palkitsemisen määrärahat ovat minimissään." Myöhemmin todetaan, että "henkilöstön kannalta talouden tasapaino on tärkeä. Toimintatapoja ja työn tuloksellisuutta tulee kehittää, jotta kustannuskehitys voidaan pitää hallinnassa."

Toisaalta taloudellinen tiukkuus tuo mukanaan myös myönteistä kehitystä. Pakon edessä on oivallettu, että "toimintoja on priorisoitava yli toimialojen" ja "on kyettävä uudelleen kohdentamaan henkilöstöä palvelutuotantoon". On myös ymmärretty, että "johtamisesta ja johtajuudesta tulee menestystekijä". Nyt se pitäisi vielä sisäistää.

Hienoja ajatuksia

Juhlallinen henkilöstövisio on mainio väline, kunhan se vain toteutuu. Sen mukaan täällä vallitsee vastedes

Koulutusmyönteisyys = haemme tietoja ja taitoa hankkiutumalla koulutuksiin
Innostuneisuus = teemme työt innostuneesti ja hyvin; kerralla tehty oikein
Riskinottokyky = kokeilemme uusia työtapoja ja -metodeja
Kaukokatseisuus = ennakoimme ja teemme yhdessä suunnitelmia tulevaisuutta varten
Kunnioittaminen = kunnioitamme asiakkaitamme ja työtovereitamme tekemällä ja toimimalla
Osaamisen varmistaminen = osaamme, opimme, onnistumme
Nuukuus = emme tuhlaa resursseja emmekä toistemme aikaa
Uudistamme = omaa työtämme, itseämme
Muutoskyky = avainsana, joka kuvaa meitä
Muutosmyönteisyys = etsimme positiivisia asioita muutoksesta
Innovatiivisuus = luomme uusia toimintamalleja.

Olisi kerrassaan hienoa, jos vastaisuudessa "henkilöstön ideat ja näkemykset vaikuttaisivat heidän omaan työhönsä". Tämä ei kuitenkaan tunnu toteutuvan kaikkialla. Aina työntekijät eivät koe, että heitä kuullaan. Tällöin henkilöstön on syytä avata suunsa, etenkin kun sitä heiltä säännöllisesti pyydetään.

Johtamista, esimiestyötä ja työhyvinvointia seurataan joka toinen vuosi työhyvinvointikyselyllä ja joka toinen vuosi Kiva -kyselyllä. Viime aikoina näiden kyselyiden vastausprosentti vain on ollut niin alhainen, etteivät ne kerro koko totuutta. Olisikin suotavaa, että henkilöstö vastaisi aktiivisemmin ja rehellisemmin kyselyihin, sillä ne ovat oikeasti kehittämisen työkalu. Henkilöstön on annattava palautetta, mikäli haluavat asioiden muuttuvan.

Toiveita poliittisille johtajille

Myös poliitikot saavat henkilöstöstrategian hyvistä tavoitteista oman osansa: "Koska kunnallisessa demokratiassa luottamushenkilöjohdolla on ylin päätösvalta, myös heidän johtamisosaamistaan on kehitettävä." Tässä riittääkin työsarkaa, sillä virkamiesten ja poliitikkojen keskinäinen luottamus tuntuu välillä vähän ohuelta. Poliitikkojen pitäisi johtamisen ohella myös uskaltaa luottaa virkamiestensä tekemiin selvityksiin ja malttaa antaa heille työrauha toteuttaa niitä päätöksiä, joita poliitikot ovat tehneet.

Kunnanhallituksen ja valtuuston pitäisi myös opetella puhumaan virkamiehille niin, etteivät nämä tuntisi itseään loukatuiksi tai uhatuiksi. Välillä joidenkin poliitikkojen kielenkäyttö on ollut lähellä kunnianloukkausta jopa silloin, kun media on ollut läsnä. Toimitus on tavannut kirjaimellisesti kyynelehtiviä virkamiehiä. (Poliitikkojen tekee yleensä vain mieli itkeä.)

Myös ristiriitaiset tavoitteet ja vaatimukset aiheuttavat ahdistusta. Tällaisesta käy hyvin vaikkapa ehdotetun henkilöstöstrategian kappale: "Tehtävärakennetta tarkastellaan kriittisesti ja erilaisia mahdollisuuksia käytetään hyväksi toimisto- ja hallinnon vakanssien siirtämiseksi varsinaiseen palvelutuotantoon silloin, kun vakanssin haltijan lähtee pois tai eläköityy. Jos vakanssi osoittautuu tarpeettomaksi, muutetaan se asiakaspalveluun. On myös huolehdittava siitä, että toimialajohtajilla on riittävät resurssit tehdä erilaisia selvitystöitä, joita valtiovalta, poliitikot yms. tahot pyytävät."

Jos kaikki ylimääräiset resurssit siirretään palvelutuotantoon, mistä toimialajohtajat löytävät riittävät resurssit yllättävien selvitysten tekemiseen?

Taloudellista etua hyvästä johtajuudesta ja huolenpidosta

Strategiassa todetaan myös, että "tuottavuuden nousun edellytyksenä on, että henkilöstö sitoutuu työhönsä ja kokee työnsä mielekkääksi. Työssä jaksamisen tukeminen korostuu tilanteessa, jossa pyritään aikaansaamaan henkilöstösäästöjä."

Olisi mukavaa tietää, mitä toimialoilla käytännössä on tapahtunut jaksamisen ja sitoutumisen vahvistamiseksi. Kirkkonummella on loistavia yksiköitä, joissa esimiehet todella huolehtivat kaikkien alaistensa hyvinvoinnista ja motivaatiosta, mutta toisaalta on yksiköitä, joissa alaiset ovat yksin ja tuntevat olevansa korkeintaan hyväksikäytettyjä.

Esimerkkinä hyvästä johtajuudesta voidaan mainita yhdyskuntatekniikan toimiala, jossa koko henkilöstö keskusteli ryhmissä työhyvinvoinnista ammattiauttajien johdolla sekä ennen että jälkeen irtisanomisten ja jossa koko toimialan johto sai koulutusta henkilöstön henkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen irtisanomis- ja lomautustilanteessa. Niinpä ainakin jotkut yhdyskuntatekniikan toimialan esimiehet ja työntekijät ovat nähneet lomautuksissa myös positiivisia puolia: ne voivat henkilöstön mukaan inspiroida ihmisiä etsimän ja löytämään keinoja tehdä työt tehokkaammin ja tuottavammin. Tällaista näkökulmaa ei synny, elleivät työntekijät suhtaudu työnantajaansa positiivisesti ja työhönsä motivoituneesti.

Henkilöstöstrategia nostaa esiin myös sen, että hyvinvoiva työntekijä on paitsi tehokkaampi, myös vähemmän aikaa sairaslomalla: "Ensisijaisena keinona henkilöstömenojen kasvun leikkaamiseksi on työhyvinvoinnin lisääminen, jolloin sairauslomat vähenevät." "Tuottavuuden nousun edellytyksenä on, että henkilöstö sitoutuu työhönsä ja kokee työnsä mielekkääksi. Työssä jaksamisen tukeminen korostuu tilanteessa, jossa pyritään aikaansaamaan henkilöstösäästöjä."

Myös koulutuksen tärkeys korostuu henkilöstöstrategioissa vuosi toisensa jälkeen. Tällä kertaa koulutuksen painopiste on toimistojärjestelmien osaamisessa. Atk-taitojen tärkeys korostuu kunta tuottaa yhä enemmän sähköisiä palveluja vähemmällä henkilöstöllä. Kaikki me tiedämme, miten turhauttavaa on, kun tietokone ei tottele. Tuottavuuden lisäksi osaaminen onkin iso osa henkilöstön kokemaa työhyvinvointia.

Jos henkilöstöstrategia saataisiin todella jalkautettua kunnan kaikille tasoille, Kirkkonummella olisi edessään valoisampi tulevaisuus. Filosofi Esa Saarinen uskoo, että ihmisten välinen kannustus ja rohkaisu ovat avain tuottavuuteen. "Toiminnan henki synnyttää huipputuloksia", Saarinen kirjoittaa. "Innostuneet yksilöt innostavat toisiaan ja jokainen voittaa." Siihen kannatta pyrkiä.

Strategia löytyy kokonaisuudessaan kunnanhallituksen kokouspöytäkirjasta, kunhan se julkaistaan.

Esa Saarisen lainaus: Editori.fi

Viimeksi päivitetty ( 10.02.2014 21:01 )