Kunnanvaltuusto hyväksyi pakolaissopimuksen

04.02.2014 15:25  Kirkkonummi
Tulosta

Valtuusto - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Kunnanvaltuusto kävi pitkän keskustelun ELY-keskuksen kanssa solmittavasta pakolaisten vastaanottosopimuksesta ja siihen liittyvästä kunnan kotouttamisohjelmasta. Keskustelun merkillepantavin piirre oli, että valtuutetut itsekin totesivat keskustelevansa jostain ihan muusta kuin siitä, mistä muka keskusteltiin.

Valtuusto hyväksyi sopimuksen, jonka mukaan kuntaan otetaan vastaan 15 pakolaista joka toinen vuosi siten, että ensimmäinen ryhmä saapuu vuonna 2015. Sopimus on voimassa toistaiseksi, mutta sen voi irtisanoa 12 kuukauden irtisanomisajalla.

Kunnan oli käytännössä pakko hyväksyä sekä sopimus että kotouttamissuunnitelma, sillä niiden hyväksyminen on valtion pakolaisista maksaman tuen ehto. Tuki ei koske ainoastaan kunnan hyväksymiä pakolaisia vaan myös niitä, jotka jo ovat saaneet oleskeluluvan ja muuttavat kuntaan oma-aloitteisesti. Näiden ihmisten palveluiden tuottamiseen kunta saa valtiolta 200 000 euroa, jotka olisi menetetty, jos sopimusta tai kotouttamissuunnitelmaa ei olisi hyväksytty.

Tällä kertaa kukaan ei vastustanut pakolaisten saapumista kuntaan. Kuka nyt voisi kääntää selkänsä hätää kärsiville? Kaikkien mielestä pakolaiset olivat oikein tervetulleita. Sen sijaan kyllä ehdotettiin, että kotouttamissuunnitelma, jossa oli joitakin puutteita ja vääriä vuosilukuja, lähetettäisiin huolimattomasti tehtynä ja päivittämättömänä takaisin valmisteluun.

Kotouttamissuunnitelman hyväksyminen tai hyväksymättä jättäminen ei itse asian kannalta ollut merkittävä ratkaisu, sillä suunnitelmaan oli kirjattu käytännöt, joita jo nyt noudatetaan suunnitelmasta riippumatta. Suunnitelman hylkääminen ei olisi näitä enimmäkseen lakiin perustuvia käytäntöjä muuttanut.

Osa valtuutetuista ja virkamiehistä uskoi, että todellisuudessa keskustelussa oli kyse siitä, että jos kotouttamissuunnitelmaa ei olisi hyväksytty, ei pakolaiskiintiöstäkään olisi voitu päättää. Tätä teoriaa tuki myös se, että alun perin oli tarkoitus käsitellä pakolaisten vastaanottamista koskeva pykälä ensin ja vasta sen jälkeen keskustella kotouttamissuunnitelmasta, mutta Pekka M. Sinisalon (perus) ehdotuksesta pykälät käsiteltiin toisessa järjestyksessä.

Kun kotouttamissuunnitelman käsittelyä oli päätetty jatkaa ääniin 32-17 ja kun se lopulta oli myös hyväksytty muutamin lisäyksin, päästiin keskustelemaan itse asiasta, eli pakolaisten vastaanottamisesta – jota siis kukaan ei missään tapauksessa vastustanut. Matti Kaurila (kok) ehdotti kuitenkin, että sopimuksesta tehtäisiin määräaikainen sen sijaan, että se olisi voimassa toistaiseksi. Kaurilan mukaan näin sopimuksesta päästäisiin eroon, jos kunnan taloustilanne niin vaatisi, etenkin kun virkamiehet eivät ole pyynnöstä huolimatta antaneet päättäjille tarkkaa arviota pakolaisten aiheuttamista nettokustannuksista.

Monia puhujia kiusasi se, että kunnan virkamiehet väittivät tarkkojen lukujen esittämisen olevan mahdotonta, kun pakolaisten taustasta ja tarpeista ei etukäteen voinut tietää. Lohjalla virkamiehet kuitenkin olivat uskaltaneet tehdä moisen arvion.

Antti Salonen (kesk) totesi vaatimuksen määräaikaisuudesta olevan merkillinen, sillä toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta päästään eroon 12 kuukaudessa, mutta määräaikaisesta vasta määräajan kuluttua. Minna Pirttijärvi (SDP) totesikin, että oikeasti määräajan vaatimisessa kyse on siitä, että pakolaisten tuloa vastustavat poliitikot toivovat voivansa käydä saman taistelun uudelleen parin vuoden päästä.

Voi olla, että uusikin valtuusto olisi ollut valmis ottamaan vastaan pakolaisia, mutta joka tapauksessa sopimuksen uudistamista olisi voinut pitkittää. Pakolaisten vastaanottamista on nimittäin vastustettu sinnikkäästi ja päätöksentekoa on lykätty erilaisilla syillä. Niistä suosituin on olut se, että on vastuutonta ottaa vastaan pakolaisia, ellei kunnan budjetissa ole varattu riittävän suurta määrärahaa heidän auttamiseensa ja asuttamiseensa.

Toimialat ovat toki tehneet budjettiesityksensä ja toimialojen virkamiehet ovat olleet tietoisia siitä, että pakolaisia luultavasti on kuntaan tulossa. Toimialoilla on myös virkamiesten mukaan olemassa olevat resurssit niiden lakisääteisten ja kaikkia muitakin kuntalaisia koskevien palveluiden tuottamiseen, joita myös pakolaiset tarvitsisivat. Pakolaisia ei kuitenkaan ole talousarvioneuvotteluissa erikseen mainittu, mikä saattaa johtua myös siitä, että ensimmäisen kuntaan tulevan pakolaisryhmän on ollut määrä saapua vasta vuonna 2015.

Myös kunnan vuokra-asuntojono on ollut hyvä peruste vastustaa 15 pakolaisen kiintiötä. Kunnan vuokra-asuntojonossa on noin 200 henkeä, joiden etuja pakolaisten on koettu loukkaavan. Todellisuudessa vuokra-asuntojen vaihtuvuus on sen verran suuri, että jono liikkuu koko ajan. Vaikka se pysyy lähes samansuuruisena, se ei kuitenkaan tarkoita, että useimmat halukkaat eivät saisi asuntoja. Erityisesti suurista asunnoista on välillä ollut jopa ylitarjontaa.

ELY-keskuksen mukaan kunta voi itse päättää, millaisia pakolaisia se ottaa vastaan. Kunta voi siis halutessaan ottaa 2-3 lapsiperhettä, jolloin "riski" perheenyhdistämisprosessistakin on hyvin pieni. Nämä perheet tarvitsisivat joka toinen vuosi 2-3 suurta asuntoa, joita on välillä vapaana pitkiäkin aikoja. Ja vaikkei vapaita asuntoja olisikaan, perheiden asuttaminen pidentäisi jonotusaikoja todennäköisesti vain korkeintaan muutamalla viikolla.

Kyse on siis vain jonotusajoista: kunnan asuntojonossa on vain muutamia kiireellisesti asuntoa tarvitsevia henkilöitä, joille kiireellisesti asunto löydetään pakolaisista huolimatta. Muut odottavat tilavampaa tai pienempää asuntoa kenties sopivammasta paikasta. Hädässä he eivät ole.

Pakolaiset taas odottavat pakolaisleireillä sitä, että heille löytyy vastaanottaja Suomesta. He odottavat ja miettivät, ehtivätkö heidän lapsensa kuolla aliravitsemukseen, kylmyyteen tai kulkutauteihin ennen kuin kukaan huolii heitä. Keskustelussa siis puhuttiin oikeasti ihmishengistä.

Thorolf Sjölund (kok) totesi olevansa yleensä hyvin tarkka rahasta, mutta hänen mielestään pakolaisia koskevassa keskustelussa ei olisi pitänyt puhua rahasta, koska kyse on inhimillisyydestä. Antti Salonen puolestaan totesi, että myös suomalaiset lapset ovat kunnalle todella kalliita, etenkin kun he koulut käytyään ja ilmaisen hammashoidon saatuaan muuttavat muualle löytääkseen työpaikan ja maksaakseen veroja johonkin toiseen kuntan. Jussi Määttä (kok) totesi, että suomalainen on aika tyly.

Antti-Jussi Manninen (perus) ehdotti, että (lämpimästi tervetulleita) pakolaisia otettaisiin vastaan vasta sen jälkeen, kun kunnan talous kääntyy jälleen positiiviseksi, mutta kuitenkin aikaisintaan vuonna 2016.

Pohjaehdotus voitti Mannisen tekemän ehdotuksen äänin 40-6 ja Kaurilan tekemän ehdotuksen äänin 28-20. Kaikki änestystulokset löytyvät kunnan sivuilta, kunhan kokouksen pöytäkirjat saadaan tarkastettua.

Taulukko 1: Pakolaissopimuksen voimassaoloa toistaiseksi kannattaneet valtuutetut (pohjaehdotus)

Taulukko 2: Pakolaissopimuksen määräaikaisuutta kannattaneet valtuutetut (Kaurilan ehdotus)

Viimeksi päivitetty ( 05.02.2014 07:53 )