Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kirkkonummi Politiikka Kunnanvaltuusto hyväksyi pakolaissopimuksen

Kunnanvaltuusto hyväksyi pakolaissopimuksen

Sähköposti Tulosta

Valtuusto - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Kunnanvaltuusto kävi pitkän keskustelun ELY-keskuksen kanssa solmittavasta pakolaisten vastaanottosopimuksesta ja siihen liittyvästä kunnan kotouttamisohjelmasta. Keskustelun merkillepantavin piirre oli, että valtuutetut itsekin totesivat keskustelevansa jostain ihan muusta kuin siitä, mistä muka keskusteltiin.

Valtuusto hyväksyi sopimuksen, jonka mukaan kuntaan otetaan vastaan 15 pakolaista joka toinen vuosi siten, että ensimmäinen ryhmä saapuu vuonna 2015. Sopimus on voimassa toistaiseksi, mutta sen voi irtisanoa 12 kuukauden irtisanomisajalla.

Kunnan oli käytännössä pakko hyväksyä sekä sopimus että kotouttamissuunnitelma, sillä niiden hyväksyminen on valtion pakolaisista maksaman tuen ehto. Tuki ei koske ainoastaan kunnan hyväksymiä pakolaisia vaan myös niitä, jotka jo ovat saaneet oleskeluluvan ja muuttavat kuntaan oma-aloitteisesti. Näiden ihmisten palveluiden tuottamiseen kunta saa valtiolta 200 000 euroa, jotka olisi menetetty, jos sopimusta tai kotouttamissuunnitelmaa ei olisi hyväksytty.

Tällä kertaa kukaan ei vastustanut pakolaisten saapumista kuntaan. Kuka nyt voisi kääntää selkänsä hätää kärsiville? Kaikkien mielestä pakolaiset olivat oikein tervetulleita. Sen sijaan kyllä ehdotettiin, että kotouttamissuunnitelma, jossa oli joitakin puutteita ja vääriä vuosilukuja, lähetettäisiin huolimattomasti tehtynä ja päivittämättömänä takaisin valmisteluun.

Kotouttamissuunnitelman hyväksyminen tai hyväksymättä jättäminen ei itse asian kannalta ollut merkittävä ratkaisu, sillä suunnitelmaan oli kirjattu käytännöt, joita jo nyt noudatetaan suunnitelmasta riippumatta. Suunnitelman hylkääminen ei olisi näitä enimmäkseen lakiin perustuvia käytäntöjä muuttanut.

Osa valtuutetuista ja virkamiehistä uskoi, että todellisuudessa keskustelussa oli kyse siitä, että jos kotouttamissuunnitelmaa ei olisi hyväksytty, ei pakolaiskiintiöstäkään olisi voitu päättää. Tätä teoriaa tuki myös se, että alun perin oli tarkoitus käsitellä pakolaisten vastaanottamista koskeva pykälä ensin ja vasta sen jälkeen keskustella kotouttamissuunnitelmasta, mutta Pekka M. Sinisalon (perus) ehdotuksesta pykälät käsiteltiin toisessa järjestyksessä.

Kun kotouttamissuunnitelman käsittelyä oli päätetty jatkaa ääniin 32-17 ja kun se lopulta oli myös hyväksytty muutamin lisäyksin, päästiin keskustelemaan itse asiasta, eli pakolaisten vastaanottamisesta – jota siis kukaan ei missään tapauksessa vastustanut. Matti Kaurila (kok) ehdotti kuitenkin, että sopimuksesta tehtäisiin määräaikainen sen sijaan, että se olisi voimassa toistaiseksi. Kaurilan mukaan näin sopimuksesta päästäisiin eroon, jos kunnan taloustilanne niin vaatisi, etenkin kun virkamiehet eivät ole pyynnöstä huolimatta antaneet päättäjille tarkkaa arviota pakolaisten aiheuttamista nettokustannuksista.

Monia puhujia kiusasi se, että kunnan virkamiehet väittivät tarkkojen lukujen esittämisen olevan mahdotonta, kun pakolaisten taustasta ja tarpeista ei etukäteen voinut tietää. Lohjalla virkamiehet kuitenkin olivat uskaltaneet tehdä moisen arvion.

Antti Salonen (kesk) totesi vaatimuksen määräaikaisuudesta olevan merkillinen, sillä toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta päästään eroon 12 kuukaudessa, mutta määräaikaisesta vasta määräajan kuluttua. Minna Pirttijärvi (SDP) totesikin, että oikeasti määräajan vaatimisessa kyse on siitä, että pakolaisten tuloa vastustavat poliitikot toivovat voivansa käydä saman taistelun uudelleen parin vuoden päästä.

Voi olla, että uusikin valtuusto olisi ollut valmis ottamaan vastaan pakolaisia, mutta joka tapauksessa sopimuksen uudistamista olisi voinut pitkittää. Pakolaisten vastaanottamista on nimittäin vastustettu sinnikkäästi ja päätöksentekoa on lykätty erilaisilla syillä. Niistä suosituin on olut se, että on vastuutonta ottaa vastaan pakolaisia, ellei kunnan budjetissa ole varattu riittävän suurta määrärahaa heidän auttamiseensa ja asuttamiseensa.

Toimialat ovat toki tehneet budjettiesityksensä ja toimialojen virkamiehet ovat olleet tietoisia siitä, että pakolaisia luultavasti on kuntaan tulossa. Toimialoilla on myös virkamiesten mukaan olemassa olevat resurssit niiden lakisääteisten ja kaikkia muitakin kuntalaisia koskevien palveluiden tuottamiseen, joita myös pakolaiset tarvitsisivat. Pakolaisia ei kuitenkaan ole talousarvioneuvotteluissa erikseen mainittu, mikä saattaa johtua myös siitä, että ensimmäisen kuntaan tulevan pakolaisryhmän on ollut määrä saapua vasta vuonna 2015.

Myös kunnan vuokra-asuntojono on ollut hyvä peruste vastustaa 15 pakolaisen kiintiötä. Kunnan vuokra-asuntojonossa on noin 200 henkeä, joiden etuja pakolaisten on koettu loukkaavan. Todellisuudessa vuokra-asuntojen vaihtuvuus on sen verran suuri, että jono liikkuu koko ajan. Vaikka se pysyy lähes samansuuruisena, se ei kuitenkaan tarkoita, että useimmat halukkaat eivät saisi asuntoja. Erityisesti suurista asunnoista on välillä ollut jopa ylitarjontaa.

ELY-keskuksen mukaan kunta voi itse päättää, millaisia pakolaisia se ottaa vastaan. Kunta voi siis halutessaan ottaa 2-3 lapsiperhettä, jolloin "riski" perheenyhdistämisprosessistakin on hyvin pieni. Nämä perheet tarvitsisivat joka toinen vuosi 2-3 suurta asuntoa, joita on välillä vapaana pitkiäkin aikoja. Ja vaikkei vapaita asuntoja olisikaan, perheiden asuttaminen pidentäisi jonotusaikoja todennäköisesti vain korkeintaan muutamalla viikolla.

Kyse on siis vain jonotusajoista: kunnan asuntojonossa on vain muutamia kiireellisesti asuntoa tarvitsevia henkilöitä, joille kiireellisesti asunto löydetään pakolaisista huolimatta. Muut odottavat tilavampaa tai pienempää asuntoa kenties sopivammasta paikasta. Hädässä he eivät ole.

Pakolaiset taas odottavat pakolaisleireillä sitä, että heille löytyy vastaanottaja Suomesta. He odottavat ja miettivät, ehtivätkö heidän lapsensa kuolla aliravitsemukseen, kylmyyteen tai kulkutauteihin ennen kuin kukaan huolii heitä. Keskustelussa siis puhuttiin oikeasti ihmishengistä.

Thorolf Sjölund (kok) totesi olevansa yleensä hyvin tarkka rahasta, mutta hänen mielestään pakolaisia koskevassa keskustelussa ei olisi pitänyt puhua rahasta, koska kyse on inhimillisyydestä. Antti Salonen puolestaan totesi, että myös suomalaiset lapset ovat kunnalle todella kalliita, etenkin kun he koulut käytyään ja ilmaisen hammashoidon saatuaan muuttavat muualle löytääkseen työpaikan ja maksaakseen veroja johonkin toiseen kuntan. Jussi Määttä (kok) totesi, että suomalainen on aika tyly.

Antti-Jussi Manninen (perus) ehdotti, että (lämpimästi tervetulleita) pakolaisia otettaisiin vastaan vasta sen jälkeen, kun kunnan talous kääntyy jälleen positiiviseksi, mutta kuitenkin aikaisintaan vuonna 2016.

Pohjaehdotus voitti Mannisen tekemän ehdotuksen äänin 40-6 ja Kaurilan tekemän ehdotuksen äänin 28-20. Kaikki änestystulokset löytyvät kunnan sivuilta, kunhan kokouksen pöytäkirjat saadaan tarkastettua.

Taulukko 1: Pakolaissopimuksen voimassaoloa toistaiseksi kannattaneet valtuutetut (pohjaehdotus)

Taulukko 2: Pakolaissopimuksen määräaikaisuutta kannattaneet valtuutetut (Kaurilan ehdotus)

Kommentit (18)Add Comment
...
Kirjoittanut Toimittaja tarkkana..., 04.02.2014
Voisiko juttuun korjata, että PS:n esityksen teki Antti-Jussi Manninen, eikä suinkaan kukaan Mannila.
...
Kirjoittanut Toimitus, 04.02.2014
Kiitos. Ja anteeksi!
...
Kirjoittanut hintavertailuja, 05.02.2014
Antti-Jussi Mannisen (ps.) esille tuoma esimerkki on kyllä melko jäätävä muistutus siitä, miten isoja eroja eri lähtömaista tulevien maahanmuuttajien välillä voi olla, kun katsotaan heidän vaikutustaan kansantalouteen pitkässä juoksussa.

Esimerkkinään hän käytti Norjan tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemää laskelmaa. Keskimääräisiksi
yhteiskunnallisiksi tuotoiksi maahanmuuttajan koko elämän ajalta tilastokeskus arvioi länsimaisen maahanmuuttajan tuottavan noin 100 000 euroa, itäeurooppalaisen maahanmuuttajan puolestaan maksavan saman verran ja muualta tulleen maahanmuuttajan kulujen olevan peräti 500 000 euroa. (Lähde: Perussuomalainen-lehti 01/2014).

Puolestaan Tilastokeskuksen ja Stakesin "Suomalainen lapsi 2007"-selvityksessä kerrotaan, että suomalainen lapsi maksaa vanhemmilleen 105 600 euroa ennen täysi-ikäistymistään, jossa kyse on siis keskiverrosta kustannuksesta ja vaihtelee paikkakunnittain sekä muiden osatekijöiden mukaan. (Lähde: HS.fi Uutiset 21.1.2008 "Lapsen kasvattaminen aikuiseksi maksaa yli 100 000 euroa")

Rahasta voidaan puhua minkä tahansa kunnallisen päätöksenteon yhteydessä, ja sama koskee myös päätöksentekoa joka liittyy pakolaisten vastaanottoon. Lopputulemana kuitenkin on yhä se, että kaikki poliittiset toimijat ovat pakolaisten vastaanoton kannalla.
...
Kirjoittanut Pelkoa vierasta kohtaan, 05.02.2014
Näinhän se menee. Perustellaan erilaisilla luvuilla, miksi toinen on arvokkaampi ihminen kuin toinen. Tätä voidaan myös kutsua ihmisten eriarvoistamiseksi. Jos tämä ohjaa käytännön politiikkaa, niin voidaan myös puhua rasismista. Siis sillä oikealla termillä eikä verhoilla sitä millään.
...
Kirjoittanut veronmaksaja, 08.02.2014
Oikeasti elämä ei ole näin mustavalkoista. Rahan jakamispäätökset eivät ole rasisimia, kun niitä ei ole jaettu rodun mukaan. Poliitikkojen ainoa tehtävä on jakaa kuntalaisen maksamaa ja muuta rahaa oikeudenmukaisesti oman kunnan ja kuntalaisten hyvinvointia ajatellen ja tulevaisuutta viisaasti ja taloudellisesti rakentaen. Kiitos niille ihmisille, jotka vielä haluavat ansaita äänensä ja ajatella kuntalaisen parasta. Pakolaiset ovat lisäkustannus kunnalle ja jokainen pakolaisia tähän taloustilanteeseen kannattanut voisi sitten lopettaa ruikutuksen, että palvelut eivät toimi. Jostain se raha ja asunnot on otettava pakolaisten elämiseenkin, yhteisistä varoistamme maksamme jokainen.

Rasistiksi leimautumisen pelolla on turha pelotella, vaikka moni siihen vipuun onkin mennyt. Perussuomalaiset olivat ainoita, joilla vielä järki leikkasi asiassa, muut pelkäsivät rasistin leimaa (tosin ruhaan) ja Antti-Jussi Mannisen ehdotus ei suinkaan sulkenut pakolaisia pois, vaan olisi ollut taloudellisesti järkevää toimintaa.

Rasismin määritelmä Wikipediasta: Rasismi eli rotusyrjintä tai rotusorto on aate tai toiminta, jossa ihmisten rotuluonteen ja siihen liittyvien fyysisten sekä henkisten piirteiden erilaisuudella perustellaan eriarvoista kohtelua eli syrjintää.
...
Kirjoittanut Köyhä, 08.02.2014
Kuulun siihen kirkkonummelaiseen vähemmistöön, joka joutuu miettimään, mistä riittää rahaa ruokaan. Silti olen sitä mieltä, että pakolaisten vastaanottamisessa ei ole kyse rasismista tai sen vastustamisesta vaan siitä, että ihmisen velvollisuus on auttaa toista ihmistä. Köyhinkin kirkkonummelainen on rikas niihin verrttuna, jotka leirien pakkasessa taistelevat hengestään tänään ja huomenna. Siitä tässä on kysymys, ei muusta. Ihmisen velvollisuudesta, joka syntyy sitä, että ihminen on ihminen eikä eläin.
...
Kirjoittanut Jerri, 08.02.2014
Kokonaistaloudellisesti sopimus kannattaa!

Kylmä fakta on että kuntaan muuttaa pysyvän oleskeluluvan saaneita pakolaisia jotka ovat kotouttamislain alaisia - halusimme tai (näköjään erityisesti) emme. Näistä ihmisistä koituu kustannuksia kunnalle - vaikka kuinka moista vastustettaisiin.

Se että kunnalla on voimassa oleva sopimus ELY-keskuksen kanssa tarkoittaa että ELY-keskus korvaa kustannuksia KAIKISTA kotouttamislain piirissä olevista pakolaisista kunnalle. Joten sillä ehdolla että otetaan 15 pakolaista joka toinen vuosi saadaan lisäksi korvaus myös kaikista muista omatoimisesti kuntaan muuttaneista kotouttamislain piirissä olevista pakolaisista. (Ja näille kaikille kunta on velvollinen palveluja järjestämään)

Kuten esittelijäkin on todennut: kun aikaisempina vuosina on saatu korvaus kaikista niin kunta on saanut 200 000 - 250 000 euroa vuosittain ELY-keskukselta. Kunnalla on vain yksi maahanmuuttajatyötä tekevä sosiaalityöntekijä, joten tuosta summasta jää kyllä rahaa muuhinkin kuluinhin.

Yhtenvetona: kyllä pakolaiset maksavat kunnalle enemmän kuin mitä korvataan (sitä kukaan ei kiistä) mutta kokonaistaloudellisesti pakolaissopimuksen tekeminen on kunnalle perustellumpi vaihtoehto kuin olla tekemättä.


Jerri Kämpe-Hellenius
Perusturvalautakunnan varajäsen ja esitystä lautakuntakäsittelyissä (27.11 & 12.12.2013) kannattaneena.
...
Kirjoittanut Jerrille, 08.02.2014
Uskotko huhupuheita vai oletko nähnyt laskelmia?
...
Kirjoittanut Veronmaksajalle, 09.02.2014
Tarkista vaatekaappisi. Montako Europpassa valmistetttua vaatetta löydät? Hyvinvointimme perustuu toislta ryöstelyyn. Siksi on oikein jakaa kertynyttä hyvinvointia. Nyt jakamishaluttomuutta perustellaan rahalla. Joskus sitä perusteltiin jollain muulla. Kyse on siitä, että vieraaseen kohdistetaan järjestelmällisesti leima siitä, että hän ei ole yhteiskunnalle kannattava jäsen. Se on rasismia.
...
Kirjoittanut Jerrille, 09.02.2014
Ihan kotoista rasismia riittää, leiman kannattamattomuudesta saavat vanhukset, työttömät, lapset, nuoret... Tosin sekään ei ole rasismia. Ikäväksi asian tekee termin rasismin ymmärtämättömyys, lyödään rasismin leima sinne minne se ei kuulu. Tuossahan Jerro perusteli kantaa kokonaistaloudellisesti, siis rahalla, tosin harhaluulo on, että tuilla kunta pääsee tienasmaan.
...
Kirjoittanut elp, 09.02.2014
Kun evakot tulivat Karjalasta sotien aikaan, oli vastassa sekä hyväksyntää että vastustusta.
Osaa kirveli pakkolunastukset ja vaurauden jakaminen ja se heijastui ei vain Karjalasta lähteneisiin vaan vielä heidän lapsiinsakin. " Ryssittely" oli kouluissa tavallista.

Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei paljostaankaan " . Elämme - vaikka köyhinäkin meidän mittapuun mukaan - turvassa ja yltäkylläisyydessä. On vain oikein ja kohtuullista jakaa hyvinvointia hätää kärsivien kesken.
Kirkkonummi ei voi jäädä koulutetun hyvinvoivan eliitin saarekkeeksi, jolle ei avuntarvitsijat kelpaa. Päätös ottaa pakolaiset, oli oikea.
...
Kirjoittanut Muistakaa Porkkalaa, 09.02.2014
Myös Kirkkonummelta lähdettiin evakkoon, pakolaisiksi. Kaikilla ei ollut sukulaisia joiden luokse mennä.
...
Kirjoittanut Asunnottomien puolella, 10.02.2014
Miten sodanaikaiset jutut liittyvät nykytilanteeseen? Miksi on niin vaikea ymmärtää tätä päivää? Onko oikeudenmukaista, kun pakolainen ohittaa asuntojonossa? Tuskinpa.
...
Kirjoittanut On se, 10.02.2014
Onse oikeudenmukaista. Kirkkonummen vuokrajoinoissa ei ole varsinaisesti asunnottomia kuin satunnaisesti ja he menevät muun jonon ohi. Ja pakolaisleirien pakolaiset ovat suomalaisia asunnottomia surkeammassa tilanteessa, joten kyllä se vain on oikeudenmukaista. Se, että hätää kärsivä on suomalainen, ei tee hädästä arvokkaampaa. Ja jos syitä pohditaan, pakolaislapset ovat keskimäärin syyttömämpiä hätäänsä kuin suomalaiset asunnottomat, joista iso osa on ainakin osittain aiheuttanut hätänsä omilla valinnoillaan - ja voi valinnoillaan mysö vaikuttaa siihe..

Niin että kyllä se vain on oikeudenmukaista!
...
Kirjoittanut Jerri Kämpe-Hellenius, 10.02.2014
Asunnoista
Kuten mm "On se" toteaa ei asunnottomia pahemmin ole ja Kirkkonummen perusturvalla on asunto hätämajoitusta varten akuutissa hätätilanteessa.

Lisäksi ei ne "valittavat" pakolaiset tule yllättäen tai odottamatta kuntaan. Joten ihan vastaavasti keretään heille etsiä asuntoa, vähän kuten jonossa oleville. Olen jopa ymmärtänyt että kysyntä isoimpiin asuntoihin on vähäisempää, joten jos otetaan perhitä niin 15 hlö:lle voi riittää 3-4 asuntoa.
...
Kirjoittanut matemaattinen kysymys, 10.02.2014
15 joka toinen vuosi, plus perheenyhdistämiset (sanotaanko vaikka 10 hlöä joka toinen vuosi). Kymmenessä vuodessa (vuosina 2015-2025) Kirkkonummelle on siis tulossa noin 150 henkeä. Tarvitaan siis lähemmäs 25 vapaata isoa perheasuntoa, jos kuvitellaan että kuhunkin asuntoon sijoitetaan kuusi henkeä. Kysyn nyt suoraan teiltä: Löytyykö Kirkkonummelta noin 25 vapaata perheasuntoa seuraavan 10 vuoden aikana, ja jos, niin missä ne ovat? Vai onko tarkoitus lisätä kunnallista vuokra-asuntotuotantoa pakolaisia varten? Vastauksia kaivaten.
...
Kirjoittanut Seuraavan 10 vuoden aikana, 11.02.2014
Seuraavan 10 vuoden aikana Kirkkonummi kuuluu metropolialueeseen tavalla tai toisella, ja asia ei ole enää meidän päätettävissämme. Kannattaa muistaa, että Itä-Helsingin pakolaiskeskittymä oli se syy, joka sai Vapaavuoren ajamaan metropolihanketta, tarkoituksena saada pakolaisten asuttaminen jakautumaan tasaisemmin useampaan kuntaan.

Eli vastaus kysymykseesi on kyllä, vuokra-asuntoja tullaan rakentamaan Kirkkonummelle lisää 10 vuoden aikana. Olemme jäljessä jo tähän mennessä antamistamme lupauksista vuokra-asuntojen rakentamisen suhteen - niitä tarvitaan myös työntekijöiden pitämiseksi täällä. Kun lomautuksista päästään yli, huomataan että meillä on krooninen pula ns. pienipalkkaisista työntekijöistä.
...
Kirjoittanut Espoolaiseksi, 11.02.2014
Tähän tilanteesee toivotan Espoon avosylin tervetulleeksi osaksi Kirkkonummea tai toisinpäin, ihan miten päin vaan, mutta tämä kunta ei tule yksin enää selviytymään.

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 05.02.2014 07:53 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0668 sekunnissa.