EKKV - EVVK?

31.01.2014 08:42  Kirkkonummi
Tulosta

Metsä - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Mielleyhtymä on selvä. Kun lukee tekstiä, aivot täydentävät silmien viestin huomattavasti nopeammin kuin silmät ehtivät lukea sanan kokonaan. Siksi suuri osa ainakin niistä ihmisistä, jotka ovat viimeisen vuosikymmen olleet tekemisissä lasten tai nuorten kanssa, lukevat Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntaliitosselvitysryhmän lyhenteen toisin: EVVK, ei voisi vähempää kiinnosta.

Eri kuntien poliitikkojen puheista voisi päätellä, että virallisten tilaisuuksien ulkopuolella käytössä todella on EVVK-lyhenne: kukaan ei tunnu ottavan kuntaliitosselvitystä aivan vakavasti. Se tehdään, koska kuntaministerin läpijyräämä laki niin vaatii, mutta ilmeisesti kuntien yhdistymistä ei vakavasti aja yksikään kunta.

Silti olisi suotavaa, että EKKV selvitys tehtäisiin vakavasti ja siitä otettaisiin kaikki mahdollinen hyöty irti. Ei nimittäin ole lainkaan huono asia, että saamme lisää tietoa sekä omasta kunnastamme että naapureistamme. Jos oikein hyvin käy, kuntaliitostouhusta jää käteen joukko yhteistyöprojekteja, jotka sekä säästävät rahaa että parantavat kaikkien alueen asukkaiden elämänlaatua.

Ainakin Kirkkonummella on huutava pula oikeasta kuntaa koskevasta tiedosta: kenelläkään ei ole vuosiin ollut aikaa kerätä faktoja tai pohtia niiden merkitystä. Uudet työntekijät kunnan johdossa ovat ihmetelleet, miten vähän tietoa kunnallishallinnossa on kuntalaisista, kunnassa toimivista yrityksistä ja kunnan toiminnasta. Ilman todellista tietoa ja faktojen yhdistämisen taitoa päätöksenteko on arvailua ja hapuilua.

On selvää, että kun kunnan ykköstavoite tällä hetkellä on rahan säästäminen, oikean tiedon hankkimiseen olisi entistä vähemmän resursseja ellei olisi selvityspakkoa. Selvitystyön vuoksi Kirkkonummikin joutuu tutkimaan tilastoja normaalia tarkemmin. Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti ovat pohjustaneet yhteistä selvitystään tekemällä laajan kuvauksen toimintaympäristönsä tilasta ja kehityksen suunnasta – siis suomeksi on selvitetty nykyisiä eri aloja koskevia tilastoja ja laadittu väestöennusteisiin pohjautuvia arvioita tulevasta.

Selvityksestä käy ilmi muutamia Kirkkonummen kuvaavia mielenkiintoisia seikkoja:

Kirkkonummen väestörakenne poikkeaa selvästi kolmen muun kunnan väestöstä siten, että lasten ja nuorten osuus väestöstä on täällä huomattavan suuri. Vastaavasti vanhusten määrä puolestaan on muita kuntia pienempi.

Kirkkonummi todella on lapsiperheiden kunta. Yli puolet kirkkonummelaisista perheistä on lapsiperheitä. Yksinhuoltajaperheitä puolestaan on Kirkkonummella huomattavasti vähemmän kuin muissa kunnissa. Tästä huolimatta naisten osuus työvoimasta on vain Kirkkonummella yhtä suuri kuin miesten osuus. Elämme siis hyvin tasa-arvoisessa kunnassa, jossa ydinperhe on yleisin perhemuoto. Tämä kannattaa pitää mielessä, jos pohditaan, mitäs löytyy kunnalle imago ja suunta: lapsiin ja nuorisoon kannattaisi todella satsata.

Yllättävää on, että vieraskielisten osuus Kirkkonummella kasvaa voimakkaasti. Kirkkonummella asuu vieraskielistä väestöä enemmän kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Suuri osa heistä on työn perässä tänne muuttaneita.

Sitä, että työssä käyvät ulkomaalaiset viihtyvät luonnonläheisessä kunnassamme, pitäisi ehdottomasti hyödyntää kunnan markkinoinnissa: ties vaikka joku ulkomaalaisista huippuammattilaisista joskus osallistuisi investointeja ja yhtiönsä haarakonttoreita pohtivaan kokoukseen ja muistaisi kauniin asuinkuntansa. Tämä edellyttäisi kuitenkin sitä, että vieraiden tarjoamat mahdollisuudet ymmärrettäisiin ja heidän elämänlaatuunsa ja kirkkonummelaiseen palvelutarjontaan kiinnitettäisiin hieman enemmän huomiota. Hyvä maine kantautuu kauas, mutta se on ensin ansaittava.

Ulkomaalaisia ja monia muitakin potentiaalisia Kirkkonummelle tulijoita kiinnostavat metsät. Niitä meillä on enemmän kuin muissa selvityksen kunnissa. Pienen väestötiheyden surullisena vastapainona on, että kirkkonummelaiset saastuttavat ilmaa ja vesiä henkeä kohti huomattavasti enemmän kuin espoolaiset ja kauniaislaiset. Liikenne on pahin päästölähteemme: "liikennesuoritteemme" on kaksinkertainen espoolaisiin verrattuna. Jos siis haluamme olla aidosti luonnonläheinen ja luontoarvoa kunnioittava kunta, meidän on ehkä lisättävä keskustelua ympäristökysymyksistä.

Tehty selvitys antaa mielenkiintoisen kuvan myös Kirkkonummen kunnallisista palveluista ja niiden käytöstä. Kirkkonummelaiset esimerkiksi käyvät terveyskeskuksessa muita enemmän. Ero espoolaisiin on yli 10 %, ja siitä huolimatta Kirkkonummen terveyskeskuksesta saa vastaanottoaikoja ja palvelua toisin kuin espoolaisista terveyskeskuksista. Tätä pohtiessa sote-suunnittelijoiden ehdotus antaa terveydenhuoltomme Espoon järjestettäväksi ei tunnu lainkaan hyvältä ajatukselta.

Kirkkonummella vanhuksia hoidetaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa muita kuntia useammin, mikä luonnollisesti lisää kustannuksia. Tutkimuksesta ei kuitenkaan selviä, kuinka moni vanhus esimerkiksi Espoossa odottaa turhaan pääsyä laitokseen. Ovatko kustannuksemme korkeammat siksi, että teemme työn paremmin ja inhimillisemmin vai siksi, että olemme taitamattomampia?

Päivähoidossakin on mielenkiintoista pohdittavaa: Kirkkonummella yksityistä päivähoitoa tuetaan enemmän kuin muissa kunnissa. Olemme siis onnistuneet ulkoistamaan päivähoitopalvelujamme suhteellisen hyvin. Onko tässä kyse parin yksityisen yrityksen aktiivisesta toiminnasta, kunnan historiasta yksityisen päivähoidon uranuurtajana, kunnallisen päivähoidon riittämättömyydestä vaiko edistyksellisestä asenteesta?

Perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset ovat Kirkkonummella huomattavasti alhaisemmat kuin vertailun muissa kunnissa. Tätäkin sietää pohtia tarkasti: olemmeko onnistuneet loistavasti vai epäonnistuneet surkeasti?

Selvitys herättää paljon kysymyksiä. Hyvä niin, sillä se on selvityksen tehtävä. Toivottavasti kysymyksiin jaksetaan etsiä vastauksia, joko yhdessä naapurikuntien kanssa tai sitten yksin. Lisää tietoa on luvassa jo ensi kuussa: Helmikuun loppuun mennessä valmistuvat toimialakohtaisten työryhmien (sivistys, sosiaali- ja terveys, yhdyskunta sekä yleishallinto) raportit ja maaliskuussa selvityksessä siirrytään arviointivaiheeseen. Loppukeväästä arvioidaan selvitystä myös suhteessa metropolihallintoon.