Oikeastaan mikään ei selvinnyt Kirkkonummen kohdalta kuntatiedotustilaisuudessa | Verkkonummi.fi

Kuntatyöryhmän selvitys lähtee kahdesta olettamasta: 1. Kuntatalous on ajautumassa katastrofaaliseen tilanteeseen väestön ikääntyessä, jollei tehdä rohkeita rakenteellisia uudistuksia. 2. Kuntien yhdistäminen on se lääke, joka synnyttää tarpeeksi säästöjä pelastamaan Suomen ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Lisäksi kuntauudistusta leimaa filosofisesti mielenkiintoinen lause: pakkoliitoksiin ei mennä - paitsi jos kunnat eivät yhdisty vapaaehtoisesti.

Ensimmäisen olettaman totuusarvo on ilmeinen. Miellä on ongelma, johon on pako löytää ratkaisu, jos haluamme säilyttää hyvinvointimme rippeet. Toinen olettama onkin sitten jo hämärämpi. Se, miten kuntaliitokset vähentävät kustannuksia on hieman epäselvää myös kuntatyöryhmälle, joka joutui myöntämään, ettei ole tehnyt asiasta laskelmia. Työryhmä ei pyynnöistä huolimatta myöskään suostunut kertomaan, miten vanhukset muuttuvat halvemmiksi isommissa kunnissa.

Kirkkonummelle kuntatyöryhmällä on tarjota kaksi vaihtoehtoa: joko yhdistymme Etelä-Siuntion ja Inkoon kanssa tai sitten liitymme kaikkien neljän kaupungin muodostamaan Suur-Helsinkiin. Kumpikin vaihtoehto on hyvin epävarma: Siuntio on jo yhdistynyt Lohjan kanssa. Tämä vaihtoehto on kuitenkin kuntatyöryhmän esityksessä vasta toisella sijalla. Asiaa kysyttiin tiedotustilaisuudessa moneen kertaan, mutta virkamiehet saavat ilmeisesti usean opintoviikon koulutuksen siihen, kuinka suoriin kysymyksiin vastataan vastaamatta mitään. On siis kuitenkin mahdollista, että johonkin toistaiseksi määrittelemättömään seikkaan vedoten Valtioneuvosto ei vahvista ainakin melko demokraattisesti tehtyä Siuntion ja Lohjan kuntaliitosta.

Helsinkiin kuulumisen edellytys olisi, että Espoo onnistuttaisiin pakottamaan yhteen Helsingin kanssa. Verkkonummen arvio on, että poliittisesti siitä operaatiosta tulee sangen haasteellinen. Jos käy niin, että Espoota ei onnistuta taivuttamaan pakkoavioliittoon, Kirkkonummi saattaa tarjota Espoolle oivan pelastautumismahdollisuuden. Jos johonkin on liityttävä, Kirkkonummi on huomattavasti pienempi paha. kaikki mahdollisuudet ovat siis edelleen olemassa - jopa sekin, joka jo kaksi kertaa suljettiin Siuntion valtuustossa.

Kirkkonummen kohdalla ministeriön tiedotustilaisuus ei siis tarjonnut ainuttakaan uutta ja selkeää suuntaviivaa ellei oteta lukuun sitä mahdollisuutta, että pääsemme maksamaan Guggenheimia. Pääkaupunkiseudun yhdistämisen yksi pääargumenteista olikin Helsingin talouden kurjistuminen. (Se taas johtuu siitä, että rikkaat muuttavat Espooseen, joka ilkeästi osaoptimoi ja kaavoittaa rikkaille sopivia tontteja. Sillä, että Helsinki tuhlaa rahoja ihmeellisiin hankkeisiin eikä suostu nostamaan veroäyriään esimerkiksi Kirkkonummen tasolle, ei ole mitään tekemistä Helsingin talouden kurjistumisen kanssa.)

Tiedotustilaisuuden jälkeen kysyin työryhmän jäseniltä kahden Kirkkonummelle tarjotun vaihtoehdon perusteista. Siuntion ja Inkoon yhdistäminen Kirkkonummeen perustuu siihen, että kaikilla kansalaisilla on oltava samat oikeudet peruspalveluihin. Koska Siuntio ja Inkoo ovat liian pieniä huolehtiakseen niistä itse, on Kirkkonummen pidettävä niistä huolta. Kyse ei ole Kirkkonummen hyödystä vaan yhteisvastuusta. Verkkonummen toimitus hyväksyy argumentin. Kaveria ei saa jättää, jos kaveri ei halua tulla jätetyksi.

Sen sijaan toimitus ei ymmärrä sitä logiikkaa, jonka mukaan Kirkkonummen olisi liityttävä Helsinkiin, jos kaverit kaikesta huolimatta jättävät Kirkkonummen. Kirkkonummi ei tuo Suur-Helsingille lisäarvoa eikä Kirkkonummi myöskään tarvitse suurelta itäiseltä naapurilta tukea. Kysyttäessä työryhmän jäsenet eivät osanneet perustella pakkoliitosta muulla kuin historiassa tehdyillä tutkimuksilla siitä, että kuntien MAL-yhteistyö ei toimi niin hyvin kuin pitäisi. Jotta siis Kirkkonummen kaavoituksessa ja rakentamisessa otettaisiin paremmin huomioon Helsingin tarpeet, meidän olisi tultava osaksi suurkaupunkia.

Sekin on sinänsä ihan varteenotettava näkökohta - erityisesti helsinkiläisten näkökulmasta - mutta kun kysyin, miten pääkaupungin MAL-yhteistyö Kirkkonummen kanssa sitten toimisi paremmin, jos Inkoo ja pala Siuntiota liitetään Kirkkonummeen, ei kysymykseeni osattu vastata.

Kun kuntajakoselvityksen mukaisistakin kunnista 46,6% olisi alle 40 000 asukkaan kuntia, voidaan hyvin kysyä, miksi Kirkkonummi, joka pian on yli 40 000 asukkaan kunta, ei voisi pärjätä itsenäisenäkin. Itse asiassa kysyinkin sitä ja sain kuulla, että kuntien asukasluku ei ole oleellinen asia vaan koko alueen hyvinvointi. Meidän on ajateltava myös muiden etua. Kysyin, voitaisiinko meille kertoa, mikä se koko alueen etu on, jotta täällä pystyttäisiin arvioimaan, onko kuntaliitoksista hyötyä. Minulle vastattiin, että se asia jää kuntien itsensä selvitettäväksi, kunhan muistamme, ettemme saa olla itsekkäitä osaoptimoijia.

Saamistani vastauksista jäi sellainen olo, että kyse on periaatteista. Kenelläkään ei ole ollut aikaa eikä halua todella selvittää yksittäisten kuntien olosuhteita. Joitain asioita työryhmä sentään oli selvittänyt. Siitä huolimatta, että pakkoliitoksia ei tule, työryhmä selvitti, ettei perustuslaki ole este kuntien liittämiselle vastoin niiden tahtoa. Hyvä, että sekin asia tuli selväksi, vaikka sen selvittämiseen ei siis ollut mitään syytä.

Sen sijaan työryhmä ei tehnyt taloudellisia selvityksiä mahdollisista säästöistä. Työryhmä kuulemma karttoi mekaanisia laskelmia, jotka eivät kuitenkaan pitäisi paikkaansa, koska säästöjä syntyy vain, jos kuntaliitokset hoidetaan hyvin. Jos siis uudet kunnat eivät tuotakaan toivottua hyvinvointitulosta, syy ei ole ministeriön vaan yhdistymisen huonosti hoitaneiden kuntien.

Kuntatyöryhmä on nyt raporttinsa jättänyt. Seuraavaksi kunnat käsittelevät työryhmän ehdotuksia ja ottavat niihin kantaa 13.4.2012 mennessä. Tämän jälkeen hallitus pohtii kuntien kannanottoja ja päättää, miten asiassa edetään. Tarvittaessa tehdään myös lainsäädännöllisiä muutoksia.

Lainsäädännön muutoksissa ja pakkoliitoksissa on kuitenkin edessä kova poliittinen työ. Jos Siuntion kuntaliitos siunataan hallituksessa ja Kirkkonummi onnistuu perustelemaan vakuuttavasti, miksi sen ei ole perusteltua liittyä Helsinkiin, voimme ehkä kuitenkin säilyttää itsenäisyytemme. Kaavoitusoikeus meiltä saatettaisiin viedään, mutta kukaan ei ainakaan lakkauttaisi koulujamme - niitäkään, jotka ehkä joskus saamme rakennetuksi. Ja kunnantalokaan ei olisi hukkainvestointi.

Ainoa ongelma on, että kunnanisien tuntuu olevan vaikeaa vetää venettä samaan suuntaan. Jos poliittinen johto lobbaa toisin kuin muu kunta, ministeriössäkin ymmärretään, ettei Kirkkonummen voi antaa tehdä päätöksiä itsenäisesti. Toivottavasti kunnassa löydetään todellinen yksimielisyys, sillä muuten on vaara, että muutumme helsinkiläisiksi.

Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne selvitys on netissä luettavana Valtiovarainministeriön kuntauudistussivuilla.  Samalta sivulta löytyy myös luovutustilaisuuden videotallenne, jos joku haluaa kuunnella ministerin puheen ihan itse.

Kommentit (7)