Helsingin Sanomat julkaisi perjantaina tammikuun 13. päivänä artikkelin Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kunnan "ykköspoliitikkojen" kuntaministerille lähettämästä kirjeestä, jossa he toivoivat Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon yhdistämistä. Kirjettä kirjoitettaessa Siuntio oli jo päättänyt yhdistyä Lohjaan.
Artikkelin mukaan hallitusneuvos Auli Valli-Lintu valtiovarainministeriöstä sanoi, että sitä huolimatta että herrat Åberg, Haapaniemi, Dahlqvist ja Jernström olivat allekirjoittaneet kirjeen kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajina, paperia ei tulkittu kuntien kantana vaan yksittäisiltä valtuutetuilta tulleena kirjeenä, joita ministeriöön on saapunut paljon. Tämä ei ehkä kuitenkaan pidä aivan paikkaansa, sillä Kirkkonummen kunnanhallitus sai tiedokseen Veikko Vanhamäen mukaan kunnalle osoitetun kirjeen, jossa kerrottiin, että kunnan kannanotto on saapunut ministeriöön. Ainakin alussa ja ainakin joillekin ministeriön virkamiehille asian oikea laita jäi siis epäselväksi.
Koska Kirkkonummen kunnan demokraattisesti - joskin vastoin Åbergin ja Haapaniemen kantaa - tekemä päätös oli, ettei kuntaliitosneuvotteluihin ryhdytä, oli tunnelma kunnanhallituksen kokouksessa Verkkonummen saamien tietojen mukaan melko kiihkeä .
Ministeriökin sai kuulla Kirkkonummen oikeasta kannasta, kun sinne lähetettiin joulukuun lopussa toinen kirje, jossa selvitettiin kunnan virallinen kanta. Tämän kirjeen on allekirjoittanut joukko valtuutettuja, joista suuri osa kuuluu kunnanhallitukseen. Mukana ovat myös valtuuston molemmat varapuheenjohtajat. Allekirjoittaneet edustavat kaikkia valtuuston puolueita RKP:tä lukuun ottamatta.
Verkkonummi julkaisee molemmat kirjeet.
29.11.2011 allekirjoitettu kirje
Kuntaministeri Henna Virkkuselle
Kunnallishallinnon rakenne-työryhmä
Kirkkonummi, Siuntio ja Inkoo muodostavat kulttuuriltaan ja väestörakenteeltaan yhtenäisen alueen. Näiden kolmen kunnan yhdistyminen täyttäisi kuntajakolain kaikki ehdot ja muodostaisi myös aidosti kaksikielisen alueen.
Taloudellisesti vakaat Kirkkonummi, Siuntio ja Inkoo olisivat yhdistettynä elinvoimainen, eheä ja
yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kunta. Kunnat kuuluvat samaan työssäkäyntialueeseen koska Kantatie 51 ja Rantarata ovat mainittujen kuntien tärkeimmät ja ainoat pääväylät. Yhdistettynä näillä on erinomainen kyky turvata ja kehittää kuntalaisten tarvitsemia palveluita sekä rahoittaa niitä.
Jo olemassa olevaa infraa käyttäen, eli moottoritietä, rautatietä ja satamia hyödyntäen, uudesta kunnasta voidaan kehittää työpaikkaomavarainen, taloudellisesti vahva ja kilpailukykyinen alue.
Yhdistäminen edistäisi kuntajakolain 2 §:ssä säädettyjä kuntajaon kehittämisen tavoitteita ja täyttää kaikki 4 §:ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset. Siuntion ja Lohjan yhdistäminen olisi vastoin kuntajakolain tavoitteita ja kuntajaon muuttamisen edellytyksiä sekä estäisi mainitun yhdyskuntarakenteeltaan järkevän suurkunnan muodostamisen.
Haluamme viitata kuntajakolain 4 § edellytyksiin kuntajaon muuttamiseksi ja kiinnittää huomiota siihen miten erinomaisesti edellytykset täyttyisivät jos Kirkkonummi, Siuntio ja Inkoo yhdistyisivät yhdeksi kunnaksi.
Kuntajako parantaisi:
1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä seuraavasti:
- kunta olisi väestöpohjansa perusteella vahva peruskunta
- kunta olisi elinvoimainen ja kilpailukykyinen ja tarjoaisi yrityksille vetovoimaisen alueen kehittää sekä lisätä alueen työpaikkaomavaraisuutta.
2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita seuraavasti:
- Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon välinen kuntaliitos tukisi kaupallisten palveluiden kehitystä koko uuden kunnan alueella.
- Siuntiosta ja Inkoosta tuleva työmatkaliikenne kohdistuu pääkaupunkiseudulle mikä tarkoittaa että pendelöinti tapahtuu Kirkkonummen kautta. Tästä syystä Siuntiolaisille ja Inkoolaisille on jo nyt luonnollista käyttää Kirkkonummella sijaitsevia kaupallisia palveluita. Tästä johtuen myös Kirkkonummella sijaitsevien kunnallisten palveluiden käyttö olisi luontevaa. Kuntaliitos tukisi kaupallisten palveluiden kehitystä koko uuden kunnan alueella.
- Kirkkonummen terveyskeskuksen laajennuksen myötä alueella on mahdollista tarjota kaikki lakisääteiset perusterveydenhuollon palvelut. Terveydenhuoltolain uudistuksen myötä 2014 Kirkkonummi on luonteva paikka monelle Inkoon ja Siuntion asukkaalle hakea terveyspalvelunsa muun asioinnin yhteydessä.
3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia seuraavasti:
- alueella on yhtenäinen infrastruktuuri ja kehityskäytävä moottoriteineen, rautateineen ja satamineen joka palvelee erinomaisesti alueen teollisia elinkeinoja sekä niiden kehittämistä.
- Alueen palveluelinkeinoille kunnat muodostavat luonnollisen ja väestöpohjaltaan kasvavan alueen. Luonnollisesta palvelualueesta kertoo se että luetuimman ilmaisjakelulehden jakelualue muodostuu juuri näistä kolmesta kunnasta.
- Paikalliset matkailuyrittäjät markkinoivat jo nyt Porkkalan aluetta yhteisenä kohteena.
4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta seuraavasti:
- Kunnat muodostavat yhtenäisen pendelöintialueen koska työssäkäyntisuunta on valtaosalle sama. Kunnille tulisi antaa edellytykset kehittää joukkoliikennettä ja maankäyttöä niin että yksityisautoilun kasvua voidaan hallita.
- Historiallisesti, maantieteellisesti ja kulttuurisesti alue on yhtenäinen mikä antaa erinomaiset edellytykset ohjata maankäyttöä niin että se palvelee tarkoituksenmukaisesti alueen väestöä ja elinkeinoja kestävää kehitystä huomioiden.
Kuntajakoa muutettaessa on myös huolehdittava suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudesta saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kirkkonummi, Siuntio ja Inkoo ovat kaikki aidosti kaksikielisiä kuntia jossa palvelua tarjotaan molemmilla kielillä. Siuntion ja Lohjan kuntaliitos ei takaisi elävää kaksikielisyyttä vaan vaarantaisi kaksikieliset palvelut.
Siuntion ja Lohjan yhdistäminen vähentäisi ratkaisevasti Kirkkonummen ja Inkoon kehitysvaihtoehtoja ja näin ollen on tärkeää että Länsi-Uudenmaan kunnille tarjotaan mahdollisuus kehittää alueen kuntarakennetta valtiovallan tulevien kriteerien pohjalta. Siuntion yhdistyminen Lohjaan olisi vastoin Siuntion kansanäänestyksen tulosta jossa 64 % äänestäneistä oli liitosta vastaan. Myös Siuntion kunnanvaltuuston päätös oli hyvin tasainen, äänestyksen ollessa 14-13 liitoksen puolesta. Asiantuntiatahojen edellyttämä vahva tahtotila kuntien yhdistämiselle puuttuu.
Pyydämme kohteliaasti että esittämämme argumentit otetaan huomioon kun Länsi-Uudenmaan kuntarakennetta uudistetaan ja että Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon yhdistämistä esitettäisiin yhtenä vaihtoehtona.
Siuntiossa, 29.11.2011
Gustaf Åberg, Kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Kirkkonummi
Timo Haapaniemi, Kunnanhallituksen puheenjohtaja, Kirkkonummi
Rabbe Dahlqvist Kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Siuntio
Kristian Järnström, Kunnanhallituksen puheenjohtaja, Inkoo
28.12.2011 allekirjoitettu kirje
Kuntaministeri Henna Virkkuselle
Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä
Me allekirjoittaneet Kirkkonummen kunnanvaltuutetut viittaamme Kirkkonummen kunnanvaltuuston pj. Gustaf Åbergin ja kunnanhallituksen pj. Timo Haapaniemen Teille lähettämään, 29.11.2011 päivättyyn kirjelmään, jossa he esittävät Siuntion ja Inkoon kuntien liittämistä Kirkkonummeen. Kyseinen kirjelmä edustaa esittäjiensä henkilökohtaisia näkemyksiä. Kirjelmän sisältämää esitystä ei ole käsitelty missään Kirkkonummen kunnan toimielimissä .
Kirkkonummen kunnan voimassa oleva kuntastrategia on hyväksytty kunnanvaltuustossa yksimielisesti 28.9.2006. Siinä asemoidaan kunta näin: "Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla". Seudullisesta yhteistyömallista ja –verkostoista todetaan mm. "Kaavoitus-, liikenne-, palvelu- ja elinkeinoyhteistyön kehittäminen osana Helsingin seudun työssäkäynti aluetta".
Paras-hankkeen selvityksen aikana kunta kävi neuvottelut kaikkien naapuriensa Espoo, Vihti, Siuntio ja Inkoon kanssa. Neuvotteluissa sovittiin ja suunniteltiin yhteistyötä naapurien kanssa, missä se vain olisi mahdollista. Kaikki kunnat halusivat olla itsenäisiä eikä haluja kuntaliitoksiin ollut.
Valtioneuvoston esitettyä kunnille starttirahaa kuntaliitosselvitysten tekemiseksi päätti Kirkkonummen kunnanhallitus 30.3.2009 yhteisen esiselvityksen tekemisestä yhdessä Siuntion, Inkoon ja Vihdin kanssa. Esiselvitys tehtiin laajasti Yritystaito Oy:n kanssa. Lisäksi selvitettiin osakuntaliitosta Siuntion eteläosien liittämiseksi Kirkkonummeen. Runsaan vuoden kestäneen selvityksen yhteydessä, johon osallistuivat luottamushenkilöt ja virkamiehet, käsiteltiin laajasti ja perusteellisesti ko. aihetta.
Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti selvitysten jälkeen 21.6.2010
1.Todeta että Yritystaito Oy:n laatimassa esiselvityksessä Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kuntien mahdollisesta yhdistymisestä ei ilmene kuntajakolaissa mainittuja perusteita kuntaliitosten toteuttamiselle.
2.Että kuntaliitosselvitystä ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa
3.Että Kirkkonummen kunta on jatkossakin yhteistyöhakuinen kunnallisten toimintojen järjestämisestä naapurikuntiensa ja muiden sidosryhmien kanssa
4.merkitä esiselvityksen tiedokseen.
Ko. kunnanvaltuuston päätöksen jälkeen asiaa ei ole käsitelty Kirkkonummella missään päättävässä toimielimessä.
Kannanottonamme toteamme, että Kirkkonummi kasvaa nopeasti, nyt asukkaita on lähes 38000 ja valmiissa kaavoissa on tilaa noin 10000 lisäasukkaalle. Lisäksi mm. Espoonlahden rantamille suunnitellaan (Model 2020) noin 10000 asukkaan taajamaa. Suunnitelmien mukaan kunta kasvaa ja kehittyy voimakkaasti eikä näin ollen tarvetta kuntaliitoksiin ole.
Haluamme lisäksi tuoda esiin, että kuntamme tekee nykyisellään laajasti yhteistyötä Helsingin seudun kuntien kanssa mm. terveydenhuollon (HUS), ammatillisen koulutuksen (OMNIA), liikenteen (HSL) ja jätehuollon (HSY) palveluissa. Kirkkonummelaisten kunnan ulkopuolinen työssäkäynti suuntautuu lähes yksinomaan itään Helsingin seudulle. Kirkkonummi on mukana Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyössä.
Esitämme kunnioittavasti, että Kirkkonummen kunnan valtuuston tekemiä päätöksiä ja päätäntävaltaa kunnioitetaan.
Kirkkonummella 28.12.2011
Veikko Vanhamäki, Pirkko Lehtinen, Antti Salonen, Raija Vahasalo, Pekka Jäppinen, Kari Hujanen, Ulla Seppälä, Kalervo Kumpula, Irja Bergholm, Oskar Salakari, Minna Hakapää
Kirjoittanut Matti, 16.01.2012
Kirjoittanut Vieras, 17.01.2012
Kirjoittanut Kuntaliitos, 18.01.2012
Eihän sitä ollut KirSin aikanakaan. Kirkkonummi halusi purkaa kuntayhtymän.( ei siis SIUNTIO )
Kuinka terveyskeskuspalvelut voidaan järjestää isommalle väestöpohjalle, kun nytkin niissä on tällä väestöpohjalla kovasti haasteita ???
Milloin uusi terveyskeskus voikaan aloittaa toiminansa ?? Miten Jorvin kapasitettii riittää, koska jo tällä väestöpohjalla on haasteita paljon olemassa??
Lost on toimiva systeemi. Hoitoon Siuntiolaiset pääsee paremmin kuin Kirkkonummelaiset.Apua saa hädänhetkellä.
Kuntaliitosneuvottelut Lohjan,Nummi Pusulan,Karjalohjan ja Siuntion kanssa on käyty ja ne on käyty vapaaehtoisesti. Ei ole ollut kyse mistään pakkoliitoksesta.
Joten jatakaamme SuurLohjan toiminnan kehittämistä. Hyvä alku asialla jo on ja siitä on hyvä jatkaa.
Suur Lohja on merenrantakaupunkin, josta kaikki voi myös omalta osaltaan nauttia. Luontoa riittä meille kaikille tasapuolisesti.
Kirjoittanut kuntalainen, 19.01.2012
Toinen asia, mikä pistää silmään on väite, että kantatie 51 ja rantarata ovat ainoat pääväylät ja kehittämissuunta. Kun tätä kuntauudistusta mietitään, haluaisin pohdittavan myös sitä vaihtoehtoa, että Pohjois-Kirkkonummen taajamat irrotettaisiin Kirkkonummesta ja liitettäisiin Espooseen. Miksi näin ja miksi juuri Espooseen eikä Vihtiin? Pohjois-Kirkkonummen kylien (Veikkola, Haapajärvi, Kylmälä, Lapinkylä) asukkaiden pääasiallinen töissäkäyntialue on Helsinki, Espoo, Vantaa ja pääväylä Turun moottoritie. Espoolla on ilmeistä halukkuutta kehittää Histan aluetta ja alueen kehittämiseen kuuluu varmaan osana myös Espoo-Lohja-Salo radan tukeminen (rantaradan sijaan)? Tämä palvelisi myös Pohjois-Kirkkonummen etua. Vihti on kertonut kehityssuunnakseen pääkaupunkiseudun, ei Lohja. Tämäkin tukisi ajatusta, kehitys alueella on kohti PK-seutua, tämänhetkisenä pääväylänä moottoritie. Joukkoliikennettä jo varsin väestörikkaalta alueelta kohti työssäkäyntialuetta pitäisi tukea ja tässä Espoo-Lohja rata olisi järkevä vaihtoehto.
Virkkuselle osoitetussa kirjeessä mainitaan myös kielellinen/kulttuurillinen yhteenkuuluvaisuus Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon välillä. Pohjois-Kirkkonummi kuuluu samalla ajattelutavalla kielellisesti ja kulttuurillisesti paremmin Espooseen kuin mahdolliseen Porkkalan kaupunkiin. Uskon, että Espoon kaupungille kelpaisi Pohjois-Kirkkonummen asukkaiden veroeurot.
Kuntavaalit ovat tulossa, olisikohan jollakin kunnallisvaaliehdokkaalla mielenkiintoa tutkia esittämääni vaihtoehtoa.
