Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kirkkonummi Perinteet Mikä ihmeen pyhäinpäivä?

Mikä ihmeen pyhäinpäivä?

Sähköposti Tulosta

Hautalyhtyjä - Verkkonummi.fi

Koska tänään on pyhä, Verkkonummikin viettää vapaapäivää ja julkaisee uudelleen vanhan artikkelin. Jutussa kerrotaan, miksi kaupat eivät ole auki - sehän on nykyään pyhän määritelmä. Ennen pyhä tarkoitti sakraalia, kaiken maallisen eli profaanin vastakohtaa. Pyhäinpäivä taas yhdisti sekä pyhien että vähemmän pyhien vainajien muistamisen.

Pyhäinpäivä on tehokas kirkkopyhä

Suuri osa suomalaisista on kokonaan vieraantunut vanhasta kristillispakanallisesta juhlaperinteestämme. Tänäänkin vietämme pyhäinpäivää, mutta harva tietää, mitä tänään pitäisi tehdä ja ajatella, jos mielisimme viettää juhlapäivää asianmukaisin menoin. Meidän juhlamme ilmenee lähinnä sillä, että ennen pyhää kaupat ovat tupaten täynnä väkeä, koska ihmisten on hamstrattava ruokaa, ettei se vain pääsisi loppumaan pyhän aikana.

Itse asiassa pyhäinpäivä on sangen moderni ja tulosvastuullinen juhla siinä mielessä, että juhlimme tehostetusti montaa asiaa yhtä aikaa: alunperin vietettiin ensin pyhimysten päivää ja seuraavana päivänä kaikkien kristittyinä kuolleiden päivää. Pyhimystenkin päivän viettäminen oli jo tehokasta, sillä se yhdisti kaikkien pyhimysten juhlat yhteen päivään, jotta kansan ei tarvitsisi alinomaa olla muistamassa erilaisia pyhimyksiä.

Pitkään päivän nimi oli pyhäinmiestenpäivä, mutta tämä karkea tasa-arvovirhe korjattiin jo vuosia sitten. Sikäli nimi olikin kummallinen, että pyhimyksissä ja marttyyreissä oli paljon naisia, joita myös muisteltiin ahkerasti.

Pyhien lisäksi pyhäinpäivänä muistellaan kaikkia vainajia. Tämä traditio on huomattavasti vanhempaa perua kuin suomalainen kristinusko. Marraskuu oli vanha vuoden vaihtumisen aika: sato oli korjattu ja talven työt eivät vielä päässeet lumen puuttuessa alkamaan. Uuden ja vanhan työvuoden välissä oli siirtymäkausi, kekri, jolloin myös vainajat liikkuivat keskuudessamme. Siksi vainajille muun muassa tarjottiin ruokaa ja lämmitettiin sauna.

Vanha yhteys vainajiin on tänäänkin kristillisen juhlan yksi tärkeimmistä teemoista: Ajatus siitä, että kristityt ovat samaa seurakuntaa riippumatta siitä, millä puolella kuoleman rajaa he ovat, on tärkeä etenkin pyhäinpäivän jumalanpalveluksen ehtoollispöydässä.

Vainajien muistelu kuului loppuvuoteen kaikkialla Euroopassa ja maissa, joihin eurooppalainen juhlaperinne siirtomaavallan mukana siirtyi. Pyhäinpäivä on malliesimerkki tradition siirtymisestä maasta ja kulttuurista toiseen. Irlantilainen pyhäinpäivän perinne Halloween valloitti ensin Amerikan. 1970-luvulla tietoisuus Halloween-perinteestä levisi television ja Tenavat -sarjakuvien välityksellä myös muualle. Markkinavoimat lisäsivät panoksensa kulttuuriperinteen levittämiseen, ja nyt Halloween on suomessakin monin verroin tunnetumpi kuin vanha kekri tai edes sen uudempi versio, pyhäinpäivä.

Koska vanhat perinteemme ovat kadonneet tai menettäneet merkityksensä ja koska me suomalaiset olemme hiukan huonoja juhlimistaidossa, voimme valita kahden vaihtoehdon väliltä, jos haluamme viettää pyhäinpäivää: joko alistumme amerikkalaiseen kulttuuri-imperialismiin tai sitten teemme sitä, mitä osaamme, eli syömme eilen hamstraamaamme ruokaa ja käymme illalla hautausmaalla viemässä kynttilän ja pohtimassa olemassaolon rajallisuutta - tai mahdollisesti rajattomuutta.

(Artikkeli on julkaistu vuonna 2011)

Kommentit (0)Add Comment

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 02.11.2013 10:47 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0675 sekunnissa.