Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kirkkonummi Palvelut Lukuhaaviin tarttui vanhempaa kirjallisuutta

Lukuhaaviin tarttui vanhempaa kirjallisuutta

Sähköposti Tulosta
Anu Savolainen - Veikkola - Verkkonummi.fi
Veikkola.
Lukuhaavi lähti vaihteeksi Veikkolaan kalastamaan. Haaviin jäi tällä kertaa vanhempaa kirjallisuutta, jonka kirjastossa tämän kevään työskennellyt Anu Savolainen ei soisi unohtuvan.

Savolaisen esittelemät kirjat eivät välttämättä ole hänen lempikirjojaan, mutta vahvoja lukukokemuksia kaikki. "Hyvä kirjallisuus tuntuu jossain", Savolainen toteaa. Sisällön lisäksi hänelle on tärkeää kirjailijan kielellinen taidokkuus, joka parhaiten välittyy, jos pystyy lukemaan kirjan alkukielellä. Lukuelämysten lisäksi vieraskielinen kirjallisuus tarjoaa oivallisen keinon kielitaidon ylläpitämiseen.

Anu Savolainen on aikanaan opiskellut pohjoismaisia kieliä ja toiminut pitkään opettajana. Nyt hän kuitenkin opiskelee kirjastonhoitajaksi ja on opintojen ohella työskennellyt kaikissa Kirkkonummen kirjastoissa, viimeiset kuukaudet Veikkolassa. Veikkolassa Savolainen on opettanut koululaisille kirjaston käyttöä ja tiedonhakua ja vetänyt kirjaleikkejä eskareille.

Kaikki Anu Savolaisen valitsemat kirjat ovat ruotsalaisten kirjailijoiden kirjoittamia. Tuorein kirja on vuodelta 1991: Per Olov Enquistin Kapteeni Nemon kirjasto. Se on vahvasti kirjailijan lapsuuden maisemasta ammentava kuvaus lapsuudesta, yksinäisyydestä, turvattomuudesta, kuolemasta ja synnistä - siis todellakin "kirjallisuutta, joka tuntuu". Se on lapsen näkökulma aikuisten maailmaan ja tapahtumiin, joihin ei itse voi vaikuttaa.

Myös toinen kirja, vuonna 1935 ilmestynyt Harry Martinsonin Nokkoset kukkivat, on kuvaus lapsuudesta. Vahvasti omaelämäkerrallinen kirja kertoo huutolaispojan elämästä 1900-luvun alun Ruotsissa. Kirjailijan isä kuoli tämän ollessa aivan pieni ja äiti hylkäsi lapsensa ja lähti Amerikkaan. Martinson eli huutolaislapsena, kunnes lähti merille 16-vuotiaana.

Nokkoset Kukkivat on luettava hitaasti. Se on matka menneisyyteen, joka on kuvattu niin hyvin, että ajan todellisuus ja maailma valoineen ja varjoineen aukeaa lukijalle, jos malttaa lukea tarkasti. Kirja ei ole aivan helposti sulava, mutta liialta ahdistumiselta lukijaa suojaa kuitenkin kielen ja ajankuvan kaukaisuus: ankaraan todellisuuteen ei tarvitse enää sukeltaa kokonaan.

Vielä kauemmas ruotsalaiseen maailmaan ja maisemaan vievät Selma Lagerlöfin teokset. Savolainen toivoo, että Lagerlöfistä muistettaisiin muutakin kuin Peukaloisen retket ja Jerusalem. Lagerlöf on upea kertoja ja hän käyttää kieltä taidokkaasti. Hänen henkilönsä ovat vahvoja ja monisyisiä. Tarinat kertovat hyvästä ja pahasta, ja fantasiaelementit elävöittävät niitä. Lagerlöf ei suotta ollut ensimmäinen nainen, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Savolainen nostaa esiin kolme keromusta: Selma Lagerlöfin esikoisteos Göstä Berlingin taru kertoo huolettomasta mutta hyväsydämisestä papista herraskartanoiden Ruotsissa. Aarne-herran rahat taas on traaginen kertomus 1500-luvun palkkasotilaista, murhista ja rakkaudesta. Herraskartano kertoo köyhän nuoren tytön yrityksestä auttaa mieleltään sairasta, rikasta opiskelijapoikaa. Se on kuvaus erilaisuudesta ja keskenään erilaisten ihmisten rakkaudesta.

Pohjoismaisissa kirjoissa on Savolaisen mukaan tuttuutta, joka päästää sisälleen toisella tavalla kuin monet muualla kirjoitetut teokset. Joskin Savolainen lukee kyllä kaikkialla maailmassa kirjoitettua kirjallisuutta mielellään.

Anu Savolainen toivoo, että ihmiset löytäisivät vanhojen kirjojen aarteet, vaikka niiden kannet ovatkin kuluneet vähemmän houkutteleviksi. Jos kirjaa on säilytetty kirjastoissa vuosikymmeniä tai siitä on otettu uusintapainoksia kerta toisensa jälkeen, se on osoittanut arvonsa. Kun kirjailijan tai muotikirjan ympärillä oleva hype katoaa, jäljelle jäävät todelliset helmet.

Kommentit (0) Add Comment

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
 

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0723 sekunnissa.