Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kirkkonummi Palvelut Maahanmuuttajan Kirkkonummi

Maahanmuuttajan Kirkkonummi

Sähköposti Tulosta

erilaista väkeä - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Insinöörejä, kotiäitejä, opettajia, kokkeja, siivoojia, professoreita, työttömiä, matkailuammattilaisia, yrittäjiä, mekaanikkoja, opiskelijoita, ekonomeja, virkamiehiä. Perheellisiä ja yksineläviä. Musikaalisia, urheilullisia, kirjoja ahmivia, televisiota katsovia, nörttejä, sportteja...Keskuudessamme elävien maahanmuuttajien elämä muistuttaa suomessa syntyneiden elämää monella tavalla. Ja monella tavalla se on aivan erilaista - heidän ongelmansa muistuttavat paljon myös niiden ihmisten ongelmia, jotka ovat lähteneet Suomesta muualle työskentelemään. Eriasteinen ulkopuolisuus on tekijä, joka haittaa sekä maahanmuuttajia itseään, että yhteiskuntaa, jossa he elävät.

Yhteiskunnalle maahanmuuttajien ulkopuolisuus tarkoittaa parhaassa tapauksessa vain voimavarojen ja asiantuntemuksen hukkaan heittämistä. Pahimmassa tapauksessa se tarkoittaa segregaatiota, syrjäytymistä ja kaikkia niitä ongelmia, joita ne tapaavat yhteiskunnassa aiheuttaa. Maahanmuuttajalle ulkopuolisuus tarkoittaa yksinäisyyttä, juurettomuutta, ihmissuhteiden puutetta, harrastusten puutetta ja masennusta. Ulkopuolinen ei juurru, vaan haluaa pois.

On kunnan, yhdistysten, yritysten ja kaikkien kuntalaisten etu, että maahanmuuttajat voivat tuntea Kirkkonummen kodikseen ja kirkkonummelaisen yhteisön omakseen. Tämä edellyttää kuitenkin, että yhteisö ojentaa maahanmuuttajille kätensä ja auttaa silloin, kun apua tarvitaan. Jotta tämä onnistuisi, on ensin kysyttävä mahanmuuttajilta itseltään, millaisia tarpeita heillä on.

59 kieltä

Kirkkonummelaisten nuorisoseurojen keskusjärjestö, Kyrkslättnejdens ungdomsförbund r.f. eli KNUF, on käynnistämässä hanketta nimeltä 59 kieltä. Hankkeen nimi tarkoitti niitä kieliä, joita Kirkkonummella puhuttiin silloin, kun ajatus kulttuurisia raja-aitoja purkavasta hankkeesta heräsi.

Nimi tosin vanheni jo ennen kuin hanke pääsi edes alkuun: nyt kirkkonummelaisten kielten lukumäärä on kasvanut jo lähes seitsemäänkymmeneen. Lähes 4% kirkkonummelaisista puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Luku on pienempi kuin pääkaupunkiseudulla mutta suurempi kuin muualla maassa.

KNUF järjesti huhtikuunlopussa maahanmuuttajille ja kirkkonummelaisille yhteisen työpajan, jossa pohdittiin eri näkökulmista sitä, mitä tarpeita ulkomaalaistaustaisilla kirkkonummelaisilla on ja miten sekä maahanmuuttajat että kirkkonummelainen yhteisö hyötyisivät yhteistyöstä. Tarkoituksena oli koota hankesuunnitelmaa varten konkreettisia toimintaideoita, jotka toisivat helpotusta todellisiin maahanmuuttajien kokemiin ongelmiin.

Paikalle saapui ilahduttavan paljon sekä maahanmuuttajia että yhdistysten ja eri organisaatioiden edustajia. Työryhmien keskusteluista saatiin koottua ajatuksia useampaankin kuin yhteen hankkeeseen.

Työn löytämisen vaikeudesta

Työ ja toimeentulo ovat luonnollisesti äärettömän tärkeitä niille maahanmuuttajille, jotka eivät ole tulleet tänne valmiin työpaikan tuomina. On myös Suomen ja Kirkkonummen etu, että maahanmuuttajat työllistyvät nopeasti. Suomi on kuitenkin tulijalle hieman hankala maa: Kielemme tuottaa vaikeuksia silloinkin, kun niin ei tarvitsisi olla.

Toinen ongelmallinen piirre maassamme on, että Suomi luottaa koulutuksesta kertoviin papereihin enemmän kuin ihmisiin ja työkokemukseen. Edes paperit eivät aina kelpaa, sillä työnantajat eivät anna arvoa ulkomaalaisille tutkinnoille. Moni huippukoulutettu maahanmuuttaja työskenteleekin postinkantajana tai laitosapulaisena – jos ylipäätään löytää töitä.

Tilanne on viime vuosina vaikeutunut entisestään, kun valtio on säästänyt rahaa ja karsinut palveluitaan. TE-toimistojen henkilökuntaa on vähennetty ja toimintoja on siirretty nettiin, jossa palvelua saa vain suomeksi ja ruotsiksi. On ymmärrettävää, että kaikki työpaikat eivät kykene tekemän englanninkielisiä työpaikkailmoituksia, mutta hakukone voisi edes toimia useammalla kielellä.

Vielä parempaa olisi, jos työnantajien lomakkeessa olisi kohta, jossa voisi ilmoittaa, mikäli työtä voi tehdä myös muilla kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Usean työpaikan virallinen kieli Suomessakin on englanti ja montaa työtä voi tehdä ilman täydellistä kielitaitoa.

Työnsaantia ei haittaa ainoastaan TE-toimistojen puutteellinen palvelu: myös työnantajien ennakkoluuloinen asenne tekee työhaun hankalaksi. Kirkkonummen kansalaisopiston järjestämiin suomenkielen kursseihin kuuluu työharjoittelu. Kursseilla opettajana toiminut maahanmuuttaja Nina Serow on viime lukuvuonna auttanut kurssilaisia löytämään itselleen harjoittelupaikkoja.

Vaikka kurssilaisten kielitaito ei ole ollut täydellinen, harjoittelu on onnistunut hyvin lukuun ottamatta yhtä poikkeusta, jossa kommunikaatiovaikeudet olivat liian suuria. Vaikeinta Serowin mukaan on murtaa työnantajien ennakkoluulot: myytti laiskasta maahanmuuttajasta elää yhä, vaikka se on täysin virheellinen. Kukaan, joka on joutunut kokemaan työnsaannin vaikeuden, ei hukkaa mahdollisuuksiaan laiskotteluun.

Toisenlaisia kulkijoita - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi
Harrastukset ovat ovia suomalaiseen yhteisöön

Maahanmuuttaja käy töissä, jos sellainen on, mutta istuu usein illat kotona. Moni kaipaa seuraa ja tekemistä, muttei joko saa tietoa harrastusmahdollisuuksista tai on liian arka lähteäkseen mukaan. Kaivattaisiin sekä maahanmuuttajien omaa harrastustoimintaa että ennen kaikkea tilaisuuksia tutustua suomalaisiin.

Tällaisia tilaisuuksia kyllä on: Kirkkonummella on yli kolmesataa yhdistystä, joista lähes jokainen olisi kiitollinen aktiivisista, uusista jäsenistä. Mahdollisuuksista on vain hankalaa saada tietoa, ainakin jos ei osaa kieltä tarpeeksi hyvin. Moni maahanmuuttaja myös pelkää, ettei vieraskielinen ihminen välttämättä ole tervetullut mukaan toimintaan.

Harrastusmahdollisuuksista tarvitaan siis lisää tietoa 59 kielellä – tai ainakin englanniksi. On sääli, jos ovet ihmisten ja mukavan tekemisen luokse jäävät avaamatta tiedonpuutteen vuoksi. Kirkkonummella kaivattaisiin myös tapahtumia tai harrasteryhmiä, jotka esittelisivät maahanmuuttajien kulttuuria muille kirkkonummelaisille, sillä myös kirkkonummelaisten on korkea aika integroitua maailmankaikkeuteen.

Musiikki, ruoka, vieraat kielet tai vaikka maahanmuuttajien kotimaiden tavat ja maisemat ovat asioita, jotka kiinnostaisivat monia. Miltä kuulostaisi esimerkiksi säännöllisesti kokoontuva etninen kokkauspiiri tai asiantuntijoiden matkailuvinkki-ilta? Entä ulkomaalisten laulujen laulaminen, uusien leikkien opettelu tai luontoretki, jolla opetellaan tutuimpien kasvien nimiä eri kielillä? Tai turistikierros Kirkkonummella niin, että maahanmuuttajat ovat oppaina: usein muualta tulleet näkevät tarkemmin.

Mielenkiintoisia ja mukavia mahdollisuuksia olla yhdessä ja tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin on loputtomasti.

Tiedotusta ja kohtaamispaikkoja

Työstä, palveluista ja harrastusmahdollisuuksista on vaikeaa saada tietoa, jos tietoa on saatavilla vain suomeksi. Tavoite on, että maahanmuuttajaperhe integroituu suomalaiseen yhteiskuntaan. Miten se onnistuu, jos lasten kasvatuksesta huolehtiva äiti ei osaa lukea lehti-ilmoitusta jalkapalloharjoituksista, musiikkiopiston pääsykokeista tai vaikkapa ilmaisesta uimahallipäivästä? Miten maahanmuuttaja eksyy sauvakävelylle, keramiikkakurssille tai konserttiin, jos ei löydä niistä tietoa?

Tiedottamiseen on satsattava huomattavasti enemmän: median, kunnan, yhdistysten ja yritysten on hyvä vähitellen oivaltaa, että keskuudessamme on ihmisiä, joita emme tavoita suomeksi tai ruotsiksi, mutta joille silti haluamme kertoa jotakin. Tarvitaan tiedottamista useammalla kielellä.

Tieto kulkee myös ihmiseltä toiselle. Tarvittaisiin kohtaamispaikkoja – sellaisia, joihin voisi tulla tapaamaan muita ja vaihtamaan tietoja ja kuulumisia. Parhaassa tapauksessa kohtaamispaikalta voisi jopa löytää ihmisen, joka osaisi neuvoa suomalaisen yhteiskunnan kiemuroissa.

Kohtaamispaikat myös luovat ja mahdollistavat toimintaa: ne kirkkonummelaiset asukas- ja kyläyhdistykset, joilla on käytössään oma tila, kykenevät järjestämään eniten erialista organisoitua toimintaa, sillä toiminnan järjestäminen edellyttää yleensä kohtaamispaikan lisäksi paikkaa, jossa voi säilyttää yhteisiä tavaroita ja tarvikkeita.

Mitä seuraavaksi?

Työpajan anti oli runsas. KNUF sai toivomansa eväät uuden hankeen suunnitteluun ja erialisten hankerahojen hakemiseen. Nopeimmillaankin hankerahoja saadaan vasta vuonna 2015, mutta kaikenlaista toimintaa voi aloitta jo ilman hankerahojakin. Jo ensi kesälle on suunniteltu toimintaa, johon ovat tervetulleita niin maahanmuuttajat ja Espoosta länteen loikanneet kuin alkuperäiset kirkkonummelaisetkin.

Maanantaina 9.6 ja 23.6.lähdetään monikulttuuriselle sauvakävelylle Luckanilta, Aseman Ostarilta, klo 17.00. Luckanilta voi lainata sauvoja ja ilman sauvojakin voi kävellä hyvässä seurassa.

Heinäkuun 2. päivänä järjestetään kansainvälinen piknik Gesterbyn museoalueella klo 14.00. Mukaan kannattaa ottaa istuinalusta ja pientä syötävää. Eväiden kanssa lähdetään Meikon ulkoilualueelle 16.7. klo 14. Sinne kannattaa ottaa mukaan myös uimatarvikkeita.

Kolmannetkin - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Kansainvälistä koko perheen luontoiltaa vietetään Ragvaldsin renkituvalla (Överbynte 140) tiistaina 19.8. klo 18.00 – 20.00. Illan aikana tutustutaan yhdessä lasten kanssa puutarhan yrtteihin, pihan puihin ja muihinkin kasveihin sekä valmistetaan yrttiteetä. Teetä juodessa keskustellaan kasvien käytöstä eri kulttuureissa ja pohditaan, miten Kirkkonummen luontoon kannattaa tutustua.

Syksyn kansalaisopiston suomen kielen kurssit ulkomaalaisille pidetään ensi lukuvuonna Luckanilla tiistaisin ja torstaisin. Joka toinen torstai Luckanilla on myös ilmaista neuvontaa maahanmuuttajille klo 12 – 1 4.9. alkaen.

59 kieltä -hankkeen monikulttuurinen juhla järjestetään 4.10.2014. Ljunghedan nuorisoseurantalolla (Vanha Heikkiläntie 64). Juhlaa suunnittelemaan tarvitaan monikulttuurinen työryhmä. Jos juhlan suunnitteleminen ja järjestäminen kiinnostaa, ota yhteyttä Luckaniin osoitteeseen Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Itse 59-hanke etenee siten, että syksyn aikana tehdään apurahahakemus ja hankesuunnitelma työpajassa saatujen toiveiden ja ideoiden pohjalta. Jos haluat olla mukana työryhmän toiminnassa tai lähettää työryhmälle viestejä, se onnistuu parhaiten Luckanin kautta.

Luckan tiedottaa monikulttuurisesta toiminnastaan toistaiseksi paikallislehdissä ja 59-työpajassa kerätyn sähköpostilistan välityksellä. Jos haluat päästä mukaan listalle, voit lähettää työryhmälle sähköpostiosoitteesi.

Kommentit (3)Add Comment
...
Kirjoittanut uusiasukas, 06.06.2014
Kysymys toimitukselle, ihan mielenkiinnosta, että onko Kirkkonummella edes muita nuorisoseuroja kuin nämä KNUF:iin kuuluvat yhdeksän seuraa? Onko (pelkästään) suomenkielisellä puolella mitään mahdollisuuksia nuorisoseuratoimintaan?
...
Kirjoittanut Toimitus, 06.06.2014
Nuorisoseuroiksi kutsuttuja yhdistyksiä ovat vain nuo KNUF:in ruotsinkieliset jäsenyhdistykset, joihin käisittääkseni kyllä hyväksytään muitakin kuin äidinkielenään ruotsia puhuvia. Hyvin samanlaista toimintaa järjestetään kuitenkin suomenkielisissä kylä- ja asukasyhdistyksissä, joista osa on todella monipuolisesti aktiivisia. Kirkkonummella on myös useita paikallisesti toimivia ja tapahtumia järjestäviä Martta-yhdistyksiä ja vapaapalokuntia, joten paikalliseen aktiivisuuteen on kyllä useitakin mahdollisuuksia.
...
Kirjoittanut uusiasukas, 06.06.2014
Monet nuoret eivät edes Kirkkonummella osaa ruotsia, kuin sen verran että jag heter ja god dag. Kyseessä voi olla ns. kantasuomalainen tai maahanmuuttaja, joka ei ole välttämättä koskaan joutunut opiskelemaan ruotsia tai ole ollut motivaatiota siihen. Näille voi olla melko korkeakin kynnys lähteä mukaan ruotsinkielisen nuorisoseuran toimintaan, vaikka siellä suomeksi tai englanniksi pärjäisikin? KNUF:n kotisivut ovat vain ruotsiksi ja Luckanin sivuillakin taitaa olla vain yleinen kuvaus saatavilla suomeksi :(

Olisiko aika harkita suomenkielisen nuorisoseuran perustamista kuntaan, jossa lähemmäs 80% asukkaista on äidinkieleltään suomenkielisiä? Tarvittaisiin vaan innostuneita ja kiinnostuneita, ja taloudelliset panokset rakennuttaa ruotsinkielisten seurojen tapaan nuorisoseurantalo. Ja sitten lisäpanostukset talon ylläpitokustannuksiin. Myös kunta voisi lähteä mukaan, tukeehan kunta vuosittain kymmenillä tuhansilla euroilla jo olemassaolevien vanhojen seuratalojen remontteja.

Ihan vain näin yritän pientä keskustelua viritellä erilaisista näkökulmista katsottuna, kun martta/vpk-toiminta ei välttämättä ole ihan jokaisen junnun mieleen. Kylä- ja asukasyhdistyksien järjestämästä nuorisotoiminnasta en ole vielä löytänyt tarpeeksi tietoa, etsintä jatkuu.

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 05.06.2014 18:07 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.067 sekunnissa.