Järkyttävät perhesurmat eivät ole vain kaupunkien kauhuja. Kauniiden omakotitalojen uumenissa voi täälläkin lymytä isoja ongelmia, joista suuri osa syntyy siitä, ettei vanhemmilla ole aikaa eikä voimia huolehtia itsestään ja kohdata toisiaan. Surullisten perhetragedioiden jälkeen pohditaan, miten katastrofin kohdannutta perhettä olisi voitu auttaa ajoissa. Olisi syytä kuitenkin miettiä mieluummin, miten yhteiskunta voisi auttaa ajoissa niitä, jotka vielä ovat avun saavutettavissa.

Uupuneissa lapsiperheissä riittävä apu voi olla halpa ja yksinkertainen: jos joku hoitaa lapsia silloin, kun äiti käy lenkillä tai kun vanhemmat menevät yhdessä ravintolaan tai elokuviin, arkeen ja parisuhteeseen saattaa osua juuri se tärkeä valonsäde, joka auttaa jaksamaan pimeimmän tunneli läpi. Jos sairastuneelle lapselle löydetään hoitaja, eikä vanhempien tarvitse hajota työn ja perheen synnyttämään syyllisyyteen tai riidellä siitä, kumman kokous tai työmatka tällä kertaa on tärkeämpi, parisuhde voi paremmin, eivätkä lapsetkaan joudu tuntemaan syyllisyyttä olemassaolostaan.

Monet vanhemmat keikkuvat uupuneina jyrkänteen reunalla, eikä pudota tarvitse kuin kerran. Tilapäinen apu voi olla se ratkaiseva tekijä, joka estää koko perhettä putoamasta. Se on erittäin tehokasta ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä – juuri sitä, mitä juhlapuheissa peräänkuulutetaan.

Lapsiystävällinen kuntamme

Kaikki me tiedämme, kuinka "merellinen" merellisenä mainostettu kotikuntamme on: meri näkyy vilahdukselta, kun ajamme sillan yli Espooseen. Kirkkonummea mainostetaan myös lapsiystävällisenä kuntana. Ovatko lapset yhtä kaukana kuin merikin? Ainakin leikkipuistoista on huutava pula, koulut ovat joutuneet säästötalkoiden uhreiksi, neuvolan perhetyö ja lastensuojelun perheohjaus ovat aliresurssoituja ja perheneuvolassa on jatkuva henkilökuntavaje.

Mutta yllättäen Kirkkonummen kunta kunnostautuukin muihin kehyskuntiin verrattuna tilapäisen, ennalta ehkäisevän avun antajana. Kirkkonummen kunnalla on palvelu, jonka nimi on kotipalvelun perhetyö. Se on tarkoitettu lapsiperheille, joissa on alle 10-vuotiaita lapsia ja jotka tarvitsevat tilapäistä apua selvitäkseen arjen haasteista. Asiakkaiksi kelpaavat kaikki perheet: apu ei koske vain esimerkiksi lastensuojelun tai vammaispalveluiden asiakkaita.

Kotipalvelun perhetyön johtava ohjaaja Sami Letti kertoo, että suurin yksittäinen syy kääntyä kotipalvelun puoleen on vanhempien (tai äidin) uupumus tai masennus. Toinen yleinen syy on joko vanhemman tai sisaruksen lääkärissä tai terapiassa käynti, sairaalahoitoa vaativa sairaus tai synnytys. Myös esimerkiksi nostokielossa olevat pienten lasten äidit tarvitsevat apua. Apua tarvitaan myös, jos lapsen vakituinen hoitaja on sairas. Myös asioiden hoito on hyvä syy hankkia apua: kun itse olin aikanaan neuvottelemassa asuntolainasta pankissa, yksi lapsistani voi huonosti, koska toisen irronneesta hampaasta vuosi verta ja kolmas nukahti pankin ovimatolle.

Kotipalvelun perhetyö pystyy siis auttamaan isoissa ja pienissä ongelmissa. Monissa muissa kunnissa se on lakkautettu säästösyistä. Niin meinasi käydä myös Kirkkonummella vuonna 2008, mutta onneksi henkilökunta ja asiakkaat nostivat asiasta metelin, ja palvelu sai jatkua.

Apu on suhteellisen edullista: erityisryhmille, kuten lastensuojelun, neuvolan kotipalvelun ja vammaispalvelun asiakkaille se on ilmaista, muille maksuun vaikuttavat perheen koko ja käytettävissä olevat tulot. Korkeinkin maksu on kuitenkin vain 50 € koko päivästä ja 25 € puolikkaasta päivästä. Jos avuntarve on suuri, ei pieni rahapussi kuitenkaan muodostu esteeksi avun saamiselle: kotipalvelulla on mahdollisuus joustaa hätätilanteessa.

Tänä keväänä kotipalvelun perhetyöllä on ollut 79 asiakasperhettä ja kotikäyntejä toistaiseksi lähes 500. Työntekijöitä on 6 ja yksi puolikas, ja heidän kalenterinsa on koko ajan täynnä. Jos joku siis tietää olevansa menossa kuukauden kuluttua sopimaan pankkilainaa tai poistattamaan viisaudenhammasta, kannattaa kotipalvelun perhetyöhön ottaa yhteyttä saman tien. Yleensä parin viikon kuluessa vapaita aikoja löytyy.

Aivan akuuttia apua kotipalvelun perhetyö ei kuitenkaan kykene yleensä tarjoamaan. Äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoon ei apua juuri saa. Toinen kunnallisen palvelun ongelma on, että se toimii vain virka-aikana kahdeksasta neljään. Iltaisin ja viikonloppuisin hoitoapua ei ole saatavilla. Yksityisiä palveluntarjoajia on olemassa, mutta usein niiden veloitus ylittää kipurajan tavallisissa lapsiperheissä.

MLL auttaa jos kunta suo

Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa edullista tilapäistä lastenhoitoapua perheille. MLL:n kouluttamat hoitajat tulevat koteihin lyhyelläkin varoitusajalla ja tarvittaessa mihin kellonaikaan hyvänsä, eikä hintakaan ole kohtuuton. Ainoa ongelma on, ettei palvelua ole saatavilla Kirkkonummella. Kunnan nimittäin täytyisi solmia Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa sopimus ja osallistua pienellä summalla palvelun kustannuksiin.

Kirkkonummelle välityspalvelusta koituisi 7500 €:n kustannukset vuodessa. Ei siis todellakaan kovin paljon! Tuolla rahasummalla kunta mahdollistaisi lapsiperheille palvelun, jonka avulla sairastuneet lapset voisivat saada hoitajan kotiinsa tai isä pääsisi iltaisin kuntosalille, vaikka äiti onkin työmatkalla. Tai mikä parasta, vanhemmat voisivat viettää yhdessä hetken kodin ulkopuolella ja hoitaa parisuhdetta ennen kuin perhe ajautuu karille.

Mannerheimin Lastensuojeluliitolla oli vastaava RAY:n tukema palvelu aikaisemminkin, mutta yksityiset palveluntarjoajat valittivat sen vääristävän kilpailua, ja RAY veti tukensa pois. Siksi järjestön oli muutettava käytäntöä ja pyydettävä kunnilta tukea hoitajien rekrytointiin ja ohjaukseen, hoitajakoulutukseen, hoitajavälityksen ylläpitoon, tiedottamiseen ja materiaaleihin. Perheet itse maksavat hoitajien palkkion: 8,20 € tunnilta.

Myös Kirkkonummen kunnalta tukea on haettu, mutta päätös oli kielteinen. Tämä johtui siitä, että tukea haki MLL:n Uudenmaan osasto ja yhdistyksille myönnettävää tukea annetaan vain kirkkonummelaisille yhdistyksille. Olisi kuittenkin toivottavaa, että tähän ehkäisevään perhetyöhön löytyisi myös Kirkkonummella joltakin byrokratian hyväksymältä momentilta tuo hyötyihin nähden hyvin pieni rahasumma.

MLL:n palvelu ei nimittäin tue pelkästään lapsiperheitä: sillä on rooli myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Suurin osa hoitajista on näet alle 20-vuotiaita. He oppivat kurssilla hyödyllisiä taitoja omaa elämäänsä varten sekä lastenhoidosta että taloudesta ja työnteosta. Hoitotyö on usein nuorten ensimmäinen kokemus työelämästä.

On todennäköistä, että tuo 7500 euron summa palaisi kunnalle nopeasti jo niissä kustannuksissa, joita säästyy, kun kunnan palveluksessa olevat työntekijät saavat lastenhoitoapua apua lasten sairastuessa. Niitä säästöjä, joita ennaltaehkäisevä perhetyö synnyttää on vaikea arvioida, mutta yleinen käsitys on, että ennalta ehkäisten tulee halvemmaksi.

Pienten lasten vanhempien kannattaa siis liittyä yhteen ja esittää kunnalle toiveita hoitoavun saamiseksi Kirkkonummelle. Poliitikkojen toimia on myös syytä seurata talousarviokeskustelujen alettua: kotipalvelun perhetyökin saattaa yllättäen päätyä säästölistalle. Silloin kuntalaisten on aktiivisesti pidettävä hienon palvelun puolia.

Mutta oli hoitoapu kotoisin mistä tahansa, varoittava esimerkki on paikallaan: Kun lasten sairauksien uuvuttamana lopulta itse keksin, että myös silloisen kotikuntani palveluihin kuului lastenhoito, soitin sosiaalitoimeen ja sain kuin sainkin kotiini apua. En kuitenkaan tiennyt, mitä avulla tekisin. Niinpä siivosin kodin vierasta varten ja tarjosin avulle kahvia ja pullaa ja ohjasin hänet lopulta ulos saadakseni olla rauhassa. Avun jälkeen olin niin uupunut, etten enää koskaan pyytänyt kunnalta mitään.

Älkää siis tehkö niin kuin minä, vaan niin kuin Sami Letti neuvoo: parasta on lähteä hetkeksi pois kotoa tekemään jotakin mukavaa tai sitten lähettää lapset hoitajan kanssa ulos ja mennä nukkumaan. Ylikierroksilla olevan vanhemman on ylivoimaisen vaikeaa luopua ohjaksista ja antaa itselleen lupa levätä, ellei hän karkaa kotoa.

Kommentit (17)