Vuosikymmeniä on Suomessa ojitettu metsiä ja peltoja. Valtio on myöntänyt ojitukseen avustuksia – vielä senkin jälkeen, kun malariasuot saatiin Suomesta hävitettyä. Näin on saatu lisää viljelyyn ja talousmetsäksi kelpaavaa alaa, jonka maapohja on riittävän tukeva suurten työkoneiden rymistellä. Kosteikkoja kuivaamalla hävitettiin kyllä myös osa perinteistä maaseutuympäristöä, joka oli paitsi kaunis, myös monille kasveille ja eläimille välttämätön.

Erityisen tärkeitä kosteikot olivat Suomessa pesiville vesilinnuille. Vesi tarjosi ruokaa ja kosteikkojen keskellä oleville saarille oli turvallista rakentaa pesä. Koko Euroopan lintukanta kärsi suomalaisista ojista, eurooppalaiset linnut kun tapasivat tulla lisääntymään meidän vesillemme. Lintujen lisäksi kosteikkoja jäivät kaipaamaan hyönteiset, riista, kalat ja ravut, joiden elinympäristö supistui ja yksipuolistui oleellisesti.

Biolan Oy on teettänyt tutkimuksen kierrättämisestä. Tutkimuksen mukaan iso osa kirkkonummelaisista, suhteellisen hyvätuloisista lapsiperheistä kuuluu ryhmään, joka ei aktiivisesti harrasta kierrätystä.

Olisi ollut mukavaa, jos Biolan olisi selvittänyt myös kuntien halua kierrättää. Kirkkonummi ei ole kunnostautunut ainakaan koulujen ja päiväkotien kierrätystoiminnassa. Emme siis kasvata ympäristöön vastuullisesti suhtautuvia pilttejä ainakaan kunnan toimesta. On sangen surullista, jollemme onnistu kasvattamaan ekologista vastuuta tuntevia lapsia kodeissammekaan. Mutta ehkä Biolanin tilastot ovat kuitenkin kirkkonummelaisten kotien kohdalla harhaanjohtavia, sillä ainakin kuntalaisbarometrin mukaan luonto on meille hyvin tärkeä.