Kirkkonummi. Perseidien meteoriparvi on yksi tähtiharrastajien vuoden kohokohtia. Tänä vuonna tähdenlentojen tihein hetki osuu 12.-13.8. yöhön. Vuonna 2010 meteoriparven ennustetaan olevan näyttävämpi kuin useaan vuoteen ennen tai jälkeen: puhutaan jopa 100 tähdenlennosta tunnissa, siis yksi tai kaksi tähdenlentoa minuutissa.
Olosuhteiden pitäisi olla tänä vuonna miltei ihanteelliset. Kuun kierrossa uudenkuun vaihe on 10.8., joten kuun loistekaan ei ole haittaamassa upeiden tähdenlentojen ihailua. Ainoa ongelma saattaa olla sää, sillä Kirkkonummelle ennustetaan torstaiksi näillä näkymillä pilvistä iltaa. Meteoriparvi näkyy onneksi jo nyt, joten ennätyslämpimät kesäyöt kannattaa käyttää taivaan ilmiöiden ihailuun: parin kilometrin päähän lähimmistä katuvaloista, makuualusta esiin, tyyny päälle niskaa tukemaan ja nauttimaan. Tällaista ei näe usein. Ei edes kerran vuodessa.
Perseidien lähde on Swift-Tuttlen pyrstötähti. Vaikka komeetta itse ei ole lähelläkään maata, maa kulkee radallaan komeetan pyrstön poikki. Tämä toistuu vuosittain elokuussa. Itse asiassa komeetan pyrstön reuna on maapallon tiellä jo heinäkuun 17. päivän jälkeen. Tällöin tähdenlentoja on kymmenisen tunnissa, kun nyt niitä voi olla jo yli 50 tunnissa - siis tähdenlento lähes joka minuutti, joten nyt ilotulitus on jo miltei huipussaan. Maa on kulkenut Swift-Tuttlen pyrstön poikki 24.8., jolloin Perseidien näkyminen päättyy.
Tähdenlennot aikaansaavat meteorit näyttäisivät ilmestyvät Perseuksen tähtikuvion yläpuolelta ja Kassiopeian alapuolelta (aavistuksen lähempää Perseusta), mistä nimi Perseidit. Tieteellisissä piireissä tätä ilmestymispistettä kutsutaan radiantiksi: Perseidien radiantti on kohdassa 3 h 08min ja +58 ° .
Kassiopeia on suhteellisen helposti tunnistettava W-kirjaimen muotoinen tähtikuvio, joka on tähän aikaan vuodesta koillisessa. Kassiopeia löytyy helpoiten etsimällä ensin lähes kaikille tuttu Otavan tähtikuvio. Otavan avulla etsitään Pohjantähti, ja katsetta siirretään suunnilleen yhtä pitkä matka Pohjantähdestä eteenpäin ja lasketaan aavistus kohti taivaanrantaa. Nyt aletaan olla Kassiopeian W:n oikeanpuoleisimman ja samalla viimeisen tähden (kappa-tähden) tienoilla. Perseus puolestaan on tästä noin kello seitsemän suuntaan kohti taivaanrantaa. Meteorit tulevat ilmakehään tällä välillä. Perseuksesta erottuu hyvin Mirphak-niminen tähti. Jos on oikein onnistuneessa paikassa, ja pystyy erottamaan Linnunradan, voi saada lisävarmuuden paikannukseensa. Sekä Perseus että Kassiopeia sijaitsevat Linnunradalla.
Tähdenlentoja voi näkyä lähes missä vain taivaankannella. Meteorit vain tulevat ilmakehään edellä mainitusta pisteestä. Kirkkain välähdys näkyy todennäköisemmin jonkin matkaa radianttipisteestä, sillä ilmakehä ei ole tasalaatuisen ohut. Paras tarkkailuaika alkaa vasta keskiyön jälkeen.
Netti on luonnollisesti myös valjastettu Perseidien seurantaan. Meteorwatch - sivustolla seurataan Perseidien tämänvuotisen parven huippuhetken havaintoja maailman astronomian harrastajien kesken, joten meteoriparven havaintoihinsa saa hetkessä vahvistuksen 11.8. alkaen. Sivuilta löytyy mm. interaktiivinen meteorikartta. International Meteor Organization'in sivuilta näkyy havaittujen meteorien määrä tuntia kohti.
Perseidien alkaessa hiipua näkyy toinenkin, mutta vaatimattomampi meteoriparvi. Nämä meteorit tunnetaan nimellä Kappa-Cygneidit, jotka puolestaan ilmestyvät satunnaisesti näkyville Joutsenen kappa-tähden pohjoispuolelta (radiantista 19h 04min ja +59 ° ). Näitä meteoreja voi nähdä 2-3 meteoria tunnissa. Kappa-Cygneidien huippuhetki on18.8. yöllä.
Aivan matalalla itäisellä taivaanrannalla voi nähdä Delta-Akvaridien parveen kuuluvia tähdenlentoja noin yhden-kaksi tunnissa Vesimiehen tähdistössä. Ne ovat melko hitaita eivätkä kovin kirkkaita, joten havaitsemiseen tarvitaan hieman onneakin.
Yläosan kuva: Nick Ares
Animaatio helpottamaan tähtikuvioiden löytämistä. W-mallinen Kassiopeia ja Perseus sen alapuolella.
