Kirkkonummi. Uudenmaan talvehtivaa hirvikantaa pienennetään viimetalvisesta lisäämällä metsästystä noin 15 prosentilla edelliseen metsästyskauteen nähden. Ilman metsästystä hirvien määrä lisääntyisi lähes puolella joka vuosi. Valkohäntäpeurakannan kasvu pyritään estämään.
Uudenmaan riistanhoitopiirin tavoitteena on metsästää ensi syksynä vajaat 3100 hirveä ja yli 4100 valkohäntäpeuraa. Hirven ja peurojen metsästys alkaa syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Metsäkauriin metsästysaika alkaa jo syyskuun alusta. Pyyntiluvat on jo jaettu.
Uudenmaan riistanhoitopiiri on myöntänyt syksyn metsästyskaudelle 2705 hirven ja 4275 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Kuusipeuranpyyntilupia myönnettiin 137. Hirvenpyyntilupamäärä kasvoi 9 prosenttia, valkohäntäpeuralupien määrä laski 8 prosenttia ja kuusipeuralupia myönnettiin kolme kappaletta viimevuotista vähemmän. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.
Uudenmaan talvehtiva hirvikanta oli viime maaliskuussa noin 4300 yksilöä. Riistanhoitopiiri on asettanut tavoitteeksi 3500 hirveä. Tähän pyritään noin 3100 hirven kaadolla. Tavoiteltava kaatomäärä on noin 15 prosenttia suurempi kuin viime vuonna kaadettu hirvimäärä. Tuolloin saaliksi saatiin 2716 hirveä.
Jos pyyntiluvista käytetään 85 prosenttia, suunniteltu hirvien määrän väheneminen toteutuu. Sen ylittävältä osalta lupien käytöstä päättävät metsästysseurat yhdessä riistanhoitoyhdistysten kanssa metsästyskauden aikana. Metsästystä jatketaan, jos hirviä on odotettua enemmän tai ne aiheuttavat paikallisesti vahinkoja. Myönnetyllä hirven lupamäärällä voidaan kaataa enimmillään jopa yli 3600 hirveä Uudenmaan alueella.
Valkohäntäpeurakannan kasvua halutaan rajoittaa Uudellamaalla. Kaatotavoitteeksi on asetettu vähintään 4100 peuraa, mikä oli myös viime vuoden saalis. Valkohäntäpeuran metsästystavoite toteutuu, jos pyyntiluvista käytetään yli 72 prosenttia. Valkohäntäpeurakannaksi arvioitiin 6200 yksilöä maaliskuun laskenoissa
Kuusipeurasaalis säilynee viimevuotisessa tasossa; kuusipeuroja kaadettiin 101 viime kaudella. Maaliskuussa niitä laskettiin olevan 420.
Metsäkauriin metsästykseen ei tarvita pyyntilupaa, vaan metsästys tapahtuu metsästysoikeuden halijan päättämällä tavalla. Metsästysoikeus on lähtökohtaisesti maanomistajalla, mutta hän on voinut luovuttaa metsästysoikeuden toiselle esimerkiksi vuokraamalla sen metsästysseuralle.
Lähde: Uudenmaan riistanhoitopiiri
Kuva: Zsolt Zatrok
Kirjoittanut Luontoystävä, July 25, 2010
- +0
Kirjoittanut ystävä, July 25, 2010
Ja mielummin ajan hämärissä pelkäämättä hirviä, kun ehtoovuorosta kotia tulen.
- +0
Kirjoittanut Luontoystävä, July 30, 2010
- +0
Kirjoittanut Toimitus, July 30, 2010
Mitä tulee keskustelun aiheeseen, hirvien määrään, kannattaa lukea Verkkonummen artikkeli "Hirvieläinten määrä laskussa Kirkkonummella", löytyy osoitteesta http://verkkonummi.fi/kirkkonu...mella.html . Maaliskuussa suoritetussa laskennassa hirviä oli Kirkkonummella 12% edellisvuotta vähemmän.
- +0
Kirjoittanut Luontoystävä, August 03, 2010
- +0
Kirjoittanut ystävä, August 04, 2010
Täällä "takametsissä" näitä hirviä, kauriita ja muuta metsäneläintä kyllä riittää aivan kiusaksi asti.
Teen paljon ilta- ja yöpainotteista työtä yhteiskuntamme hyväksi, jolloin liikkumiseen kuuluu kotiinpaluu useimmiten joko ilta- tai aamuhämärässä. Ja ainakaan pohjoisluoteen suunnalla Kirkkonummella en ole aistejani käyttäen havainnut juurikaan muutosta viimevuotiseen "vaellukseen". Perunapellossani ja kasvimaallani mellastaa edelleen hirvi"perhe" ja nämä pienemmät sorkkaeläimet syövät kukat pihasta. Omenoista ja muusta puhumattakaan. Enkä kotiinpalatessani tai sieltä lähtiessäni juurikaan julkea ajaa edes tiellemme määriteltyä nopeutta, joka on 60 km/h, ainakaan tietyissä kohdin, jotka me paikalliset kyllä tunnemme.
Kaipa se hirvikanta on hyvinkin paikallista sitten. Jos vaikka tie 51 on jo syönyt vuosikkaat? Eli ovat jääneet autojen alle? Tai hirvet palaavat kesälaitumiltaan takaisin vasta syssymmällä? Tai menevät talvilaitumilleen?
Kauriit ovat tulleet jäädäkseen ja niiden kantaa ei näytä tutkivan juuri kukaan.
En menisi puhumaan roimasta laskusta näinkin vilkasliikenteisten teiden halkomassa maisemassa, vaan iloitsisin siitä. Mielestäni kuitenkin ihmishenki on etusijalla. Mm. Parikkalassa ei viime vuonna myönnetty yhtään lupaa hirvenkaatoon, siellä syynä olivat suurpedot. Mitenhän täällä? Autot vai suurpedot vai taudiko pienentävät kantaa?
- +0
Kirjoittanut Luontoystävä, August 05, 2010
Ihminen on osa luontoa ei luomakunnan kruunu, olet sinä asiasta sitten mitä mieltä tahansa...
- +0
