Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kirkkonummi Liikenne Miks noi saa enemmän ku me?

Miks noi saa enemmän ku me?

Sähköposti Tulosta

moottoritie - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Liikennevirasto lähettää tiedotusvälineille toimistaan tiedotteita aina silloin tällöin. Viime aikoina medialle on kerrottu E18:n muuttamisesta moottoritieksi Koskenkylän ja Kotkan välillä. Kyseessä on tärkeä hanke, sillä tietä pitkin kulkee iso osa Suomen ja Venäjän välillä liikkuvista rekoista. Aika ajoin rekkaliikenne on ruuhkautunut pahoin ja alueen asukkaat ovat kärsineet seisovien rekkojen muodostamasta tulpasta. Rekkajonoilla on myös vaikutus Suomen kansantalouteen ja naapurisuhteisiin.

Kotka on kovin kaukana Kirkkonummesta. Siksi toimitus ei ole lukenut Liikenneviraston tiedotteita kovin huolellisesti, kunnes huomiota kiinnitti työn aikataulu: Uuden moottoritien rakentaminen on aloitettu marraskuussa 2011 ja tie avataan liikenteelle osittain jo vuonna 2013 ja kokonaisuudessaan 2014. 53 kilometriä uutta moottoritietä, 6 eritasoliittymää, kalliotunneli, 68 siltaa, 4 alikulkukäytävää eläimille ja 7 ihmisille. Kaikki tämä valmistuu alle kolmessa vuodessa – vuotta lyhyemmässä ajassa kuin oman moottoritiemme 10,2 kilometriä, 10 siltaa ja kolme eritasoliittymää. Ihan epäreilua!

Tiehankkeiden vetäjät Jukka Hietaniemi (51) ja Hannu Lehtikankare (E18) Liikennevirastosta osasivat kuitenkin selittää aikataulueroja sen verran hyvin, että kiihtynyt toimittaja rauhoittui. Syyt liittyvät sekä luonnonolosuhteisiin että liikennejärjestelyihin. Merkittävä osatekijä on kuitenkin myös erilainen rahoitusmalli, joka motivoi E18:n rakentajia toteuttamaan hankkeen nopeasti.

Liikenne ja luonnonolosuhteet hidastavat kantatien rakentamista

Yksi syyllinen oman tiemme hitaampaan valmistumiseen on jääkausi: Kirkkonummi on noussut merestä vasta suhteellisen vähän aikaa sitten. Tie kulkee kolmessa kohdassa hyvin kostean ja pehmeän savisen maaperän halki. Rakentajat voisivat kyllä rakentaa tietä nopeamminkin, mutta maaemo ei kysy kirkkonummelaisilta tienkäyttäjiltä, kuinka nopeasti sen täytyy toimia. Savelle rakennetun tienpohjan on nimittäin asetuttava kaikessa rauhassa, ennen kuin tie voidaan tehdä valmiiksi. Painuma-aika on noin vuoden mittainen.

E18 rakennetaan suurimmaksi osaksi kiinteälle, vanhalle maalle. Sitä tehdään myös pääosin metsään sen sijaan, että tietä rakennettaisiin erittäin vilkkaasti liikennöidyn tien vierelle ja päälle. Etenkin maanrakennustyöt ruuhkaliikenteen seassa vievät paljon aikaa.

Myös Kivenlahden sillat asettavat työlle omat haasteensa: neljän sillan rakentaminen vierekkäin ja lomittain ja vuorotellen niin, että kahden eri tien liikenne pääsee joka päivä kulkemaan salmen yli esteittä, ei ole helppoa. Työn jaksottamisen vuoksi se vie huomattavasti enemmän aikaa kuin neljän sillan rakentaminen erillään toisistaan.

Rahoitusmalli ratkaisee

Liikenne ja luonto hidastavat oman tiemme rakentamista. Aikataulujen eroa kasvattaa kuitenkin myös E18-hankkeen rahoitusmalli, joka kannustaa nopeaan toimintaan: Kotkan ja Koskenkylän välinen moottoritie rakennetaan ns. elinkaarimallilla, jossa rakennuttaja maksaa tien käytöstä. Rakennusfirmat siis rahoittavat hankkeen itse ja saavat työstään maksun vasta, kun tie on valmis. Mitä kauemmin rakentamisessa menee, sen suuremmat lainanhoitokustannukset rakentajien maksettavaksi jää ja sen pienemmäksi käteen jäävä korvaus luonnollisesti muodostuu.

Liikennevirastosta kerrotaan, että vaikka elinkaarimalli selvästi lisää rakentamisen tehokkuutta, se ei aina ole tarkoituksenmukainen rahoitustapa. Elinkaarimallissa Liikennevirasto nimittäin huolehtii käyttömaksujen mukana myös lainanhoitokustannuksista. Tavallisesti valtion tiehankkeet rahoitetaan valtion ottamalla lainarahalla. Tällöin lainanhoitokustannukset maksaa valtiovarainministeriö, joka saa rakennusfirmoja edullisemmin lainaa. Elinkaarirahoitus saattaa siis suhdanteista riippuen tulla kalliimmaksi kuin muut mallit, mutta toisaalta osamaksulla voidaan saada rakennettua jotakin, johon ei kerralla olisi varaa. Ja ainakin se saadaan nopeasti.

Aikataulut uusiksi

Kaikki käy kuitenkin paremmin kuin suunniteltiin. Jos maaemo hidasteleekin Kirkkonummella, ilmojen ruhtinaat ovat meidän puolellamme. Viime vuoden hyvät kesäkelit ja ihanteellisen lauha syksy ja alkutalvi nopeuttivat oman tiemme aikatauluja melkein vuodella: jos myös ensi kesä on suhteellisen sateeton, voimme saada kaikki neljä kaistaa käyttöömme jo ensi syksynä. Aluksi tie ei tosin ole vielä moottoritie: nopeudet pidetään matalampina kunnes kaikki työt viherrakentaminen ja meluaitojen pystytys mukaan lukien on saatu päätökseen.

Kommentit (1)Add Comment
...
Kirjoittanut Elinkaarimallista, 16.04.2012
Toimittaja tiivistää aika hyvin tuon elinkaarimallin ja omarahoitteisen mallin erot tässä tapauksessa. Mielestäni on erittäin vaarallista rahoittaa julkisia hankkeita elinkaarimallilla. Samoin myös nuoret rahoittavat nykyään omaa bilettämistään. Elinkaarimallilla eli korkean koron pikavipeillä, joita ei sitten olekaan oikein varaa maksaa kun sen aika tulee. Velka on veli otettaessa mutta velipuoli maksettaessa. Valtionvelka on erityisen hankala velipuoli maksettaessa, todennevat nyttemmin pikavipeillä julkistalouttaan elättäneet Kreikkalaiset.

No. Tulipa yleistettyä ja yksinkertaistettua myös tuota asiaa mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei elinkaarimallia sovi käyttää (erityisesti Kirkkonummen kunnan) kuin erittäin vakaissa talousoloissa ja odotteissa. Nythän näin ei ole, vaan kunta on investointiloukussa. Eli tulevien vuosien vero- ja muut tulot on syöty jo etukäteen. Ja ettei taas kävisi niin että; Jo muinaiset Kreikkalaiset...Kirkkonummi pidättäytyköön kaikista elinkaarirahoitteisista hankkeista kunnes reaalitalous ja tulevaisuuden talousnäkymät ovat vakaat.

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 16.04.2012 12:16 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0659 sekunnissa.