Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kirkkonummi Kylät 59 kieltä: Tänne eksyneitä

59 kieltä: Tänne eksyneitä

Sähköposti Tulosta

Sarang, Rob, Martti ja Carlos - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Maan hallitus vakuuttaa meille, ettemme selviä tulevaisuudesta ilman maahanmuuttoa. Meitä ei ole tarpeeksi, jotta pystyisimme pitämään yhteiskunnan pyörät pyörimässä ja takaamaan, että kaikille riittää hoivaa ja hoivaajille palkkaa. Tulevaisuus tulee vasta joskus, mutta emme tunnu oikein pärjäävän itseksemme tälläkään hetkellä: tarvitsemme innovatiivisuutta, uutta yrittäjyyttä ja kansainvälisiä suhteita, joita maahamme muuttavat tai täällä lyhemmän ajan vierailevat ulkomaiset osaajat voivat meille tarjota.

Mutta kannattaako tänne tulla? Ja millaista muualta tulleiden on täällä elää? Voisimmeko tehdä jotakin, joka houkuttelisi luoksemme lisää osaajia nostamaan yhteiskuntaamme ylös siitä kuopasta, johon tunnumme juuttuneen.

Kehä kolmosen varrella on metsään osoittava pieni kyltti, jossa lukee Geodeettinen laitos. Suurin osa meistä ajaa sen ohi ymmärtämättä, että viitta osoittaa yhteen kansainvälisesti arvostetuimmista suomalaisen tieteen ja teknologian yksiköistä. Geodeettisella laitoksella on useita niin kovatasoisia tutkimusprojekteja, että lahjakkuudet ympäri maailmaa haluavat tulla niiden houkuttelemana keskelle kirkkonummelaista metsää.

Geodeettiselta laitokselta on siis helppo löytää maahanmuuttajia, joilta voi kysyä, millaista tänne on muuttaa. Tapasin Yhdysvalloista tulleen Rob Guinnessin, Intiasta lähtöisin olevan Sarang Thombren ja espanjalaisen Carlos Cabon sekä Martti Kirkko-Jaakkolan ja Pia Isojärven, jotka osasivat kertoa, millaista on työskennellä kansainvälisessä työyhteisössä.

Kolmesta ulkomailta tulleesta haastateltavastani Rob Guinness ja Sarang Thombre olivat tulleet jäädäkseen. Carlos Cabo tuli tänne syksyksi tekemään tutkimusta, koska Geodeettisella laitoksella tehdään hänen alansa huippututkimusta maailmassa. Rob Guinnessin toi tänne rakkaus ja Sarang Thombre tuli Suomeen perheineen ja päätyi Kirkkonummelle Tampereen kautta.

Kaikki kolme viihtyvät täällä hyvin eikä kukaan ole törmännyt ulkomaalaisvastaisuuteen tai rasistisiin kommentteihin, ellei käänteistä rasismia oteta huomioon. Sen sijaan kulttuurisiin eroihin on vaikea olla törmäämättä.

Kolmikon puheista päätellen me tosiaan olemme hyvin hiljaisia ja sosiaalinen kanssakäymisemme on melko niukkaa. Carlos Cabolla on tuttuja siskonsa suomalaisen opiskelukaverin kautta sen verran, että kolme kuukautta sujuu riittävänä sosiaalisesti. Thombre ja Guinness sen sijaan toivoisivat suomalaisten olevan vähän avoimempia toisten ihmisten suhteen.

Kyse ei kuitenkaan ole tylyydestä tai selän kääntämisestä vaan lähinnä erilaisesta kyläilykulttuurista. Miesten kotimaissa on täysin normaalia piipahtaa kutsumatta kylään tai keskustella tuntemattoman vastaantulijan kanssa. Täällä se ei kuulu tapoihin.

Itse asiassa moinen oli täysin normaalia Suomessakin vielä pari sukupolvea sitten. Vasta parin viime vuosikymmenen aikana elämämme on muuttunut niin kiireiseksi, ettemme enää ehdi kunnolla tutustua toisiimme: jos haluamme käydä naapurin luona kahvilla, on kaivettava esiin kalenterit ja etsittävä ensimmäinen yhteinen vapaa ilta muutaman viikon päästä. Eristyneisyytemme ei koske vain ulkomaalaisia naapureitamme vaan ihan kotoperäisiäkin kanssakulkijoita. Ja tässä suhteessa haastateltavat ovat itsekin suomalaisen työ- ja harrastuskulttuurin synnyttämän kalenteriorjuuden uhreja.

Tämä ei tarkoita, etteivätkö naapurit olisi ystävällisiä silloin, kun heitä kohtaa. Sekä Rob Guinness että Sarang Thombre ovat tyytyväisiä saamaansa vastaanottoon. Paikkoja, joissa voisi oikeasti tutustua suomalaisiin on kuitenkin melko vähän. Ainoa helppo kohtaamispaikka ovat lasten harrastusryhmien odotustila tai erilaisten koulu- ja päiväkotiryhmien vanhempainyhdistykset. Koko perheelle suunnatut tapahtumat olisivatkin tervetulleita kaikille maahanmuuttajille: kun lapset viihtyvät ja tutustuvat toisiinsa, vanhemmillakin on hetki aikaa löytää uusia tuttavuuksia.

Kalenterin lisäksi kanssakäymistä vaikeuttaa suomalaisten arkuus puhua vieraita kieliä. Vaikka kansainvälistymme kovaa vauhtia, meillä on edelleen korkea kynnys ryhtyä puhumaan kielillä. Toisaalta vaihdamme myös turhan helposti englantiin, jos kohtaamme suomenkieltä vasta harjoittelevan ulkomaalaisen. Maahanmuuttajat saavat mielestään liian niukasti harjoitusta suomenkielen käytöstä. Ja kielemme on tosiaan aika vaikea: harjoitus olisi tarpeellista.

Vaikka luulisi, että nuoret puhuvat paremmin vieraita kieliä ja ovat kansainvälisempi kuin vanhempi sukupolvi, Geodeettisen laitoksen haastateltavat ovat yhtä mieltä siitä, että vanhempi väki lähestyy maahanmuuttajia ennakkoluulottomammin kuin nuoremmat. Tämäkin seikka tosin johtunee kalentereista, jotka etenkin uraa luovilla tai perheellisillä nuorilla ihmisillä ovat kovin täysiä. Nuoret keskittyvät omiin kuvioihinsa.

Myös puhuminen toisille ihmisille on erilaista Suomessa kuin miesten kotimaissa. Carlos Cabo toteaa, että suomalaiset puhuvat vain silloin, kun heillä on asiaa. Rob Guinness nauraa ja muistelee, että hänen suomalainen vaimonsa kyllä huomautti asiasta, kun amerikkalaiseen avoimeen ja spontaaniin keskustelukulttuuriin kasvanut mies ei tullessaan lainkaan ymmärrätänyt maan tapoja vaan puhui väärissä paikoissa ja väärille ihmisille.

Sarang Thombre puolestaan toivoisi, että suomalaiset uskaltaisivat kysyä enemmän: ei ole sopimatonta kysyä ulkomaalaisen näköisiltä ihmisiltä, mistä he ovat kotoisin. Usein ulkomailta tänne tulleet kertovat mielellään kotimaastaan ja kulttuuristaan eivätkä pidä luonnollista uteliaisuutta lainkaan pahana.

Miehet viihtyvät Suomessa ja suomalaisessa työyhteisössä. Kun suomalaiset ovat töissä, he todella ovat töissä ja käyttävät työaikansa tehokkaasti. Toisaalta suomalaiset arvostavat myös lomaa ja perhettä eivätkä ole valmiita uhraamaan koko elämäänsä työnteolle. Erityisesti kesä on suomalaisille pyhä. Talvella täällä tehdä sitten töitä, kun ei pimeässä muutakaan viitsi puuhailla.

Geodeettinen laitos on niin kansainvälinen työpaikka, ettei sopeutuminen työyhteisöön ole ongelma ainakaan maahanmuuttajille. Tosin eivät Pia Isäjärvi ja Martti Kirkko-Jaakkolakaan löydä mitään valittamisen aihetta: yhteistyö eri kulttuurien edustajien kanssa sujuu luontevasti ilman väärinkäsityksiä ja ristiriitoja. Ulkomaankomennukset ovat sitä paitsi monelle suomalaisellekin työntekijälle tuttuja ja kansainväliset työyhteisöt ovat nykyisin arkipäivää.

Haastatellut maahanmuuttajat ovat onnellisia täällä. Tai melkein onnellisia, sillä yhtä he kaipaavat: Suomesta – ja erityisesti Kirkkonummelta – puuttuu elävä ravintolakulttuuri. Hyvää ja edullista ruokaa on vaikea löytää ja paikkoja, johon koko perhe voisi mennä syömään ja tapaamaan ystäviään, on vähän. Ulkona syöminen on kiinteä osa sosiaalisuutta niin Intiassa, Yhdysvalloissa kuin Espanjassakin, mutta täällä sitä on vaikeaa tai ainakin liian kallista toteuttaa. Tästä harminaiheesta Suomessa syntyneetkin ovat varmasti samaa mieltä.

Kommentit (5)Add Comment
...
Kirjoittanut uwfqv, 21.10.2014
Hienoa että ainakin haastatellut maahanmuuttajat ovat onnellisia. Toisaalta, he ovat korkeasti koulutettuja akateemikkoja, jotka työllistyisivät heittämällä lähes missä päin tahansa maailmaa omien alojensa huippuosaajina.

Maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia on Suomessa (ja Kirkkonummella) moneen lähtöön. On myös huikeat määrät heikosti koulutettuja, jopa lukutaidottomia ihmisiä. Myös heitä on tulossa ensi vuonna Kirkkonummelle pakolaisten muodossa. Toivottavasti jokainen löytää lopulta oman paikkansa ja onnensa.

Joskus se menee "niinkuin Strömsöössä" eli tässä tapauksessa Geodeettisella laitoksella, mutta ei aina. Seurataan mielenkiinnolla miten ja mihin pakolaiset tullaan sijoittamaan ja minkälaisen tulevaisuuden he saavat.
...
Kirjoittanut meistä kiinni, 21.10.2014
Ensi vuonna tänne tulevien pakolaisten kotoutuminen ja onnellisuus on meistä kiinni, meistä tavallisista kuntalaisista ja ennen kaikkea poliitikoista. Jos haluamme, hekin saavat hyvän alun.
...
Kirjoittanut Ihmettelijä, 21.10.2014
Kyllä se pakolaisen kotoutuminen on ihan ensisijaisesti hänestä itsestään kiinni. Onko halua selviytyä täällä, oppia maan kielen ja onko halukas osallistumaan ja tekemään töitä. Niitäkin on, jotka vuosien jälkeen eivät vielä puhu sanaakaan suomea, koska eivät edes halua oppia, kun joku on aina jeesaamassa. Toki silloin, jos kunta on päättänyt ottaa pakolaisia, on heitä kohdeltava samalla tavalla kuin muitakin kuntalaisia, kaikilla on ihmisarvo, tavallisella kuntalaisellakin.
...
Kirjoittanut uwfqv, 22.10.2014
Sanoisin myös että kotoutuminen on pitkälti kiinni henkilöstä itsestään ja tässä pakolaisasiassa kunnan toiminnasta. Kunnan virkamiehillä ja työntekijöillä on vetovastuu siitä että pakolaiset saavat asianmukaisen vastaanoton, ylläpidon, tiedot ja taidot jne. Eihän se nyt voi olla niin että me tavalliset kuntalaiset osallistumme näiden ihmisten päivittäisten rutiinien pyörittämiseen. Politikot tekevät linjaukset mutta eivät hekään osallistu varsinaiseen pakolaistyöhön millään tavoin.
...
Kirjoittanut Tavallinen kuntalainen, 22.10.2014
Tavalliset kuntalaiset voivat tervehtiä, kun tulevat vastaan ja opettaa lapsilleen ennakkoluulottomuutta ja ystävällisyyttä. Tavalliset kuntalaiset voivat opettaa nuorilleen, että erilaisuus on ok ja että uskonto ei tee kenestäkään terroristia tai muuten vain epäilyttävää.

Tavalliset kuntalaiset voivat puuttua asiaan, kun muualta tulleen auton renkaita tyhjennetään tai auto sotketaan koirankakkaan tai lapsia kiusataan leikkipuistossa.

Tavalliset kuntalaiset voivat myös osallistua kielikummi- tai ystävätoimintaan tai vaikka hienojen kirkkonummelaisten urheiluseurojen maahanmuuttajaperheille suunnatun toiminnan tukemiseen. Tavalliset kuntalaiset voivat myös pitää huolta siitä, että omaan yhdistykseen otetaan mukaan myös uudet naapurit.

Tavalliset kuntalaiset voivat toivottaa tulokkaat tervetulleiksi - niin pakolaiset kuin työpaikankin perässä tänne muuttaneet. Yhteiskunta pitää huolen pakolaisten hengissä pysymisestä. Kotoutuminen ja hyvinvointi ovat oikeasti ihan pienistä asioista kiinni. Sellaisista, joista vastaavat nimen omaan tavalliset kuntalaiset.

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 20.10.2014 16:35 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0637 sekunnissa.