Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kirkkonummi Kuntavaalit 2012 Poliittista puhetta - MiN OAJ

Poliittista puhetta - MiN OAJ

Sähköposti Tulosta

Valdebatt - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Jos vaalipaneeleihin on luottaminen, tulevassa valtuustossa istuu fiksuja, lämpimiä ja hyvää tahtovia ihmisiä, jotka ovat samaa mieltä melkein kaikista tärkeistä asioista. Mutta vaalipaneeleihin ei ehkä kannata luottaa ainakaan ihan sokeasti: Poliitikot eivät varmastikaan tieten tahtoen valehtele ennen vaaleja, mutta vaalipaneeleissa kysytään eri kysymyksiä kuin valtuustossa: paneelissa on helppoa vastata siihen, halutaanko pienempiä opetusryhmiä. Valtuustossa mietitään, kumpaan rahat laitetaan, nuorten mielenterveyspalveluihin vain opettajien sijaisiin.

Siitä huolimatta, ettei vaalipaneelien perusteella voi tehdä arvioita vaalien jälkeisestä todellisuudesta, keskustelut ovat olleet hyviä. Toistaiseksi on käyty kaksi paneelikeskustelua: Mitt i Nylandin järjestämä ruotsinkielinen keskustelu ja OAJ:n paikallisosaston kouluaiheinen keskustelu.

Valdebatt

Mitt i Nylandin vaalipaneelissa kirjaston Porkkala-salissa käytettiin runsaasti aikaa kielikysymysten pohdintaan. Ne kiinnostivat muitakin kuin RKP:n edustajia, sillä paikalla oli ruotsia puhuvia edustajia joka puolueesta: Irja Bergholm (Vas), Michael Moberg (SD), Jens Gellin (Vihr) Sten-Christer Björkstam (Perus) Tuomas Leikkonen (Kesk), Thorolf Sjölund (Kok) ja Tony Björk (RKP).

Valtuustossa viime aikoina käyty kielikeskustelu on harmittanut monia. Keskustelijoista on tuntunut, että valtuusto on keskittynyt taistelemaan eri ryhmien eduista sen sijaan, että olisi hoidettu koko kunnan asioita. Björkstam totesi, että kun resursseja on vähän ja kukaan ei saa haluamaansa, on tyypillistä, että silloin ryhdytään taistelemaan oman ryhmän puolesta. Näin varmasti on.

Tony Björk otti esiin ruotsinkielisen palvelun puutteen: hän oli joutunut asioimaan terveyskeskuksessa useaan otteeseen saamatta kertaakaan palvelua omalla kielellään. Thorolf Sjölund myönsi ongelman, mutta totesi pulman olevan siinä, ettei virkoihin tule ruotsinkielisiä hakijoita. Hakijoita voisi olla enemmänkin, jos Kirkkonummi maksaisi Espoon tavoin korkeampaa kielilisää, totesi Irja Bergholm. Emme kuitenkaan pysty kilpailemaan kielilisillä ruotsia taitavista hoitajista muiden pohjoismaiden kanssa, joissa terveydenhuoltohenkilökunnan palkat ovat korkeammat kuin Suomessa.

Maahanmuuttajista toivotaan olevan apua jo alkaneeseen terveydenhuollon henkilöstöpulaan. Björkstam, jonka puoliso on muuttanut Suomeen Valko-Venäjältä, totesi, että maahanmuuttajien on lähes mahdotonta saada ruotsinkielen opetusta Etelä-Suomessa. Heistäkään ei siis ole odotettavissa apua ruotsinkielisten potilaiden ongelmiin.

Yleisöstä ehdotettiin, että ruotsinkilisillä olisi ruotsinkielinen omalääkäri, joka määräytyisi kielen eikä asuinpaikan mukaan. Toivottavasti tulevat valtuutetut muistavat kommentin vielä vaalien jälkeenkin.

Kielen lisäksi keskustelussa ehdittiin käsitellä nuorison tilannetta. Valtuutetut olivat herttaisen yksimielisiä siitä, että nuoria on kuunneltava. Paikalla olleet nuoret esittivät toiveen, että nuorilla olisi edustaja valtuustossa, jotta nuorten ääni kuuluisi myös päätöksenteossa. Kukaan ei oikein innostunut ajatuksesta, vaikka käytäntöä on kokeiltu monissa muissa kunnissa.

Kirkkonummella on koulujen ja nuorisotilojen edustajista koottu nuorisofoorumi, joka jakaa vuosittain alati pienenevää määrärahaa niihin kohteisiin, joita nuoret ovat toivoneet. Foorumi kokoontuu kerran. Todellista päätäntävaltaa sillä ei ole nimeksikään. Jostain syystä nuorten edustajia ei ole haluttu ottaa edes puhevaltaisiksi nuorisolautakunnan jäseniksi. Uudella valtuustolla on paljon parannettavaa ainakin nuorten kuulemisen suhteen.

Michael Moberg ja Irja Bergholm toivoivat, että tulevasta kulttuuritalosta tehtäisiin monitoimitalo, jossa olisi tilaa nuorille ja nuorten harrastuksille sekä mahdollisuus järjestää toimintaa ja tapahtumia, joissa eri sukupolvet voisivat kohdata toisensa. Tilojen pitäisi palvella myös niitä, jotka ovat yksinäisiä ja syrjäytymisvaarassa, sellaisia, joilla ei ole omaa porukkaa ympärillään.

Monitoimitaloon voisi tulla myös se kauan kaivattu nuorisokahvila. Thorolf Sjölund kertoi olleensa mukana pyörittämässä vapaaehtoisvoimin ylläpidettyä nuorisokahvilaa, joka joutui kuitenkin lopettamaan toimintansa, kun kunta ei halunnut antaa sille tukea vuokran maksuun. Sjölund uskoo, että nuorisokahvila siistisi keskustaa ja vähentäisi rauhattomuutta oleellisesti.

Itsekin Gesterbyssä nuorisotyöntekijänä toiminut Sten-Christer Björkstam totesi, että nuorisotoimelle pitäisi vain antaa lisää rahaa. Kunnassa on nuorisolle sopivia tiloja, mutta niitä pidetään henkilökunnan vähyyden vuoksi auki vain parina iltana viikossa. Aiemmin Gesterbyn nuorisotilat olivat auki neljänä iltana, mutta nuorisotoimi on kauniista puheista huolimatta se, josta on helpoin vähentää, kun menoja pitää karsia.

Nuorista keskustelu siirtyi kouluihin. Kyläkoulut olivat kakkien suosiossa, kunhan niissä vain on riittävästi oppilaita. Ikä on riittävästi, onkin sitten jo toinen kysymys. Upinniemen kahdeksan oppilasta ei ainakaan ole tarpeeksi.

Itse espoolaisessa koulussa rehtorina toimiva Tony Björk totesi, että koulujen sulkeminen on harkitsematonta kunnassa, joka kasvaa koko ajan. Asutuksen lisääntyessä oppilasmäärät kasvavat kaikkialla. Nyt pieni kyläkoulu saattaa viiden vuoden kuluttua olla täynnä oppilaita.

(Tämä on totta myös Upinniemen kohdalla, mikäli Verkkonummen tiedot pitävät paikkansa: Upinniemessä on tulossa markkinoille kymmeniä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joista Kirkkonummella on kova pula. Jos nuo asunnot täyttyvät lapsiperheistä, koululle on tulevaisuudessa paljonkin käyttöä.)

Kaksikielisten koulujen ongelmaksi koettiin lasten pihakieli, joka kokemusten perusteella on aina suomi. Tosin se on yhä useammin suomi myös kokonaan ruotsinkielisissä kouluissa, sillä niissä on paljon kaksikielisten perheiden lapsia, jotka mielellään puhuvat suomea keskenään, halusivat vanhemmat sitä eli eivät.

Yleisössä pohdittiin, vaikuttaako koulujen pihoilla käytetty kieli todella lasten identiteettiin. Kaksikielisiä kouluja on maassamme useita. Pitäisi ehkä selvittää, osaavatko niiden oppilaat huonommin ruotsia kuin ruotsinkielisten koulujen oppilaat ja onko heidän suomenruotsalainen identiteettinsä häviämässä pihakielen ansiosta. Ei tarvitsisi arvailla. Koulukeskustelu - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Koulukeskustelu jatkui kunnantalossa

OAJ:n paikallisosaston järjestämässä keskustelussa pureuduttiin koulujen ongelmiin tarkemmin. Keskustelijoiksi oli valittu puolueiden opettajia ja muuta kouluhenkilökuntaa: Pauliina Juntunen (SD), Suvi Terho (Vihr), Pekka Sinisalo (Perus), Martti Troberg (Kesk), Raija Vahasalo (Kok) ja Anna Aintila (RKP). Vain Vasemmistoliiton Kari Hujanen ei ollut työskennellyt kouluissa, mutta koulutusta saa hänenkin työpaikallaan Aalto-yliopistossa.

Ensin puhuttiin koulutiloista, joita on liian vähän ja jotka ovat osin huonossa kunnossa. Kaikki haluavat lisää tiloja. Kaikki haluavat lisää tiloja oikeaan paikkaan. Oikea paikka onkin sitten jo toinen juttu. Kirkkonummen keskustassa olisi jo uusi koulu, jos sen sijainnista oltaisiin päästy yksimielisyyteen. Kaikki toivoivat, että tuleva valtuusto pystyy rakentavaan yhteistyöhön lasten puolesta.

Kaikki totesivat myös, että rahasta on pulaa. Näistä asioista on vaikeaa saada syntymään kiihkeää keskustelua. Homeestakaan ei kukaan pidä.

Martti Troberg pohti, miksi Kirkkonummella on jouduttu tilanteeseen, jossa kouluja on aivan liian vähän. Tärkein syy lienee se, että väestöennusteet ovat jatkuvasti alimitoitettuja ja kouluja rakennetaan näiden ennusteiden mukaan. Sinisalo totesi, että ennusteiden mukaan Veikkolaan tulee vuoteen 2020 mennessä seitsemän uutta lasta. Naurattaisi, ellei olisi niin surullista.

Kouluja myös rakennetaan liian pieniksi: sekä Veikkolassa että nyt Sjökullassa ollaan naapurien valitusten vuoksi pienennetty uusien rakennusten kokoa. Veikkolan uusikin koulu on jo täynnä. Sjökulla, kun se joskus valitusten viivästyttämänä lopulta valmistuu, on liian pieni tämänhetkisillekin lapsille – puhumattakaan niistä lapsista, joita oppilaaksiottoalueelle on vastoin ennusteita muuttanut.

Sekä Pekka Sinisalo että Suvi Terho toivoivat, että rakennusvaiheessa kiinnitettäisiin huomiota myös melun torjumiseen. Melu on suuri ongelma kouluissa. Osittain se johtuu siitä, että kouluihin rakennetaan kalliita, hienoja ja kauniita erikoistiloja, jotka rakennuksen valmistuttua joudutaan tilanpuutteen vuoksi ottamaan opetuskäyttöön. Sinisalo joutui opettamaan luokkaansa lasiseinäisessä kirjastossa, jossa ei ollut lainkaan äänieristystä.

Raija Vahasalo peräänkuulutti tiukempaa suhtautumista rakentamiseen. Kunnan on vaadittava rakentamisen laatua, jotta emme rakentaisi valmiiksi sairaita taloja. Myös korjausmäärärahojen riittävyydestä on huolehdittava. Toivottavasti myös vaalien jälkeen.

Kouluasioista koko valtuustokauden puhunut Pauliina Juntunen kehottaa vanhempia aktiivisuuteen: koulujen kannalta hyviä päätöksiä tehdään vain, jos valtuustossa istuvat 51 ihmistä ymmärtävät niiden tärkeyden. Kuntalaisten yhteydenotot ja mielenilmaukset lisäävät kovasti ymmärrystä.

Koulujen johtokuntien lakkauttaminen oli sikäli merkillinen puheenaihe, että ehdokkaat olivat aiheesta eri mieltä. Osan mielestä johtokunnat lakkauttamalla katkaistaan viimeinenkin side vanhempiin ja lähidemokratiaan – ja pienpuolueisiin. Osa taas katsoi, että johtokuntien päätösvalta on niin rajallinen, ettei niistä ole hyötyä ja että ne vain hidastavat asioiden hoitoa lisäämällä byrokratiaa. Kunnanvaltuusto päättää johtokuntien kohtalosta tosin jo ennen vaaleja, 8.10. Klo 18 alkavaa kokousta voi tulla seuraamaan, jos asia kiinnostaa.

Pätevän henkilökunnan rekrytointi kouluihin ja päiväkoteihin on vaikeaa: Kirkkonummen työilmapiirissä on parantamisen varaa, palkat ovat matalammat kuin naapurikunnissa, henkilöstön etuisuuksia on uuden henkilöstöjohtajan nimeämisen jälkeen vähennetty, sijaiskielto kiusaa ja rekrytointi aloitetaan liian myöhään.

Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että meidän on saatava palkat ainakin lähestymään naapurikuntien palkkatasoa. Henkilöstön hyvinvointiin on kiinnitettävä myös entistä enemmän huomiota. Lisäksi keskustelijat kaipasivat edullisia vuokra-asuntoja koulujen ja etenkin päiväkotien työntekijöille: miksi kukaan tulisi töihin Kirkkonummelle, jos saa paremmin palkatun työpaikan ja halvemman asunnon Espoosta.

Huonoja etuja voisi kompensoida koulun imagolla. Onko meillä ainoatakaan koulua, jossa olisi satsattu koulun imagoon? Toimipisteen ilmapiirin parantaminen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen esimerkiksi avustavan henkilökunnan riittävyydestä huolehtimalla voisi tuoda helpotusta rekrytointiin.

Imagoon vaikuttavat myös työvälineet. Kirkkonummen kouluissa eletään kivikautta, mitä tulee koulujen tietoteknisiin valmiuksiin. Kunnan atk-osasto saa ehdokkailta tiukkaa kritiikkiä. Koulutoimelle halutaankin oma atk-osasto, joka ottaisi hankinnoissa huomioon koulujen todelliset tarpeet. Vähiä rahoja kun ei haluta tuhlata joutaviin leluihin – joista espoolaisopettajilla tuntui olevan runsaasti kokemusta.

Kumpikin keskustelu päättyi kesken, kun puhuttavaa oli enemmän kuin käytettävissä olevaa aikaa. Voisikohan teemallisia, aivoriihityyppisiä, avoimia keskustelutilaisuuksia järjestää vielä vaalien jälkeenkin? Kuntalaisia ne kiinnostavat, ja päätöksentekijätkin voisivat saada hyviä ideoita ja löytää yhteisiä säveliä ohi puoluekantaan sidottujen ennakkoasenteiden. Kirkkonummelle voisi syntyä uusi, iloinen yhteistyöhenki, joka tuottaisi tulokseksi lisää hyvinvointia ja parempaa hallintoa.

Kommentit (11)Add Comment
...
Kirjoittanut Jens Sørensen, 04.10.2012
Keskustelu kunnantalolla oli pöyristyttävä katselmus tilanteeseen, jonka ei millään järjellä olisi pitänyt ikinä päästä syntymään. Kirkkonummelle muuttavat voi miltei pelkällä maalaisjärjellä luokitella nuoriksi jo tai melkein lapsiperheiksi, joten koulutoimemme on yksi tärkeimmistä ellei tärkein kasvun alusta. Artikkelin kirjoittaja toteaa järkevästi, että valtuustossa pitää päättää meneekö raha kohteeseen A vai B - mielestäni on ilmiselvää, että Kirkkonummen tulevaisuuden kannalta ehdoton investointiprioriteetti on koulujen kapasiteetin, kunnon ja laadun nostaminen nykypäivän ja tulevaisuuden kysynnän tasolle. Tänne muuttaa hyviä veroja maksavia ihmisiä jotka tarvitsevat ensisijaisesti lapsilleen nimenomaan näitä palveluita. Mitä käy, jos Kirkkonummen kouluverkko ei vastaa kysyntään ja ihmiset alkavatkin välttää tänne muuttamista, kun kunnallinen päätöksenteko on johtanut niin kestämättömään tilanteeseen?

Itse olen vasta 25v. ja lapset ehkä vuosikymmenen loppupuolella ajankohtaisia, joten omalla kohdallani on vielä aikaa pistää asiat kuntoon. Mutta jos olisin nyt muuttamassa johonkin missä lapseni voisivat elää hyvin ja käydä laadukasta koulutusta, niin harkitsisin kerran jos toisenkin kannattaako Kirkkonummelle lähteä, jotta ne tärkeimmät pienet ihmiset pääsisivät ylitäysiin luokkiin tai homeisiin rakennuksiin.

Tottakai terveyspalvelut, kulttuuri ja moni muu asia ovat tärkeitä - mutta välittömän lähitulevaisuuden ja sen pohjalta pitemmän juoksun kannalta koulumme vaativat aggressiivista ylipainotusta investointeihin jotta Kirkkonummi pystyy houkuttelemaan uusia asukkaita lapsineen. Järkevän taloudenpidon kannalta olisi uskomattoman lyhytkatseista leikata kasvulta siivet ja jättää kouluverkkomme nykytilaansa, jossa se ei edes vastaa tämän päivän tarpeisiin.

Suuret pisteet kunnan työntekijöille koulupuolelta, jotka ovat vuosikymmeniä jatkuneen tilanteen keskellä jatkanut tsempata. Hyviä keskusteluja eilen kunnantalolla, mennään eteenpäin.

t.

Jens Sørensen, Kokoomuksen listoilta #151
...
Kirjoittanut Jens Sørensen, 04.10.2012
Otan mielelläni vastaan lisää palautetta ja näkemyksiä aiheesta:

Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
...
Kirjoittanut jaana.andersin, 04.10.2012
Minusta on turha parjata kunnan ATK-osastoa, antakaa lisää rahaa sinne, niin hommat hoituvat. Päättäjäthän ne ovat itse päättäneet kuinka paljon rahaa satsataan koululaisten tietotekniikkavälineisiin, henkilöstön osaamiseen eli tietotekniikkakoulutuksiin tai käyttötukeen.

Tietohallintojohtaja Lea Blomberg sanoi minulle esittäneensä ensi vuodeksi yhtä järjestelmäsuunnittelijaa ja yhtä mikrotukea lisättäväksi. Mielestäni on turha valittaa laadusta, jos ei rahalla panosteta laatuun.

Kuka opettaisi lapsia sähköiseen maailmaan, sen hyviin puoliin tai opastaisi turvalliseen netin käyttöön, jos ei opettajat kouluissa? Mutta riittääkö opettajilla osaamista sinne missä lapset netissä surffaavat, nettikiusaamiseen, tekijänoikeuksiin tms. kaikkeen siihen, minkä pitäisi olla automaattista osaamista tänä päivänä. Samaan syssyyn voidaan todeta, että kyllä lapset ja nuoret osaavat, sen minkä katsovat tarpeelliseksi, pelaamisen, somen käytön, yms. Muu mistä ei ole tietoa eikä osaamista, ei välttämättä kiinnosta.

Opetetaanko sitten kotona järjestelmällisesti tietoteknisiä taitoja? Ei opeteta, kun ei aina osata itsekään. Vanhemmalla on vähän sama juttu, osataan sitä mitä on pakko osata, käydään pankissa, lähetellään viestejä ja etsitän tietoa netistä ja aikakaan ei aina riitä siihen, että itse ensin kävisi kurssit ja sitten opettaisi jälkikasvuaan.

Netti on vähän kuin villi länsi, jossa pätee villin lännet lait, silloin kun ei ole tietoa, että laki ulottuu useimmissa tapauksissa nettiinkin. Syrjäytyminen nettiin on totista asiaa, mutta sekin on mahdollista ja virtuaalimaailma voi viedä mennessään. Mielestäni tietotekniikka jonkinlaisena kokoavana aiheena olisi syytä saattaa opetusohjemiin kiireesti, eikä pelkästään opetella jotain yksittäistä asiaa vähän siinä sivussa "kirjoitellaan Wordilla".
...
Kirjoittanut Jens Sørensen, 04.10.2012
Jaana - tuntien vahvasti IT-maailman ja sen eri ulottuvuudet, ja kuulemani perusteella kunnan ATK-keskuksesta, että rahaa ei kannata kaataa keskukseen enempää. Toiminta kannattaa ehdottomasti ulkoistaa, sillä loistavia palveluntarjoajia alalta löytyy runsain joukoin jotka ovat sekä edullisempia että laadukkaampia. Tästä on muilla kunnilla hyviä esimerkkejä :)

ATK-tuki ei ole kunnan core-osaamista, eikä kannatakaan olla. IT-tuki on ala, jossa kannattaa luottaa yksityiseen sektoriin, sillä julkinen sektori ei kykene kilpailemaan parhaasta osaimesta, etenkin kun puhutaan Kirkkonummen kokoisesta kunnasta. Käytetään siis yhteiset rahamme fiksummin ja kohdistetaan säästö koulutoimen painavimpiin ongelmiin kuten tilan- ja kasvuvaran puute ja henkilökunnan työssäjaksamiseen.
...
Kirjoittanut Tero Strand, 04.10.2012
Jens - olet oikeilla jäljillä. Sillä rahalla mitä menee tällä hetkellä opetustoimesta kunnan ATK-keskuskeen voitaisiin ostaa luksuspalvelua ulkopuolelta tai hankkia sitä omasta toimesta. Muistaakseni sivistystoimi maksaa n. 100 000 euroa vuodessa lähes tyhjästä palvelusta tällä hetkellä. Tämä summa tulisikin kohdentaa suoraan opetustoimen ATK-tukeen tai asiantuntija osaamiseen.
...
Kirjoittanut jaana.andersin, 04.10.2012
Parikymmentä vuotta tietotekniikkakouluttajana, asiakkaina ministeriöitä, kuntia jne. kouluttaen loppukäyttäjiä, mikrotukihenkilöitä ja järjestelmätukihenkilöitä, vetäen erilaisia it-projekteja, ollut ensimmäisiä virtuaalikouluttajia jo 90-luvulta, tuottanut paljon ohjeistuksia ja opetusmateriaalia, ollut mukana järjestelmänvaihtoprojekteissa suunnittelemassa alusta loppuun asti antaa minulle melko hyvän perspektiivin tarkastella myös it-palveluiden järjestämistä. Olinpa Kirkkonummen Luottamushenkilöiden sähköistämisprojektin ohjausryhmässäkin jäsenenä 2009-2010.

Kaiken atk-palvelun ulkoistaminen ei kuulosta ihan järkevältä, ydintoiminnot ja projektien hallinta on hyvä pitää kunnassa, asiakasrajapinnassa toimiminen vaatii it-osaamisen lisäksi johtamistaitoa, kykyä kommunikoida ja määrittelytoiminnotkin vaativat paljon sekä teknistä osaamista, että osaamista kuntapuolelta ja omasta kunnasta, jota ulkoistettu palvelu ei yleensä kuntaan tuo.

Koulutus on yksi esimerkki, minkä kunta voi hyvin ostaa ulkopuolelta, ammattikouluttaja osaa kaivaa esille tarpeet ja laatia järjestelmällisen koulutussuunnitelman sen mukaan. Ulkoistamisissa pitää osata laskea useamman vuoden päähän, tuoko se säästöjä, millaisia ongelmia se tuo tullessaan, miten se vaikuttaa henkilöstöön, jne. paljon kysymyksiä, joita ei ratkaista ainakaan ilman alan asiantuntemusta. Ulkoistamisprosessi ei sekään ole ihan ilmaista, pelkkä siirtyminen, suunnittelu jne. maksaa rahaa.

Tilanne ulkoistuksissa on se, että ne eivät valitettavasti tässä mittakaavasssa tapahdu sormia napsauttamalla ja vaikka nyt tehtäisiin päätöksiä, niin ensi vuonnakin pitää pärjätä nykyisten laitteiden ja resurssien kanssa.

Ulkoistamiseen liittyy myös lainsäädäntöä, vastuukysymyksiä, ym. Ulkoistaminen ei ole vain vuoden parin keikka, pitää tarkastella myös palveluntuottajien jatkuvuutta, osaamista ja perehtyneisyyttä, että ei sitten makseta turhasta ulkopuolisille tai saada eioota silloin, kun sitä apua tarvitaan nopeasti. Ulkoistamiseen, olipa se sitten ICT:n ulkoistamista tai terveydenhuollon, liittyy aina myös sitoutuminen, kuntien omilla työntekijillä on tutkimusten mukaan suurempi sitoutumisaste tekemänsä työhön kuin ulkoistetuilla.

Monet ongemat olisi ratkaistavissa toimintamallien uudelleensuunnittelulla ja hyvällä resurssoinnilla. Mutta sitä ongelmaa, että esimerkiksi koulujen 100 Mt kaista on jatkuvasti tukossa ja langattomat verkot kaatuvat, ei ilman rahaa ja hankintoja ratkaista. Jos opettajien aika kuluu tietotekniikan kanssa näpertelyyn, jotain on vialla ja mielestäni se vaatisi perusteellisen selvityksen kuinka paljon opettajat käyttävät opetusaikaansa työhön, joka ei heille periaatteessa kuulu, jokaisen minuutin voi muuttaa rahaksi tai hukatuksi opetustuokioksi.

Komulaisen Mikko on kirjoittanut aiheesta yli 600 sivuisen väitöskirjan, suosittelen aiheesta kiinnostuneille: Ulkoistaminen kunnissa: Oikeudellinen tutkimus ulkoistamisen ilmenemismuodoista ja vaikutuksista sekä ulkoistamisen rajoituksista ja sille asetettavista vaatimuksista yhtenä kunnallisten palvelujen tuottamismuotona. Löytyy osoitteesta acta.uta.fi/teos.php?id=11368

Jos sivistystoimi maksaa "turhasta", mitä kyllä vahvasti epäilen, 100 000 euroa, niin olisi se aika huolestuttava tieto kuinka sivistystoimi ei ole huolehtinut, että saisi näin isolle summalle vastinetta? Kenen tehtävä on valvoa etuja ja mistä tuo summa koostuu ja mitä sillä olisi pitänyt saada, muttei ole saatu? Mihin pitäisi kohdentaa ja miten? Tuollainen ilmaan heitetty luku ei valitettavasti kerro meille mitään, ei tuo lisäarvoa asiaan.
...
Kirjoittanut Tero Strand, 04.10.2012
Luku ei ole ilmaan heitetty vaan tosiasia jonka jokainen valtuutettu tietää.
Tämä oli mm. viime talousarviokeskustelussa tiedossa. Sivistystoimi on esittänyt monta kertaa huolensa aiheesta ja tässä tämä ongelman ydin onkin. Keskitetyllä toiminnolla ei ole aikaa tai osaamista sivistystoimen asioihin. Siksi tarvitaan omaa. Tämä asia tulee tänä syksynä ihan varmasti talousarviokeskusteluun. Olen samaa mieltä siitä, että ulkoistaminen ei ole paras ratkaisu ja siinäkin on ongelmia. Kysymys on kuiten näiden 100 000 euron kohdentamisesta järkevällä tavalla.
...
Kirjoittanut Jens Sørensen, 04.10.2012
Sovitaan, että ollaan näin lähtökohtaisesti eri mieltä ulkoistuksesta - asiaan saisi paremman selkeyden esimerkiksi kilpailuttamalla muutamaa yritystä ja katsomalla mitä on tarjolla. Tottakai hankinnasta ja itse ulkoistetun palvelun johtaminen ostajapuolella tulee olla talon sisällä, se on ilmiselvä asia. Eihän prosessi ole yksinkertainen, mutta Kirkkonummen kunta ei myöskään ole niin iso eläin, ettäkö se olisi rakettitiedettä. Perussuomalaisten Pekka M. Sinisalo eilen paneelikeskustelussa itse mainitsi, että IT-toimen ulkoistaminen olisi järkevintä - näytin yleisöstä näkyvästi peukkua, sillä olin sen verran tyytyväinen voidakseni olla harvinaisen vahvasti samaa mieltä perussuomalaisen edustajan kanssa :)

Tärkeintä on todeta, että jokin mättää ja vahvasti, ja mikäli kunnan oma IT-keskus ei pysty toimimaan kysynnän mukaisesti, niin vaihtoehdot tulee katsastuttaa jotta voidaan varmistaa rahoille vastinetta pitemmässä juoksussa. Nyt ei puhuta quick-wineistä, sillä hyvä IT-toiminto luo aivan uudentasoisen pohjan tehokkuudelle, ja hyvät palvelutalot yleensä ovat myös hyvin halukkaita kehittämään toimintaa pitemmälle ja innovatiivisemmin (tietenkin, sillä se tarkoittaa heille lisää liikevaihtoa, ja vastineeksi kunta saa toimivaa palvelua ja tehokkuuta omiin toimintoihinsa).

Varoisin Jaana kommentoimasta vain koulutuksen ulkoistamisen hyötyjä, ottaen huomioon että toimit yrittäjänä nimenomaan IT-kouluttajana. Olisihan se toki harmi, jos IT-toimi ja tuki ulkoistettaisiin jollekin yhtiölle joka tarjoaa hyvänä kylkiäisenä myös koulutusta niin kuin ne usein tarjoavat, siinä menisi hyvä asiakkuus suoraan lautaselta! Toivottavasti et ole itse missään päättämässä IT-koulutuksista Kirkkonummen kunnan ostopalveluiden hankinnoissa ;)
...
Kirjoittanut jaana.andersin, 04.10.2012
Hyvä Jens, meillä perussuomalaisissa on lupa olla asioista jo oman taustan ja osaamisenkin takia eri mieltä. Taidetaankin olla ainoa ryhmä, jossa ei riidellä siksi, että ollaan eri mieltä asioista ryhmän sisällä. Osaamme kunnioittaa toinen toisiamme :)

Monet isot talot, kuten Tieto, ovat olleen palauttamassa ulkoistettuja toimintoja palkkaamalla takaisin ihmisiä huomattuaan, että aina ulkoistaminen ei ole edes halvempaa, puhumattakaan muista haasteista vs. kunnan oma työntekijä. Sitä en sano, etteikö jotain ongelmia ole, mutta edelleen olen sitä mieltä, että rahalla saa kunnankin sisällä parempaa laatua. Jos 5 vuotta sitten konemäärät olviat kolme kertaa pienempiä ja oli yksi henkilö enemmän, niin onhan se selvä, ettei pienemmällä resurssilla voi mitenkään selvitä kunnialla. Ulkoistamishöpötykset nyt vain pois, kunnes on edes selvillä mistä ongelmat johtuvat ja mitä niille voi tehdä. Jos tarvitaan rautaa, sitä on hankittava, ei se ulkoistuksella parane :)

Jos luit kirjoitukseni tarkkaan, huomasitkin varmaan, että koulutus on YKSI parhaimmista talon ulkopuolelta hankittavan palvelun esimerkki ja voin kertoa sinulle, että oma palveluntarjontani suuntautuu hiukan toiselle alueelle, joten voit olla huoleti, tuskin kohtaamme tietokoneluokassa :) Ja kiitos luottamuksesta, samoin toivon, ettet ole päättämässä, kirjoituksesi ei aivan vakuuttanut minua :-D
...
Kirjoittanut Silja Lappalainen, 05.10.2012
Olen ollut monessa ulkoistuksessa mukana työelämän aikana kuin myös ulkoistuksen purkamisissa. Ulkoistusta mietittäessä ja etenkin kilpailutuksen teossa pitää olla hyvin selvillä mikä on tämän hetkinen tilanne ja mitä ulkoistukselta halutaan. Tässä asiassa ei kannata käydä poliittista peliä vaan ottaa faktat esille.
...
Kirjoittanut Jens Sørensen, 05.10.2012
Täähän on hyvä - musta tuntuu, että ollaan samaa mieltä siitä että asia kannattaa selvitä. Sitten jos ilmenee, että nykyiseen ratkaisuun on parempi ratkaisu, niin mennään siihen suuntaan - tai sitten autetaan nykyistä sisäistä IT-keskusta pistämään korttitalo takaisin kasaan :) Selkeästi asia jonka ytimeen pitää kaivautua.

Strategiat ovat aina hienoja, mutta kaikkihan on toteutuksesta loppupeleissä kiinni. Tottakai jos on syytä uskoa, että toteutuksella on uskottava potentiaali onnistua myös sisäisesti toteutettuna, niin sehän on paras ratkaisu. Mutta paineet parannukseen pitää olla, enkä usko että siihen riittää lisärahan kaataminen (nyt siis ehkä keskityn ajatuksissani enemmänkin organisaation toteutuskykyyn, tottakai jos itse infra on niin susi että verkot ei toimi, niin asian korjaaminen vaatii riihikuivaa.. ellei joku verkkoyhtiö tai vastaava siitä ole vastuussa mutta anyway.. pointtini välittynee tällä :))

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 04.10.2012 18:30 )  

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.067 sekunnissa.