Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kirkkonummi Kaavoitus ja rakentaminen Kulttuuritalo Kirkkonummelle vuonna 2018

Kulttuuritalo Kirkkonummelle vuonna 2018

Sähköposti Tulosta

Kulttuuritalon tontti - Kirkkonummi - Verkkonummi.fi

Yhdyskuntatekniikan lautakunta hyväksyi toukokuun lopussa kaavoitusohjelman, jossa todetaan, että "Kirkkolaakson kauppakeskuksen asemakaavan muutos pannaan uutena hankkeena vireille vuonna 2015. Tavoitteena on kaupan volyymin lisääminen sekä kulttuuripalvelujen sijoittaminen kauppakeskuksen yhteyteen".

Lauseen taakse kätkeytyy hyvin hiljaa ja matalalla profiililla edennyt hanke, joka pitää sisällään laajennetun kauppakeskuksen, lasikatolla varustetun sisäpihan ja ennen kaikkea Kirsikan nykyisen parkkipaikan tilalle rakennettavat kulttuuritilat 400-500-paikkaisine konserttisaleineen. Kaavamuutosta ovat ajaneet tontin omistavat Kirkkonummen seurakunnat ja Helsingin seurakuntayhtymä sekä yksityinen säätiö, joka olisi valmis rahoittamaan kulttuurikeskuksen.

Hanketta on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa viime syksystä lähtien, koska yksityinen rahoittaja ei ole halunnut, että asiasta puhutaan julkisuudessa. Asia on kuitenkin esitelty konsernijaostolle, yhdyskuntatekniikan lautakunnalle ja 5.6. kunnanhallitukselle, joka suhtautui asiaan hyvin innostuneesti. Kunnanhallitus jopa vaati, että kunnanjohtaja Tarmo Aarnio pitää huolen hankkeen mahdollisimman nopeasta etenemisestä kaavoitusprosessissa. Aarnio arveli, että nopeutettunakin ensimmäinen konsertti päästään pitämään uudessa kulttuuritalossa aikaisintaan vuonna 2018.

Kunta ei ole ollut valmis laittamaan rahaa kirkkonummelaisen kulttuurin tukemiseen. Viimeksi se veti oman rahoituksensa pois kirjaston laajennukselta, johon valtio oli jo ehtinyt luvata tukea. Nyt olemme saamassa lahjaksi yksityisrahoituksella konserttisalin ilman, että kunnan joutuu sijoittamaan siihen mitään. Kunnanvaltuuston ei tarvitse kuin hyväksyä kaavamuutos, joka sallii kulttuuritilojen ja laajennetun kauppakeskuksen rakentamisen seurakuntien omistamalle maalle.

Kunnan elinkeinostrategiasta vastaavan konsernijaostossa ollaan kuitenkin hieman yllättäen oltu epäluuloisia kulttuuritalohanketta kohtaan. Jaoston puheenjohtajat eivät ole innostuneet kaavojen muuttelemisesta. Yksi syy suhtautumiseen lienee se, että elinkeinoelämä on pitkään toivonut keskustaan mahdollisimman paljon asutusta, jotta yrityksille riittäisi asiakkaita. Parkkipaikan kohdalle on alun perin kaavoitettu kerrostalo.

Alueen yrittäjät ovat kuitenkin toista mieltä. Uusilla, keskeisillä paikoilla sijaitsevilla, riittävän suurilla liiketiloilla on kysyntää. Katettu ja viihtyisä sisäpiha ja sen ympärillä olevat liiketilat ja satoja kävijöitä tuova konserttisali todennäköisesti tukevat paikallisia yrityksiä huomattavasti enemmän kuin kerrostalollinen ihmisiä.

Asuntorakentaminen on jo lisääntynyt keskustan alueella, ja kun jo kaavoitetut keskustan kerrostalotontit rakennetaan valmiiksi, yhden alkuperäisessä suunnitelmassa olleen kerrostalon puuttuminen ei vaikuta yritysten kannattavuuteen. Lisäksi Vesitorninmäen kaavoitus on käynnistynyt ja Tolsan valmistuvat kerrostalot tuovat myös keskustaan lisää asiakkaita.

Pelkkien talojen rakentaminen ei riitä: niihin on saatava vielä asukkaatkin. Tyhjät kerrostalohuoneistot Ervastintien varrella eivät kerro houkuttelevasta kuntakeskuksesta. Kulttuurikeskuksen ja entistä hienomman kauppakeskuksen vetovoima kiinnostanee uusia asukkaita ja vakituisten asukkaiden lisäksi konserttisali tuo keskustaan säännöllisesti paljon uusia vierailijoita läheltä ja kaukaa. Näin myös positiivinen tietoisuus Kirkkonummesta kasvaa.

Kulttuuritilat piristävät kunnan talouselämää ja helpottavat kuntamarkkinointia. Ne myös muuttavat kunnan ilmapiiriä nukkuvasta lähiöstä aktiiviseksi ja eläväksi yhteisöksi. Suurin merkitys kulttuuritiloilla on kuitenkin Kirkkonummen aktiiviselle kulttuurielämälle ja lukuisille kulttuuriyhdistyksille, jotka viimein voivat alkaa haaveilla arvoisistaan tiloista.

Kommentit (26)Add Comment
...
Kirjoittanut anonyymi, 07.06.2014
Onpa hieno uutinen! Toivottavasti nyt ei tule mitään kapuloita rattaisiin. Samoihin tiloihin voisi ajatella yksityistä (säätiön?) harrastemuotoista taide- ja musiikkikoulua lapsille ja nuorille. Saataisiin talo jatkuvaan käyttöön ja lapsille lisää mahdollisuuksia harrastaa muutakin kuin joukkueurheilua.
...
Kirjoittanut Kaisa ja Tapio Nyman, 07.06.2014
Todella kehittämisen arvoinen suunnitelma ! Nyt päättäjät ! olkaa tarkkoja, että pidätte tästä suunnitelmasta kiinni, muuten jatkuva jahkailu kaikesta päätetystä on loputonta eikä vie mitään asiaa eteenpäin. Tämäm lisäksi haluamme muistuttaa, että Kantvikin alueen luominen merellisenä asuinalueena kuntalaisille on niin hieno kehittämisasia, että sille ei ole vertaa... se tulee olemaan vuosisadan kulttuuriteko.
...
Kirjoittanut elp, 07.06.2014
Vihdoinkin! Kyllä tätä on odotettu. Nyt vain kuuntelemaan lehterille, mitä päättäjät sanovat.
Onnistuivat torpedoimaan kirjaston laajennushankkeen - josko tämä toisi uuden toivon meille, jotka harrastamme muutakin kuin urheilua. Ei pahaa sanaa joukkuelajeista, mutta tämä kunta on ollut kulttuuritarjonnaltaan pakon edessä köyhä asiallisten tilojen puuttuessa. Hienoa, että unelmat paremmasta saavat ilmaa siipien alle.
...
Kirjoittanut Kerrostaloja kiitos, 08.06.2014
Ervastintien kerrostalot ovat osittain myymättä, koska ovat kalliimpia (esim 3h+keittiö n 4300€/m2.. samalla rahalla saa jo todella hienolta alueelta espoosta kerrostaloasunnon) kuin muut uudet, huonommalla paikalla ja älyttömiä verrattuna vastapäisiin kerrostaloihin tai Cittarin takana oleviin. Moni ei halua asua "liikenneympyrässä". Vastapäisistä taloista on jo melkein kaikki asunnot myyty. Ne on muutenkin paremman näköisiä. Lisäksi Ervastintiellä parkkipaikat on liian kaukana eli parkkihalli on liian kaukana.
Kyllä keskustaan kerrostaloja tarvitaan. hinnan täytyy olla tosin paikkakuntaan sopiva. Ei täällä voi myydä Espoon hinnoilla. Eikä näköjään myydäkään.
...
Kirjoittanut kuntalainen_, 08.06.2014
Ei kulttuuritarjonnasta pääkaupunkiseudulla pulaa ole, joten jos kaavamuutos toteutetaan niin taasen yksi yhteisö joka vinkuu rahaa kunnalta toimintansa ylläpitämiseksi. Kyllä kunnan satsaus Kirkkolaaksoon pitäisi jo riittää kun edellistäkään reilun kahden miljoonan vihertyö / kaarisilta projektia ei pystytty rahoittamaan muutoin kuin lomauttamalla koko kunnan henkilöstö.
...
Kirjoittanut Kuntalaiselle, 08.06.2014
Ei ole mitään uutta yhteisöä, joka vinkuu: kulttuuriyhdistykset ovat jo olemassa ja saavat hyvin pientä avustusta kunnalta - Kirkkonummen kulttuurisatsaukset ovat kunnan kokoon nähden maan pienimpiä.

Eikä kunnan tarvitse satsata, jos juttu pitää paikkansa: se antaa vain luvan rakentaa muiden rahoilla muiden tontille. Jos joku vastustaa tällaista hyväntekeväisyyttä eikä ymmärrä, miten paljon kunta moisesta hyötyy, kannattaa soittaa vaikka Lohjalle, ja kysyä, miten kulttuuritalo siellä on vaikuttanut kunnan talouteen ja imagoon.
...
Kirjoittanut Rahaa palaa kulttuuriin, 08.06.2014
Miljoona euroa kulttuuriin Kirkkonummella. Suunnilleen sen verran käytettiin Masalan nuorisoteatteriin. Minusta ei ollenkaan pieni raha.
...
Kirjoittanut jaajaa, 08.06.2014
Ljusdala on kunnan arvokas kiinteistö, jonka pelastamisella oli itseisarvo riippumatta käyttötarkoituksesta. Samanlainen arvokiinteistö kunnostettiin juuri alkoholistien käyttöön. Nuorisoteatteri ei sitä paitsi kuulu kulttuuritoimen alle vaan se on osa kunnan nuorisotyötä. Niin että ei sitä kaikkea kustannusta voi kulttuurin tiliin panna, vaikka jotkut niin haluavat ajatellakin.

Ja säätiöhän sen uuden talon maksaisi. Kunnan ei tarvitse. Siinä on kirkkonummelaisille kulttuurinvihaajapoliitikoille miettimistä, miten he voivat perustella kulttuurin vastustamisen tällä kertaa, kun budjettia ja säästöjä ei voi käyttää aseena. Niiden on kai pakko tunnustaa tällä kertaa, etteivät vain yksinkertaisesti halua tänne kulttuuria.
...
Kirjoittanut Nuorisoa ja kulttuuria, 08.06.2014
Siis nuorisoteatteri ei ole kulttuuria! On sekin näkemys. Se, että kyse on kunnan rakennuksesta ei vielä tarkoita kaikkea. Toinen vaihtoehtohan on aina myydä näitä kiinteistöjä. Ljusdala olisi varmasti mennyt kaupaksi ja kunta saanut tuloja menojen sijaan.

Kulttuuritalo voidaan ihan vapaasti rakentaa yksityisesti, mutta kuka maksaa käytön? Yleensä tämä tarkoittaa, että käyttäjien tulee maksaa pääomalle tuottoa kiinteiden kulujen lisäksi. Voidaanhan tässä menetellä kuten yksityisten liikuntapaikkojen kanssa. Kunta ostaa x-määrän käyttöä ja käyttäjät rahoittavat muun toiminnan. Jäähallilla tämä tarkoittaa noin 2,5 kertaisia tuntihintoja, jos vertaa esim. Espooseen (Espoossa n. 80 euroa ja Kirkkonummella lähemmäs 200 euroa). Ovatko kulttuurin käyttäjät valmiita tähän? Urheiluväki on siihen tottunut. Kulttuuriväki puolestaan tulee aina kunnan lompakolle.

jaajaa: nimeäpä muutama kulttuurinvihaajapoliitikko? Sellaisia ei nimittäin ole olemassa. Turha maalata mielikuvia olemattomista asioista, kun ajaa omaa asiaa. Nimittely kertoo yleensä omasta heikosta asemasta.
...
Kirjoittanut kuntalainen_, 08.06.2014
Liittykö tämä Kirkkonummen "kulttuuritapahtuma" nyt jotenkin tontinomistajan iltalypsyyn. Miksei tontinomistaja alkujaankaan hakenut tontilleen suurempaa liikerakennusoikeutta, josta se hyötyisi rahassa enempi kuin asuntorakentamisesta. Kunta taasen hyötyy asuntorakentamisesta, koska silloin kuntaan muuttaa enempi pieniä ja keskituloisia veronmaksajia jotka kuitenkin kattavat kunnan tuloista 60-70 %. Laupias Samarialaisen kädenojennuksella ei taida olla ihan vilpittömät takaa-ajatukset.
...
Kirjoittanut kuntalainen, 08.06.2014
Nimimerkille nuorisoa ja kulttuuria: mitä tarkoitat lauseella "kun ajaa omaa asiaa"? Eikös kaikki kunnan asiat ole kaikkien kuntalaisten asioita? Sitäkään en ymmärrä, miten kunta yhtäkkiä pakotettaisiin tukemaan kulttuuria enemmän kuin se haluaa. Samat poliitikot ne päätökset tekevät jatkossakin. Säätiön omistama talo ei velvoita kuntaa mihinkään.

Mitä tulee viltpittömiin takaa-ajatuksiin, monet säätiöt tukevat kulttuuria eri puolilla maata. Ei siinä mitään suurempia takaa-ajatukaisa tarvita. Sivistys on ihan riittävä sellainen, etenkin kun säätiöiden perustajat ovat niin säätiön säännöissä määränneet.

Ihmeellistä epäluuloisuutta on ilmassa. Meidänhän pitäisi olla riemuissamme. Ehkä ei tosiaan ole kyse kulttuurivihasta: ehkä nämä epäilijät ovat niitä samoja, jotka eivät haluaisi yksityisrahalla rakenettua urheiluhalliakaan kuntaan. Mikä ihme heitä pelottaa aktiivisessa ja elävässä kuntakeskuksessa?
...
Kirjoittanut Säätiö, 08.06.2014
Eikö Kirkkonummella ole ainakin yksi varoittava esimerkki säätiön toiminnasta. Ja nyt maksumieheksi jäi Kirkkonummen kunta. Ja mitä tulee vuoden 2014 jälkeen ???
Paras olla varovainen kuin liian sinisilmäinen.
...
Kirjoittanut yksityikohdissa se piru asuu, 08.06.2014
Kokoomus ja RKP käänsivät selän kulttuurille ja nuorisolle jo kirjastolaajennuksen hautaamisen myötä; lienevätkö taas vastarinnassa? Nähtäväksi jää kun suunnitelmien pienet yksityiskohdat tulevat esille.

Yksi asia osui jo tässä artikkelissa silmiin; mainittiin säätiö joka on hankkeen takana, mutta se jäi vain epämääräiseksi säätiöksi ilman nimeä, taustoja yms. Ihmisistä ja heidän tarkoitusperistään ne säätiötkin muodostetaan.
...
Kirjoittanut Yksityinen raha on tervetullutta, 08.06.2014
"Ihmisistä ja heidän tarkoitusperistään ne säätiötkin muodostetaan."
Väärin. Säätiö on omaisuusmassa, jota hallinnoidaan säätiön sääntöjen mukaan. Kun talo on rakennettu, se on ja pysyy.

Tätä ei voi verrata Palvelukeskussäätiöön. Se on oikeasti perustettu hoitamaan kunnan lakiin perustuvaa tehtävää, mutta säätiömuodossa, koska perustamisaikaan Raha-automaattiyhdistys tuki palvelutoimintaa tekeviä säätiöitä. Nyt siitä on tullut kilpailulain kannalta ongelma, ja jos Palvelukeskussäätiö kaatuu, kunnnan on joka tapauksessa hoidettava vanhusten palveluasuminen ja siihen liittyvät tehtävät. Siksi sen pystyssä pitäminen on järkevää, vaikka kunnan pienellä tuella - ja Palvelukeskussäätiön pääoma tuli kokonaan kunnalta, ei yksityisiltä.

Kulttuuritalosäätiö ei hoitaisi mitään sellaista tehtävää, joka suoraan lain nojalla olisi kunnan hoidettava. Kunta voi helposti kieltäytyä kaikesta rahallisesta tuesta.

Jos nyt joku on valmis laittamaan yksityistä rahaa Kirkkonummen elävöittämiseksi, eikä se ole keneltäkään pois, olisi suorastaan tyhmää vastustaa hanketta.
...
Kirjoittanut AndersAdlercreutz, 08.06.2014
Nimimerkki "yksityiskohdissa..."
Rkp:n enemmistö äänesti kirjaston laajennuksen puolesta talousarviota käsiteltäessä.
...
Kirjoittanut yksityikohdissa se piru asuu, 09.06.2014
Edelleenkin uskallan väittää, että säätiöt muodostetaan ihmisten toimesta, niitä hallinnoi ihmiset ja myös säätiön toimintaperiaatteet (tavoitteet) ovat ihmisten määrittelemiä. Ei ole olemassa mitään tekoälyä tai ihmisälyn ulkopuolista voimaa joka perustaisi ja hallinnoisi säätiöitä.

RKP:n äänet olivat ratkaisevassa osassa kirjastoäänestyksessä? Äänestystulos oli tiukka, 27-24. Toki koko esitys tuli kokoomuslaiselta Majaselta. Pahoittelen jos tulkitsen väärin äänestystulosta 19.12.2013 pidetyssä kunnanvaltuuston kokouksessa.
...
Kirjoittanut Leenu ja Liinu, 09.06.2014
Kannatettava hanke, mutta paikka väärä. Miksi kulttuuritilaa ei voisi rakentaa suunniteltuun paikkaan kirjaston taakse? Siellä on jo kulttuuritalon kaavakin valmiina. Parkkipaikkoja valmiina riittävästi. Kirjasto laajennuksineen palvelisi kulttuurikokonaisuutta hyvin. Ideahan oli aikanaan luoda kunnan kulttuurinen keskus ylös vanhan torin ympäristöön - kirkko, kirjasto, kulttuurikeskus, seurakuntatalo saleineen.

Kultturitalo söisi Kirsikan kauppakeskuksen parkkipaikkoista ison osan. Kirkkonummella rakentamisen yhteydessä parkkitilojen puute on aina ollut ongelma. Mistä hankkeen ajajat osoittavat kauppakeskuksen vaatimat paikat? Kulttuuritalon vieraat tarvitsevat varmasti jo kaavallisestikin paljon parkkipaikkoja.

Kannatamme kulttuuritaloa. Onnea hankkeelle ja rahaa - pelkkä akustiikkakin maksaa mammonaa. Rakentaminen tapahtukoon kuitenkin kulttuuritalolle kaavoitetulta tontilta. Nyt ei saa antaa maanomistajien eli seurakuntien viedä kunnan suunnitelmia itselleen edullisempaan suuntaan.
...
Kirjoittanut Tiinu, 09.06.2014
Yksityinen taho rakentaa kulttuuritilan sinne, missä omistaa tontin: ei kukaan muu kuin kunta voi rakentaa kunnan maalle. Ja kunta ei halua rakentaa kulttuuritaloa, ei edes kirjaston laajennusta. Niin että tilanne taitaa olla se, että joko otamme vastaan sen mitä saamme tai sitten jäämme ilman.

Mitä tulee parkkipaikkoihin, sellaista vaihtoehtoa kun parkkipaikna säilyttäminen ei ole. Jos siihen ei tule kulttuuritaloa, tulee kerrostalo. Cittarin ja kirsikan kattotasoilla on huomattavasti enemmän tyhjää tilaa kuin mitä oihalla on parkkipaikkoja: tilaa on tyhjänä jouluna ja juhannuksenakin yhden pihaparkkiksen verran ja kinserttisalin vieraatkin mahtuvat mukaan varmasti.
...
Kirjoittanut kuntalainen_, 09.06.2014
Kunnalla on kuitenkin kaavoitusmonopoli, joten maanomistaja ei nyt ihan rakenna mitä mieleen juolahtaa. Ainahan kunta voi kaavassa laajentaa vieressä olevaa viheraluetta ja muuttaa kaavassa paikka viheralueeksi. Paitsi jos tässä kyseenä olevan tontin osalta, jotkut kunnan ylemmät päättäjät haluavat ostaa itselleen taivaspaikat. Näinhän kävi aikoinaan Jolkbyyssä sijaitsevan asuin tontin osalta. Nykyisin asuin taloksi kaavoitetun tontin paikalla seisoo Jehovan todistajien valtakunnansali.
...
Kirjoittanut Viisykkösen juttu, 09.06.2014
Viisykkösessä (se nettisivu) oli juttu kulttuuritalosta. Siellä puhuttiin kunnan maksamasta vuokrasta säätiölle. Kunnanjohtaja oli kuitenkin todennut, että sen varaan ei pidä laskea että kunta maksaisi mitään, tehdään nyt kaava ensin. tämä selkeä asia. Jos kulttuuritalo tehdään, kunta maksaa siitä hirveät vuokrat käytöstä. Kuten kunnantalostakin. Parempi vain kun kunta rakentaisi itse ja määräisi itse silloin paikan ja koon. Nyt muut määrää paikan ja vielä sen mitä käyttö maksaa. Sama koskee myös lapsia ja nuoria tai ketä vain. Yksityinen ottaa enemmän rahaa käytöstä.
...
Kirjoittanut elp, 10.06.2014
Tämäpä oli tunteita nostattava uutinen.

On päivänselvää, että kaavamuutos tulee olemaan kiven alla. Ja jos päättäjät edustavat edellä olevien kirjoittajien kanssa samanlaisia kantoja, saamme sanoa hyvästi tälle( kin!) hankkeelle.

Säästöt - niitä tavoitellaan - mutta järjetöntä rahan haaskausta sallitaan.
Olemme ihmetelleet ihmettelemästä päästyä, miksi keskellä kesää, kauniina kesäiltana, poltetaan keskustan urheilukentällä kaikkia valonheittimiä. Voi järjenvalon köyhyyttä!
...
Kirjoittanut Viisykkösen jutusta vielä, 10.06.2014
Jutussa nimen omaan sanottiin, ettei kunta ole sitoutunut mihinkään ja rakentajille on sanottu, ettei suunnitelmia kannata tehdä sen varaan.

Sen sijaan on totta, että kunnalla olisi tilatarvetta: musiikkiopisto toimii liian pienessä ja huonokuntoisessa ja tarkoitukseen epäsopivassa Villa Hagassa ja sille on jo vuosia haettu sopivia tiloja. Jos uusi kulttuuritila mahdollistaisi musiikkiopiston toiminnan, sehän olisi hienoa. Tietysti tilasta pitäisi maksaa vuokraa niin kuin muistakin tiloista. Ja omien tilojen rakentaminen tulisi kuitenkin kalliimmaksi: onhan usein sanottu, ettei kunnan kannata kiinnittää rahojaan seiniin vaan keskittyä toimintaan.

Ja edelleen pitää paikkansa, että kunta vuokraa tiloja vain, jos se päättä vuokrata tiloja. Jos mihinkään ei paperilla sitouduta, paitsi kaavamuutokseen, ei olla sitouduttu mihinkään, paitsi kaavamuutokseen. Jos hieno, kunnalle ilmainen hanke kaatuu joidenkin tahojen epäluuloisuuteen ja väärien tietojen levittelemiseen, Kirkkonummi voi heittää kaiken toivon kehityksestä.

...
Kirjoittanut Wille, 10.06.2014
"Kunnalle ilmainen hanke"... Kunnalle ilmaista hanketta ei ole. Kunta "antaa" maanomistajille x eurolla lisää rakennusoikeutta ja kaavamuutoksen. Kunta ostaa=vuokraa tilat. Ja jos talo ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin, kunta takaa tai pelastaa. Ollaan siis tarkkoina myytipuheiden ja korulauseiden kanssa.

Mielenkiinnolla seuraan hanketta. Ison konserttikäyttöön soveltuvan salin rakentaminen oheistiloineen on mittava taloudellinen hanke. Toivottavasti toimijat ovat varautuneet tähän. Ja tiedossa on varmaan jo Kirkkolaakson muiden rakennusten rakentamisen myötä kalliit perustamiskustannukset.

...
Kirjoittanut Latistajat, 11.06.2014
Näinhän se menee: voi olla että jotain jostakin joudutaan ehkä joskus maksamaan jollekin. Ei ole varmaa, ei. Siksi ei mitään kannata tehdä, ei koskaan.

Hyvät hyssykät sentään - näinkö tätä kunta kehitetään?
...
Kirjoittanut Jerri Kämpe-Hellenius, 12.06.2014
Päätöstä tehtäessä on hyvä tietää mitä tämä tarkoittaa jatkossa - rahallisestikkin!

Kun yritys miettii investointia tekee se myös kannattuvuuslaskelmia, eli arvioi mistä tulot syntyvät ja missä määrin niitä on odotettavissa. Joten missä määrin kulttuuritalon kannattuvuuslaskelmat pohjautuvat nyt kunnan maksuihin?
(Ja kuten todettu - voi hyvinkin olla ettei kulttuuritalon tarvii kaikkea tuottaa, vaan arvioidaan että kulttuuritalo tuottaa riittävästi lisäbisinestä läheisille kaupoille.)

Joten missä määrin odotetaan kunnan olevan uuden kulttuuritalon asiakas? (ja missä määrin olisi muita asiakkaita?)
Jos minä nyt valtuustossa istuisin niin kyllä minä tahtoisin tietää mihin tässä ollaan menossa päätöstä tehdessäni - ja itse ainakin vakaasti uskon että kulttuuritalon tulo johtaisi kulttuuritoimen budjetin kasvamiseen - kyse on missä määrin? (Sillä olisihan asia hieno ja siitä pitä toki olla valmis VÄHÄN maksamaakin, käyttömaksuina, kunnankin.)
...
Kirjoittanut elp, 12.06.2014
Synergiaetua tavoitellaan - se saattaa toteutua tai sitten ei. Neuvottelut saattavat karahtaa kiville ennen kuin saadaan edes kaavamuutosta aikaan. Mutta kulttuuritaloa tarvitaan, se on fakta, joko kirjaston yhteyteen tai sitten tähän.

Tämän kunnan päättäjien selkeä kyvyttömyys ymmärtää muuta kuin ruumiin kulttuuria on jarruna kaikelle vähänkin kulttuuriin viittaavalle hankkeelle.
Ehkä he luulevat ymmärtäneensä oikein Eino Leinon sanonnan: " Kun kuulen sanan kulttuuri, poistan aseesta varmistimen."
Kaipa se varmistin poistettiin jo siinä kirjaston laajennushankkeen tyrmäämisenä.

Ymmärrän kyllä Jerri K-H:n kannanoton. Jokainen järkevä päättäjä haluaa tietää mitä päätöksistä seuraa. Kunpa nämä samat torpedoijat olisivat olleet yhtä johdonmukaisia talousasioissa ylipäätään viime vuodet, emme olisi nyt siinä ahdingossa kuin olemme. Kulttuuri ei ole tätä kuntaa vienyt kriisikunnan rajamaille, kyllä se on ihan muista syistä näin mennyt. Pientä valoa on näkyvissä - vasta ensi vuonna, jos suunnitelmat pitävät.

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 07.06.2014 09:11 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0659 sekunnissa.