Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Etusivu Kirkkonummi Kaavoitus ja rakentaminen Vielä kerran koulutonteista

Vielä kerran koulutonteista

Sähköposti Tulosta

tontti - Vesitorninmäki - Verkkonummi.fi

Kunnanvaltuusto hyväksyi Vesitorninmäen lunastusluvan hakemisen selvin äänin. Vain kahdeksan valtuutettua. Marjut Fransi-Lankia, Minna Hakapää, Pauliina Juntunen, Eero Lankia, Hanna-Kaisa Mettälä, Petri Pohjonen, Antti Salonen ja Heli Yli-Knuuttila vastustivat lunastusluvan hakemista. Vaikka juridisesti kirkon toimielimissä istuvat valtuutetut eivät olleet jäävejä, Veikko Vanhamäki koki silti olevansa jäävi, eikä osallistunut äänestykseen.

Juridisesti lunastus on täysin mahdollinen. Verkkonummessa on jo pohdittu pakkolunastuksen moraalista ulottuvuutta. Keskustelusta päätellen moni näkee asiassa kuitenkin moraalisia ongelmia. Johtaako meitä nyt sitten joukko moraalittomia rosvoruhtinaita, vai mistä on kysymys?

Pakkolunastusta vaadittiin jo tammikuussa 2008, jolloin valtuutettu Pekka Borg ehdotti, että käsiteltävänä olevaan asiaan (kaavoitusohjelma vuosille 2008 - 2012) liitetään seuraava ponsi: "Kunnanhallitusta vaaditaan aloittamaan välittömästi maanhankintaneuvottelut Vesitorninmäen maan hankinnasta. Samalla tulee myös aloittaa pakkolunastuksen valmistelu." Tuolloin ponsi kuitenkin hylättiin äänin 22 - 27.

Tämänkertaisessa äänestyksessä oli kyse vasta lunastusluvan hakemisesta. Se, käytetäänkö mahdollisesti saatavaa lunastusoikeutta edellyttää taas uutta äänestystä, joka pidetään joka tapauksessa vasta vaalien jälkeen. On muistettava että sekä nykyinen että tuleva valtuusto on valittu hoitamaan kunnan asioita. On luonnollista, että monelle kunnan varojen säästäminen on ensimmäinen kriteeri, kun he muodostavat kantaansa. Kyse ei siis ole moraalin puutteesta vaan erilaisten moraalisten näkökohtien arvottamisesta tilanteen mukaan.

Verkkonummen keskustelussa on pohdittu kovasti sitä, miksi koulu pitää rakentaa Vesitorninmäelle, vaikka Jokiniityssä on kunnan oma, kaavoitettu tontti. Asiasta on erilaisia käsityksiä. Edellinen kunnanhallitus päätti, että koulu rakennetaan Jokiniittyyn - silloin sitä kutsuttiin Kantohaaksi. Alueen asukkaat ryhtyivät kuitenkin ponnekkaaseen vastarintaan: Koululle varattu niitty on ahdas. Iso yhtenäiskoulu olisi täyttänyt tontin ääriään myöten, mikä luonnollisesti olisi häirinnyt alueen asukkaita, puhumattakaan liikennejärjestelyistä, joita iso koulukeskus olisi edellyttänyt.

Kaavaprosessi vei kauan, eikä ole vieläkään lopussa, sillä asukkaat, joilla on sekä poliittista tukea että taitavia juridisia neuvonantajia, ovat valittaneet valtuuston viime syksynä hyväksymästä kaavapäätöksestä hallinto-oikeuteen. Siitä prosessista tulee pitkä. Niinpä koulua Vesitorninmäelle haluavat perustelevat kantaansa sillä, että pakkolunastusprosesseineen päivineen koulu saadaan nopeammin Vesitorninmäelle kuin Jokiniittyyn. Ja koululla on kiire.

Koulutoimella ei ole kantaa kummankaan koulutontin paremmuudesta. Heille on tärkeää, että koulu saadaan jonnekin mahdollisimman pian. Kaavoituksenkin mielestä kumpikin tontti sopii koululle. Maaperätutkimuksia ei Vesitorninmäellä vielä ole tehty: selvitykset kuuluvat asemakaavavaiheeseen, joka on vasta aluillaan.

Yksi Vesitorninmäkeä puolustava näkökulma on ajatus siitä, että Vesitorninmäen alueen kahden suuren maanomistajan kanssa päästäisiin edulliseen sopimukseen koulun rakentamisesta, jos se linkitettäisiin maankäyttösopimuksiin. Maanomistajat joutuvat joka tapauksessa maksamaan kaavoituksessa syntyvästä maan arvonnoususta osuuden kunnalle tai korvaamaan sen osallistumalla kunnallisten palveluiden rakentamiseen.

Tähän liittyen kunnassa käytävässä keskustelussa kiertää termi "ilmainen koulu", jolla tarkoitetaan sitä, että Sato ja/tai NCC rakentaisivat koulun ilmaiseksi korvauksena kaavoituksesta. Mutta kriitikot epäilevät, että olisi edullisempaa ottaa rakennusyhtiöiltä rahallinen korvaus ja kilpailuttaa koulurakentaminen kaikilla halukkailla rakentajilla. Verkkonummen toimitus haluaa uskoa, että kunnan virkamiehet osaavat hoitaa taloudelliset laskelmat ja kilpailutuksen niin hyvin, ettei asiassa jää sijaa epäilyksille mistään poliittisista kytköksistä ja tulevien kunnallisvaalien vaalirahasotkuista rakennusyhtiöiden ja poliitikkojen välillä.

Kolmas ja monen mielestä se todellisin peruste Vesitorninmäen suosimiselle koulurakentamisessa on, että siellä olisi tilaa suurelle "kulttuuri- ja urheiluhallille". Kunnan johdossa on paljon urheilua rakastavia henkilöitä. Heillä on visio täysmittaisesta urheiluhallista katsomoineen. Päivisin halli palvelisi mahdollisesti useaakin koulua ja iltaisin se toimisi eri urheiluseurojen palloiluhallina. Hallissa voitaisiin silloin tällöin järjestää myös suuria kulttuuritapahtumia, jotta kulttuuriväkikin saisi haluamansa. Kulttuuriväellä tosin on kyllä hieman eri käsitys kuntalaisten kulttuuritarpeista ja niistä tavoista, joilla ne tyydytetään.

Kysymys siitä kumpaan paikkaan koulu rakennetaan, on lopulta melko merkityksetön, sillä hyvin todennäköisesti molemmille tonteille ennemmin tai myöhemmin tulee koulu. Tämä johtuu siitä, että nykyinen koulukeskus halutaan siirtää muualle, jotta keskustan kallis tonttimaa saataisiin tuottavampaan käyttöön. Ja tästä vallitsee suhteellisen suuri yksituumaisuus ainakin nykyisessä valtuustossa.

Kommentit (8)Add Comment
...
Kirjoittanut Oppilasvirta etelään, 10.02.2012
Älkääs sitten niitä maaperätutkimuksia tehdessänne kaivako liian syvälle! Sieltä voi löytyä melkoinen onkimato. Tai paksuvirtakaapeleiksi noita kai myös kansankielellä kutsutaan. Siinä on aikas paljon virtasta ja se pitäisi siirtää jo toiseen kertaan rakentamisen tieltä, mikä ei ole ihan halpaa sekään. Kaapelin päälle tuskin koulua tai muutakaan rakennusta voidaan rakentaa. Olen antanut itselleni kertoa, että kaapeli kulkisi juuri tuon lunastettavaksi haettavan tontin halki. Verkkonummi voisi kysellä faktat...
...
Kirjoittanut Oppilasvirta etelään, 10.02.2012
Hieno artikkeli. Yhteenvetona voidaan kai huokeasti todeta, että paikallispolitikoitsijoiden intressit näyttävät olevan sen sisältöisiä, että koululaisista, tulevaisuden toivoista, viis kunhan 1) koulukeskuksen tonttimaa saadaan koulua tuottavampaan käyttöön 2) saadaan oma kulttuuritalo 3) saadaan suuri urheiluhalli katsomoineen 4) saadaan pelata businesmiestä veroeuroilla (vailla henkilökohtaista riskiä - vain "poliittisessa" vastuussa) NCC:n ja Sato kanssa kuin suuren maailman businesmiehet ikään. Voi voi.

Voitaneen sanoa, että ainakaan valtuuston enemmistö ei ole huolissan aidosti keskustan koululaisista (lukiolaiset ml.) vaan halajaa oikeasti jotain ihan muuta.

Voin olla väärässä, mutta osoitakaa yksikin päättäjä, joka on ollut keskustan koulun pikaisen rakentamisen puolesta vailla muita kytöksiä. Paikasta viis, kunhan koulu nousee pikaisesti, ellei nopeammin.
...
Kirjoittanut Jope, 11.02.2012
Tädet pisteet valtuuteuille Marjut Fransi-Lankia, Minna Hakapää, Pauliina Juntunen, Eero Lankia, Hanna-Kaisa Mettälä, Petri Pohjonen, Antti Salonen ja Heli Yli-Knuuttila. Osaavat arvioida omahetoisesti päätettäviä asioita ja niiden taustoja.
...
Kirjoittanut Matti, 13.02.2012
Mikä on esteenä rakentaa koulu Gesterby koulun läheisyyteen Vilhonkummuntien suuntaisesti? Liikennejärjestelyt toimisi keskustan suunnasta,Lindalin,Heikkilän tietenkin myös Gesterbyn suunnasta. Tontin omistuksesta ei tietoa itselläni saattaa tietenkin olla etta joku ei saisi parasta mahdollista hyötyä kyseisestä paikasta. Alue riittäisi mainiosti kaavailulle koululle. Jäähallin yhteyteen luvattu monitoimihalli kelpaisi liikunta tilaksi mainiosti, tosin se pitäisi ensin rakentaa, luvattu on!
Olen kyseisestä vaihtoehdosta puhunut usean valtuutetun kanssa kukaan ei ole oikein asiasta perillä ei mietitty sijoituspaikkana, kokoomus on vesitorninmäen takana muut nojaa osin Jokiniittyyn, miksi ei esittämäni saa kannatusta? IHMETTELEN?
...
Kirjoittanut Vastaus Matille, 14.02.2012
Kirkkonummen kaavoitussuunnitelmien mukaan Jolkbystä Killinmäen luota on tarkoitus rakentaa kaari Pulkakseen Gesterbyn taakse, ja siitä Lindahliin. Tälle alueelle suunnitellaan useita asuinalueita, yhteensä noin 10.000 asukkaalle. Koulua ei kannata rakentaa yksin nykyisen asutuksen tarpeisiin.

Maanomistus ei ole varsinainen kysymys. Jos kunta ei halua maksaa koulutontista edes kohtuullista osaa käyvästä hinnasta, se joutuu pakkolunastukseen sijaintipaikasta ja omistajasta riippumatta.

Vilhonkummuntien vierusta ei ole kunnan maata - vaan enimmältään seurakuntayhtymän. Jos kunnanhallituksen keskeinen valtaa käyttävä kolmikko Haapaniemi, Harinen ja Kilappa haluavat maksaa olemattoman hinnan seurakunnalle yhdestä paikasta, niin miksi asia muuttuisi toisessa paikassa?
...
Kirjoittanut Matti, 14.02.2012
Matti kiittää täsmennyksestä.
...
Kirjoittanut Miina, 18.02.2012
Kyllä Jokiniityn koulun tontti on kunnan omaa maata.
...
Kirjoittanut Tarkkailija, 20.02.2012
Jokiniityn koulun tontti on kunnan omistuksessa, mutta siihen ei mahdu täysimittaista urheiluhallia. Urheiluhallin rakentamisesta ei tosin ole mitään päätöksiä, mutta haaveita kyllä.

Urheiluhallin rakentamisen ongelma on lähinnä siinä, että sellaisen rakentamisesta ja omistamisesta olisi kiinnostunut muutama yrittäjäkin, mutta verovaroilla saadaan ehkä komeampi.

Kirjoita Kommentti
Kommentointi on lukittu.

busy
Viimeksi päivitetty ( 09.02.2012 14:06 )  

Tuoreimmat kommentit


 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.066 sekunnissa.