Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Muumimamma Yläasteen arpaonnea

Blogit

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Yläasteen arpaonnea

aiheena Uncategorized
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 2243
  • 0 kommentti
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

 

Moni meistä katsoi aikanaan Mummo-nimistä tv-sarjaa. Sarjan pitsihattuisella mummolla oli tapana ostaa kioskilta arpoja, joita hän pisti päänsä päälle ja mietiskeli, missä arvassa olisi voitto. Ja mummo tosiaan arvasi oikein ja Lady Fortuna oli hänelle suosiollinen. Luulen, että yläasteen valinnaisten aineiden hakupapereita pidetään samalla tavalla pään päällä, mutta jostain syystä huonommilla tuloksilla. Tiedä sitten, puuttuuko valitsijoilta pitsihattu vai onko onnetar yksinkertaisesti kääntänyt heille selkänsä?

Perheen kasiluokkalainen sai ikätovereidensa tavoin tänä keväänä valita itselleen yhden uuden valinnaisaineen seuraavaksi, eli viimeiseksi kouluvuodekseen yläasteella. Valintapaperin täyttäminen ei tuottanut vaikeuksia eikä vaatinut mietintöjä, sillä hän tietää jo mitä haluaa koulussa oppia. Hän tietää hyvin todennäköisesti jo senkin, mitä tulevaisuudessa opiskelee. Niinpä ensimmäinen vaihtoehto oli puukäsityöt. Kahdella toissijaisella valinnalla ei käsittääksemme ollut sinänsä merkitystä, sillä oletimme että hän taitavana nuorena "puusepän alkuna" pääsisi ilman muuta tuohon haluamaansa valinnaisaineryhmään.

 

Vaan kuinkas kävikään, lapsi sai viimeisen vuoden valinnaisekseen jotain ihan muuta. Näitä puutöitä taas pääsi ensi lukuvuodeksi tekemään sellaisia oppilaita, joita se ei kiinnosta tuon taivaallista. Heitä, jotka eivät ole innostuneet tästä aineesta ja menevät puutyöluokkaan lähinnä kuluttamaan aikaansa päästötodistusta odotellessaan. Heitä, joilla on tässä kyseisessä aineessa tällä hetkellä arvosana 5 tai 6. Huutava vääryys!

Muumimamman oikeustajua koeteltiin pahemman kerran ja teinin oikeustaju puolestaan taisi saada ensimmäisen kunnon kolauksensa. Voiko maailma ja sen laidalla kököttävä kirkkonummelainen yläaaste olla näin epäoikeudenmukainen? Voidaanko valinnaisia aineita jaella ilman, että opettajat ja opinto-ohjaajat yhdessä kokoontuvat miettimään kuka mihinkin valinnaiseen sijoitetaan ja ennenkaikkea miksi? Voidaanko valinnaisia todella jaella oppilaille ilman oikeita perusteluja?

Päätin kysyä suoraan pääkallopaikalta ja sain vastauksia, joita kummastelen ja hämmästelen edelleen. Minulle kerrottiin, että iso joukko oppilaita yhdeltä kahdeksannelta luokalta oli hakenut puutöihin ja heidät otettiin kokonaisena ryhmänä. Poikani luokalta kukaan muu ei ollut hakenut, joten hän ei päässyt.

Koulun resurssit eivät kuulemma riitä siihen, että oppilasvalintoja kuhunkin aineeseen pohdittaisiin kyseisten aineopettajien kanssa ja kesken. Koulun resurssit eivät kuulemma riitä siihenkään, että oppilaiden numerot, kiinnostus ja myös harrastaneisuus aineessa otettaisiin huomioon. Myöskään tulevaa, mahdollista jatko-opintoa ei pystytä ottamaan huomioon. Ymmärrän ja hyväksyn sen tosiasian, että aina ei elämässä yksinkertaisesti saa mitä haluaa. Sitä en, ettei tälle valinnaisaineen ulkopuolelle jäämiselle ole kuin tuulen mukana lentäviä, hataria perusteluja.

Minua myös lohdutettiin sillä, että tästä 9. luokan valinnaisesta ei saa numeroa, joten se ei vaikuta keski-arvoon. Entä sitten? Oppilaan motivaatioon ja innostumiseen tulevaa alaansa ja ylipäätään koulunkäyntiä kohtaan sillä saattaa olla arvaamattoman suuri merkitys. Eivätkö meidän nuoremme ole ansainneet tässäkin asiassa, valinnaisaineiden jakelussa, oikeudenmukaista kohtelua? Eikö viimeistään yhdeksännen luokan valinnaisia pitäisi katsoa tarkkaan eikä vetää aineita oppilaille isosta hatusta, nippuna kerrallaan? Ja minä kun kuvittelin, että tasapäistämisen aika olisi koulumaailmassa ollut jo aikaa sitten ohi.

En usko, että meidän teinimme on ainut yläasteen arvontakoneiston väärin kohtelema nuori. Enkä missään tapauksessa suostu uskomaan, etteikö mistään löytyisi niitä puuttuvia resursseja ja parempia perusteita jakaa lapsia eri aineisiin kuin nämä nykyiset, hyvin vanhanaikaisilta ja välinpitämättömiltä kuulostavat tavat. Kun on tahtoa, löytyy keinoja. Kun ei viitsitä, löytyy selityksiä.

Esitän tässä lopuksi hartaana toiveena ja vastaisen varalle näiden valinnaisaine-toivomusten paremman ja yksilöllisen huomioimisen, jonka pitäisi mielestäni vuonna 2012 olla jo itsestäänselvyys. Ehdotan myös niihin hakupapereihin osiota, joissa nuori voi esittää ja perustella erityiset toiveensa sekä mahdollisesti liittää mukaan opettajan suositukset. Tämän viimeisen ja terävän ehdotuksen kertoi eräs toimittaja, kun Muumimamma ei kyennyt ajattelemaan kattilansa kiehumiselta tarpeeksi selvästi. Kiitos hänelle siitä, toivottavasti se tavoittaa asianosaiset!

Pitsihattu kallellaan,

Muumimamma

0
Merkit: koulu lapset

Kommentit

  • Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija

Kirjoita kommentti

Vieras sunnuntai, 23 heinäkuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0358 sekunnissa.