Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Pekka Poutanen Yksi mieli, kaksi kieltä

Blogit

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Yksi mieli, kaksi kieltä

aiheena Kulttuuri
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 2192
  • 3 kommenttia
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Yksi parhaita asioita Kirkkonummella on, että täällä  toreilla, kaduilla ja kaupoissa puhutaan sekä suomea että ruotsia. Lisää eloa arkeemme on tuonut, että molempien kotimaisten ohella kuuluu yhä enemmän myös venäjää, viroa ja kaukaisempiakin kieliä.

En ole koskaan ymmärtänyt töräytyksiä, "Suomessa puhutaan suomea." Olen monasti mielessäni mietiskellyt mikä noiden kielifanaatikkojen kengässä puristaa. Mikä synnyttää tuon kieliahdistuksen, joka tuntuu kasvavan koko ajan?

Olisikohan takana se, että pari vuosituhatta metsän keskellä asuneena heimona  kykymme oppia vieraita kieliä ei ole samalla tasolla kuin Euroopan rintamailla. Oman ikäluokkani ylioppilastutkinnot suorittaneet ovat yleensä lukeneet koulussa kahdeksan vuotta ruotsia.  Akateemisen tutkinnon saavuttaneet ovat useimmiten vielä joutuneet opiskelemaan toista kotimaista yliopistossa tai korkeakoulussa.

Pitkästä pänttäämisestä huolimatta monen akateemisesti oppineen toisen kotimaisen taito on lähellä nelosta. Kymmenen vuotta opiskelua, mutta tulosta ei syntynyt. Epäonnistumisen osoittaminen ulospäin luonnollisesti ahdistaa. Tällä taustalla on paljon helpompi lähteä julistamaan kuinka turhanpäiväistä on opiskella ruotsia, kuinka paljon kaksikieliset kyltit maksavat, ruotsinkielisten säätiöillä on liikaa rahaa  jne. jne. jne.. Jotkut väittävät, että suomalaiseen päähän ei mahdu kahta kieltä enempää jolloin toisen äidinkielen ohella opiskeltavan kielen tulee olla jokin suuri maailmankieli.

On kovin tavallista, että pohjoismaisten pöytien ääressä ruotsinsa laiminlyönyt pahoittelee ja toivoo, että työkielenä käytettäisiin englantia. Valitettavasti suomalaisen osaaminen tässäkään kielessä ei usein yllä paljoakaan ruotsia paremmalle tasolle huolimatta siitä, että siinäkin takana on liki vuosikymmenen opinnot.

Ei meidän tarvitse hävetä, että kielipäämme ei ole ihan terävimmistä päästä. Suomen kieli on aika erikoinen viritelmä eurooppalaisessa kieliperheessä eikä se tue muiden kielien oppimista. Sen sijaan on typerää jos lähdemme julistamaan kaksikielisyyden vahingollisuutta. Jokainen kieli ja kielioppitunti on suomalaisille aivoille hyväksi.

Vuonna 1915 syntynyt ja Viipurin monikielisessä ympäristössä kasvanut isäni oli vahvasti suomalaismielinen. Meille tilattiin kuitenkin ruotsinkielisen sanomalehden sunnuntainumerot, koska ruotsia pitää osata toimeen tulevasti.
Isäni sanoi osuvasti: olemme suomalaisia ja pohjoismaalaisia, molempia pitää hoitaa. Ilman ruotsia Suomessa emme olisi pohjoismaisia.

0

Kommentit

  • Vieras
    V-P Sainio torstai, 09 tammikuu 2014

    Pekka on oikeilla jäljillä. Kirkkonummella on Wikipedian mukaan noin 5,3% asukkaista äidinkieleltään muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Siis lähemmäs 2.000 ihmistä, melkoinen määrä! Meidänkin kaksikielisessä perheessä puhutaan sujuvasti sekaisin suomea ja vietnamin kieltä.

    Puolestaan koko maassa vieraskielisiä oli vuonna 2012 väestöstä 4,9% eli 266.949 ihmistä. Eli lähes saman verran kuin äidinkieleltään ruotsinkielisiä! Ja kuten arvata saattaa, tulevaisuudessa tilanne muuttuu vielä voimakkaammin vieraskielisten osuuden kasvuun suhteessa ruotsinkielisiin. Esimerkiksi Helsingin kaupungin laskelmien mukaan pääkaupungissamme on vieraskielisiä vuonna 2030 noin 300.000, nykyisen noin 130.000 sijaan.

    Eli ei muuta kuin opiskelemaan maailmankieliä, sillä kaikki kielitaito on kotiin päin. Ja mikä olisikaan paras tapa päästä opintoihin kiinni, kuin ruotsin kielen muuttaminen valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla?

    Sen avulla kokonaiset sukupolvet ottaisivat hurjan harppauksen kohti kansainvälisempää yhteisöä. Ja ne jotka olisivat yhä motivoituneita ruotsinkielen opiskelijoita, nauttisivat entistä paremmasta opetuksen tasosta. Win-win-tilanne jokaiselle osapuolelle!

  • Vieras
    Minä vaan perjantai, 10 tammikuu 2014

    V-P Sainio osui asian ytimeen! Ei ole katkeruudesta tai häpeästä kyse, vaan positiivisuudesta ja avoimuudesta globaalisuutta kohtaan. Ruotsi ei valitettavasti ole maailmankieli, vaikka pikkuruinen vähemmistö niin luulee. Pakkoruotsi pitää meidät sysipimennossa, kun koulujen resurssit eivät riitä kuin pakkoihin.

  • Vieras
    yrittäjä maanantai, 13 tammikuu 2014

    Pekka Poutasen kirjoitus oli oikein hyvä. Suomalaisten kielipäässä ei liene kuitenkaan mitään vikaa. Erittäin harva britti tai amerikkalainen osaa ainoastaan englantia. Tunnen britin, joka on asunut yli 20-vuotta Suomessa. Suomen kieli ei taivu sitten millään. Taitaa olla huono kielipää.

Kirjoita kommentti

Vieras torstai, 27 heinäkuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0352 sekunnissa.