Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Mielipide Vasemmiston vappupuhe

Satunnaisia mielipidekirjoituksia

Täällä julkaistaan Verkkonummelle toimitettuja mielipidekirjoituksia, joide laatijoilla ei ole (vielä) omaa blogia Verkkonummessa.

Vasemmiston vappupuhe

aiheena Uncategorized
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 2428
  • 0 kommentti
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Kevät antaa toivoa ja on uuden elämän alku. Luonto herää talvihorroksesta jälleen henkiin muistuttaen meitä niistä merkittävistä kansallisista arvoista, joita meidän pitää vaalia ja kunnioittaa. Vappuna on hyvä aika korostaa puhtaiden luonnonvesien ja metsien merkitystä ihmisille ja oman vastuumme niiden säilymisestä.

Viime aikoina olemme ikävä kyllä joutuneet todistamaan myös Suomessa kuinka esimerkiksi kaivosteollisuus toimii häikäilemättömästi tuhoten ympäristöä. Puhumme nykyään paljon yksittäisten kuluttajien vastuusta ja sen ohella myös yritysten yhteiskuntavastuusta. Jälkimmäinen on jäänyt meille hämäräksi käsitteeksi koska se ei näytä millään tavoin toteutuvan käytännön toiminnassa. Tämä koskee niin kotimaisia kuin monikansallisia yrityksiä. Vastuun kantajia olemme loppujen lopuksi vain me tavalliset ihmiset, jotka tuomme epäkohtia esille, vaadimme oikeudenmukaisuutta ja luontoarvojen kunnioittamista.

Vappu on paitsi kevään aloituksen merkittävä tapahtuma myös ylioppilaiden ja työväen juhla jota olemme viettäneet jo yli sadan vuoden ajan.

Tänä aikana on yhteiskuntamme kokenut valtavia muutoksia. Esimerkkinä voi olla vaikkapa koulutus. Suomessa on koulutuksen maksuttomuus edistänyt kansalaisten yhdenvertaisuutta mahdollistaen etenemisen jopa yliopistotasoiseen koulutukseen. Tämä on pienen kansakunnan merkittävä voimavara, jota ei saa tuhota. Myös OECD:n jäsenmaiden yhteinen Pisa-tutkimusohjelma on jo vuosia osoittanut suomalaisen koulutusjärjestelmä ylivertaisuuden.

Arvoisa vappuyleisö

Vappu työväen juhlana muistuttaa meitä niistä monista työväen- ja ammattiyhdistysliikkeen saavutuksista, joita nykypolvi pitää itsestään selvyytenä. Työväenliike on ammattiliittojen tuella vaikuttanut merkittävästi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan syntyyn. Kiistattomia tuloksia ollaan nyt oikeistopuolueiden ja työnantajajärjestöjen osalta vähättelemässä.

Tuoreessa väitöskirjassaan "Taistelu sosiaaliturvasta" kuvaa tohtori Päivi Uljas sosiaaliturvan rakentumista 50- ja 60-luvuilla. Mielenkiintoisella ja uudella tavalla hän tuo esille ruohonjuuritason, yksittäisten ihmisten, ammattiosastojen ja kansalaisliikkeiden toiminnan, joilla aikaansaatiin lopulta nykyaikainen sosiaaliturva.

Väitöskirjassaan hän osoittaa, että kaikki yhteiskunnalliset uudistukset eivät saa liikevoimaansa ylhäältä käsin. Suoralla kansalaistoiminnalla ja ammattiyhdistysliikkeellä on ollut tärkeä ja merkittävä rooli hyvinvointivaltion rakentamisessa. On tarvittu useita mielenosoituksia, kirjelmiä, lakkoja ja kannanottoja jotta nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä saatiin aikaiseksi.

Olemme nyt vakavan tilanteen edessä, sallimmeko vuosikymmenten työn valua hukkaan. Annammeko nykyisen oikeistopolitiikan tuhota kaikki aikaansaannokset joista olemme olleet kansakuntana ylpeitä.

Nyt kasvavat terveyserot, monet kärsivät pitkäaikaistyöttömyyden seurauksista, epävarmuus kasvaa sitä mukaan kun annamme markkinavoimille vallan ohjata yhteiskuntaamme. Nyt monikansalliset yritykset rahastavat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sektorilla. Sairasvakuutusrahamme ohjautuvat toiselle puolen maapalloa oleville sijoittajille. Sivistysyhteiskuntaan kuuluu huolehtia niistä, joilla ei menne hyvin. Meidän tulisikin palata taaksepäin ja kääntää kehityksen suunta jälleen siihen, mihin hyvinvointivaltion piti kulkea.

Kolmikantainen sopimusjärjestelmä on vuosikymmeniä osoittanut toimivuutensa. Se on tuonut suomalaiseen yhteiskuntaan vakautta ja ennustettavuutta. Puheet SAK:laisen ammattiyhdistystoiminnan vaikuttavuuden vähenemisestä tuleekin tyrmätä. Syksyllä 2011 saavutettu raamisopimus todistaa edelleenkin kolmikantaisen sopimusjärjestelmän tarpeen. Monista EU maista poiketen palkansaajajärjestöt pystyivät kaksivuotisilla sopimuksilla ajamaan työntekijöille laadullisia ja taloudellisia etuja.

Keväällä 2011 synnytettiin eduskuntavaalien jälkeen kuuden puolueen hallitus. Vaikeiden neuvottelujen jälkeen Vasemmistoliitto oli valmis myös osallistumaan hallitukseen vastuun kantajana. Hallitusohjelmaan saatiin merkittäviä kirjauksia tuloerojen kaventamisesta, köyhyyden vähentämisestä, harmaan talouden kitkemisestä ja verotuksen kääntämisestä progressiivisemmaksi.

Hallituksen kehysratkaisu ensi vuoden budjetista osoitti kuuden puolueen hallituksen toimivuuden. Kehysratkaisu tukee tuloerojen kaventamista ja korostaa oikeudenmukaisuutta. Taloutta tullaan tasapainottamaan enemmän verotuksen kuin leikkauksien kautta.

Suurituloisia koskeva solidaarisuusvero otetaan käyttöön ja pääomaveroja kiristettiin jo vuoden alussa. Suurituloisten verotusta kiristetään myös suurimpien eläkkeiden ja palkkatulojen sekä suurten perintöjen verotuksella.

Tuloveroja kiristetään kokonaisuutena arvonlisäveroja enemmän ja vieläpä siten, että pienituloisten veroja samalla kevennetään, sillä pienituloisille jää aiempaa enemmän käteen, kun perus- ja työtulovähennyksiä korotetaan.

Arvonlisäveron korotus ei ollut Vasemmistoliiton tahtotilan mukainen. Toisaalta sosiaaliturvaindekseihin ei koskettu, joten sosiaaliturvan varassa elävien tuet nousevat hintojen nousun mukaan. Lisäksi sosiaaliturvan indeksikorotus tapahtuu ensi vuonna etukäteen.

Hallituksen esityksessä on myös elvyttäviä toimia liikennehankkeisiin ja lisäbudjetissa korjausrakentamiseen sekä viennin edistämiseen. Lisäksi kehysriihessä tehtiin historiallista punavihreää liikennepolitiikkaa panostamalla ratahankkeisiin enemmän kuin maantiehankkeisiin.

Hallitusohjelman mukaisesti kuntauudistukseen liittyvä keskustelu on värittänyt myös Kirkkonummen kunnallispolitiikkaa. Kirkkonummen kunnanvaltuusto on kahteen otteeseen ottanut meneillään olevalla valtuustokaudella kielteisen kannan kuntaliitoksille.

Keskustelulle on lyönyt epävireistä tahtia kaksi merkittävää poliitikkoa, kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Gustaf Åberg. Kävelemällä kunnanvaltuuston päätöksen yli nämä kaksi arvovaltaista herraa lähettivät kirjeen kuntaministerille 29.11.2011, jossa he esittivät seuraavaa " Pyydämme kohteliaasti että esittämämme argumentit otetaan huomioon kun Länsi-Uudenmaan kuntarakennetta uudistetaan ja että Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon yhdistämistä esitettäisiin yhtenä vaihtoehtona".

Tämä suhmurointi Inkoon ja Siuntion päättäjien kanssa oli likaista peliä, josta myös keskusteltiin Kirkkonummen kunnanvaltuustossa.

Onko Kirkkonummella hyvä asua? Tulisiko joihinkin asioihin saada korjauksia? Ovatko koulujen luokkakoot oppimistulosten kannalta oikean suuruiset? Onko päivähoidon henkilömitoitukset riittävät ja toimitilat asialliset?

Onko vuokra-asuntoja tarpeeksi jos asuntojonossa on 270 taloutta ja tilastoituja asunnottomia on liki 20? Vastaus on selkeä ei, sillä Kirkkonummen kunta ei ole täyttänyt yhteisesti valtion ja kehyskuntien kanssa sovittua 20 prosentin osuutta koko asuntotuotannostaan.

Saavatko kuntalaiset tarvitsemansa perusterveydenhuollon palvelut ja erikoissairaanhoidon kohtuullisessa ajassa? Ovatko vanhusten ja vammaisten hoivapalvelut mitoitettu tilojen ja henkilöstön määrän suhteen oikein? Ovatko mielenterveyspalvelujemme saatavuus kohdallaan niin, että välttyisimme sellaisilta traagisilta perhe- ja yksilöön kohdistuvilta surmilta, joista olemme saaneet uutisista lukea?

Onko meillä todellisia mahdollisuuksia päästä kunnallisen hammashoitoon silloin kun sitä tarvitsemme? Miten nuoret on huomioitu? Onko nuorisolle riittävästi vaihtoehtoisia tiloja kokoontua ja harrastaa? Minkä takia perhepäivähoitajien työehdot ovat joiltakin osin huonommat kuin muilla Kirkkonummen kunnan työntekijöillä? Ovatko kirjastomäärärahat riittävät? Kuinka katuja, puistoja ja yhteisiä tiloja hoidetaan?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin me kuntalaiset haemme vastauksia. Lokakuussa pidettävissä kunnallisvaaleissa jälleen kerran ratkaistaan se minkälaista politiikkaa Kirkkonummen kunnassa toteutetaan. Sallimmeko itsekkäiden omien etujen ajamisen suhmuroimisella mm. valtuuston päätöksien vastaisesti.

Kirkkonummen Vasemmisto on käynnistänyt ehdokasasettelun tuleviin kunnallisvaaleihin. Meidän ehdokkaamme toimivat rehellisesti. Tavoitteenamme on turvata laadukkaat lähipalvelut kaikille kuntalaisille varallisuuteen katsomatta. Tasa-arvo, solidaarisuus ja kuntalaisten yhdenvertaisuus ovat meidän arvoja. Ehdokkaamme sanoutuvat myös irti kaikenlaisesta rasismista.

Arvoisa vappuyleisö

Käytä oikeuttasi äänestää tulevissa kunnallisvaaleissa. Kirkkonummen Vasemmisto toivottaa tervetulleiksi joukkoomme myös uudet ehdokkaat. Rakentakaamme Kirkkonummi vielä paremmaksi paikaksi asua ja elää.

Hyvää vappua kaikille teille kuntalaisille! Nauttikaamme kevään ihanista päivistä sekä pitäkäämme toisistamme huolta.

Kari Hujanen

0
Täällä julkaistaan Verkkonummelle toimitettuja mielipidekirjoituksia, joide laatijoilla ei ole (vielä) omaa blogia Verkkonummessa.

Kommentit

  • Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija

Kirjoita kommentti

Vieras perjantai, 22 syyskuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0365 sekunnissa.