Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Pekka Poutanen Valkohäntäpeurat pakasteeseen, tai muuten tulee nälkä!

Blogit

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Valkohäntäpeurat pakasteeseen, tai muuten tulee nälkä!

aiheena Ympäristö
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 1910
  • 1 kommentti
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Kulunut kesä oli puutarhurin kannalta kovin poikkeava. Perunoista ei tullut juuri mitään, persiljat ja tillit kuolivat heti alkuunsa. Kasvihuoneessa jaksoi kypsyä vain muutama kurkku ja tomaatti. Avomaalla tomaatit taas antoivat satoa harvinaisen runsaasti. Sipuleista monet mätänivät maahan ja talteen saaduista suuri osa pilaantunee talven aikana. Liekö syynä kaikkeen kurjuuteen keskikesän kylmä ja märkä jakso.

Vuodet vaihtelevat ja ehkä ensi kesänä saadaan taas parempi sato. Uusi uhka kirkkonummelaisille puutarhureille ovat valkohäntäpeurat, jotka yhä röyhkeämmin käyvät nauttimassa kovalla työllä ja vaivalla kasvatettuja vihanneksia. Täällä Jorvaksen nurkilla liikkuu neljän yksilön kopla, joka häikäilemättömästi jo keväästä asti on vieraillut pihapuutarhoissa. Joukko on kesän aikana käynyt röyhkeän rohkeaksi eivätkä eläimet välitä pahemmin hätistelystäkään. Samanlaisia viestejä on kuulunut muiltakin kyliltä.

Heti keväällä kun tulppaanit ovat nousseet pintaan joukko käy napsimassa nuoret taimet. Myös useat muut kevätkukat kelpaavat. Aina pedot eivät edes syö kasvia vaan napsasevat sen poikki ja sylkäisevät sen takaisin. Kesäkuussa on vähän rauhallisempaa, kun luonnossa on runsaasti herkullisia versoja. Heinäkuun puolivälin jälkeen rosvot palaavat jolloin ensin menevät pavut, sitten punajuuren sekä porkkanan varret ja kohta mangold. Syyskuun puolivälin jälkeen alkaa kelvata kaikki vihreä.

Olen haastellut muiden puutarhurien kanssa keinoista pitää pedot loitolla pihoilta. Joku sanoi, että ihmisen hiusten ripottelu karkoittaisi eläimet. Toinen väitti, että jos isäntä koiran tavoin ahkerasti käy merkitsemässä reviirinsä kasvipenkkien nurkalla näiltä vieraluilta välttyy. On kokeiltu, mutta meillä kumpikaan konsti ei tepsi. Perinteinen variksenpelätinukko auttaa jonkun viikon, mutta vähitellen peurat kaverustuvat senkin kanssa.

Liekö ainut konsti rakentaa runsaat kaksi metriä korkea ruma verkkoaita. Aika arvokaskin sellainen on kun parin aarin palanen vaatii 60 metriä verkkoa. Perinteinen aidasaita toimisi, mutta tekotarpeet sellaiseen on hankala löytää. Ehkä jonkinlainen sähköpaimen voisi olla hyvä ratkaisu. Kuka osaa neuvoa?

Valkohäntäpeuroja on tällä hetkellä liikaa ja eläimet ovat liian kesyjä. Mihin ovat metsästäjät kadonneet täältä Jorvaksen kulmilta. Lihaa olisi monen perheen pakastimeen ja monen puutarhurin pakastimeen tulisi enemmän puutarhan herkkuja, jos pyssymiehet ja naiset lähtisivät metsälle.

0

Kommentit

  • Vieras
    Metsänakka lauantai, 02 maaliskuu 2013

    Ennenkin oli tarhat aidattuna, puutarhat ja muut, kun naudat ja pampaat laitumella kävi. Nyt on villin puoleisia nuo sorkkaeläinten laumat, jotka metsälaitumista nauttiin ja talojen likikin tulee herkjuha napostelemaan. Ketteriäkin ovat, tosiaan!
    Ratkaisu löytyy Kristofferin maanlaista: "Nytt lähte Talonpoica pellollens siemen wackansa cansa, nijn pitä caickein napuritten, sikain edhest tukitzeman, cosca siemen wacka vlos cannetan."
    http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/kris/rak2.html
    Se, mitä tuossa sioista sanotaan, on sovellettavissa muihinkin sorkkaeläimiin: jos halutaan satoa suojata, on aita siinä keino ainoa.
    Muuten olen sitä mieltä, että omatoimiseti elelevä metsäkarja on superruokaa, jota soisi kauppaankin tavalliselle kansalle tuleva, kengurun ja strutsin sijaan.

Kirjoita kommentti

Vieras maanantai, 20 marraskuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0357 sekunnissa.