Pääkaupunkiseudun sulkee sisälleen kestopäällystetty sateenkaari. Kaaren länsipäästä löytyy Kirkkonummen kunta. Karttapaikkaamme emme ole Kirkkonummella valinneet, olemme ainoastaan hyötyneet siitä. Työtätekeviä ihmisiä on vuosikymmenten ajan asettunut sateenkaaren muodostaman yhteisen katteen alle ja heistä valikoitunut joukko, osto- ja maksuvoimainen osa, on kulkeutunut Kehä III:sta pitkin sijaintipaikkavoimaiselle Kirkkonummelle. Isolla rahalla tonttimaa on vaihtanut omistajaa ja kunta kuitannut veronmaksukykyisen tulokkaan palvelurakennettansa voimistamaan.

Protektionistinen, karttasijaintiin perustuva peruuttamaton hyödyntäoikeus pääkaupunkiseudun ylivoipuudesta kotimaisessa kuntakentässä on ollut näihin päiviin saakka kuntastrategioidemme kuningasajatus Kirkkonummella: tätä kuntapaikkaa on aktiivisesti tahdottu ja osattu poliittisesti puolustaa. Nyt olemme toisenlaisen tulevaisuusnäkemyksen edessä. Maantieteellehän me emme edelleenkään mitään voi, emmekä Kirkkonummella tahtoisikaan voida, mutta painavat syyt ohjaavat meidät hylkäämään vanhan perusajatuksen kunnan kehittämisestä tulovoittoisten sisään muuttajien varassa.

Näkyvä oire kuntastrategioidemme muutostarpeesta on sisäänmuuton viime vuosina tapahtunut voimakas supistuminen. Tämä suuntaus on Kirkkonummella tarkoittanut kaavaillun verokertymän ennakoitua huonompaa kehitystä, kasvun pysähtymistä, talouden kriisiytymisuhkaa ja akuuttia rahoitusvajetta kuntapalveluiden järjestämiseksi. Ajankohtainen ja kiivaassa käymistilassa oleva kuntarakenneuudistus osoittautuu  tässäkin tarkastelussa Kirkkonummen kohdalla paitsi toivottavaksi myös tarpeelliseksi toimenpiteeksi. Asumisen kalleus ja voimakas sosiaalinen eriytyminen asumisalueittain uhkaa Kirkkonummen lisäksi koko seutukuntamme kehitystä ja hyvinvointia. Asuminen elämänmuotomme perustekijänä vaatii metropolialueella vahvasti vaikuttavan ratkaisumallin.

Kuntarakenneuudistuksen perusajatuksena ei ole jaotella metropolialueen kuntia menestyviin hyötyjiin ja yhteisiksi ongelmiksi katsottujen haasteiden kanssa painiviin taakankantajiin. Uudistuksen keskeinen tarkoitus on laajentaa alueellista yhteisvastuuta, joka lopulta koituu kaikkien pääkaupunkiseudun nykykuntien paremmaksi turvaksi ja tulevaisuudeksi.

Tänään olemme kaikki pelaa -tilanteessa: käytännössä jokainen metropolialueen kunta on velvoitettu aloittamaan selvitysten tekeminen mahdollisten liitoskumppaneidensa kanssa. Myös Kirkkonummen on käytävä pokkaamassa tämän vuoden marraskuun loppuun mennessä, ja tismalleen vuoden kuluttua selvitysten pitää olla valmiita luovutettaviksi valtiohallinnolle; silloin lausumme näkemyksemme Kirkkonummen tulevasta kuntarakenteesta, liitoskumppaneista ja liitosten aikataulusta.

Kun Kauniainen ja Espoo on näiden selvitysten jälkeen liitetty Kirkkonummeen, tai jos muodostamme Kirkkonummelta Helsinkiin ulottuvan pääkaupunkikeskittymän, moninkertaistamme kerralla väkimäärämme lisäksi myös palvelutuotannon volyymimme sekä taloudelliset toimintaedellytyksemme. Osana pääkaupunkia järjestämme kansainvälisen luokan konferensseja, kestitämme valtioiden pääihmisiä, hommaamme kulttuuripitäjäämme Guggenheim Kirkkonummen, ajelemme raideliikenteellä sisäisin tariffein, kuljeskelemme ostoksille kuntamme itäosien suuriin tavarataloihin ja hoidamme lapsemme kotikorkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Nuuksiossa, Suvisaaristossa, Tapiolassa, Mannerheimintiellä ja Liisankadulla talsimme kotikonnuillamme yhtä hyvin kuin tätä nykyä Meikolla, Hvitträskissä, Porkkalassa tai Rovastinpolullakin. Kulttuuritaloja kirjaamme Kirkkonummelle kerralla useampia, samoin sisältöjä tuottavia sinfoniaorkestereita, vapaita taiteilijoita, kokonaisen näyttelijäkunnan, ehkä eduskunnankin. Kirjastopalvelut Helmet-järjestelmineen betonoivat kirkkonummelaisen tavan hoitaa kansansivistystyötä sellaiselle vakaalle pohjalle, jota ei joka tuuli heijaamaan pääse. Veroäyreillä mitaten Kirkkonummi ei enää tulevaisuudessa poimi tulotaulukon kärkipään kansalaisia palvelujensa rahoittajaksi ja omakuvansa fasadiksi, vaan metropolialueen maankäytön ja asuinrakentamisen muutospaineet monipuolistavat ihmisten toimeentuloa laajemmin myötäileviä asumismuotoja myös meillä päin.

Matka Porkkalan vuokra-alueen takaisin saamisesta tulevaan uuteen vuokra-asuntotuotantoon on ollut menestyksekäs. Nyt tämä matka on viimeistä vaihetta vaille kuljettu loppuun ja alkaa Kirkkonummen historian uusi luku. Tässä luvussa kerrotaan kehityksestä, joka Kirkkonummella johti tiiviiseen alueelliseen yhteistyöhön pääkaupunkiseudun kuntien kesken, kuntarakenteemme muutokseen, hyvän elämän edellytysten turvaamiseen pitkälle tulevaisuuteen ja menestystarinan jatkumiseen. Maa, jota ei vielä nyt ole, tulee pian olevaksi.

1.4.2013
Juha Tarvainen, Kirkkonummen Vihreät