Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Kirkkonummen Vihreät Uutta maata asuttamassa

Kirkkonummen Vihreät

Vihreät kirjoittavat poliittisista aiheista

Uutta maata asuttamassa

aiheena Politiikka
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 1736
  • 7 kommenttia
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Pääkaupunkiseudun sulkee sisälleen kestopäällystetty sateenkaari. Kaaren länsipäästä löytyy Kirkkonummen kunta. Karttapaikkaamme emme ole Kirkkonummella valinneet, olemme ainoastaan hyötyneet siitä. Työtätekeviä ihmisiä on vuosikymmenten ajan asettunut sateenkaaren muodostaman yhteisen katteen alle ja heistä valikoitunut joukko, osto- ja maksuvoimainen osa, on kulkeutunut Kehä III:sta pitkin sijaintipaikkavoimaiselle Kirkkonummelle. Isolla rahalla tonttimaa on vaihtanut omistajaa ja kunta kuitannut veronmaksukykyisen tulokkaan palvelurakennettansa voimistamaan.

Protektionistinen, karttasijaintiin perustuva peruuttamaton hyödyntäoikeus pääkaupunkiseudun ylivoipuudesta kotimaisessa kuntakentässä on ollut näihin päiviin saakka kuntastrategioidemme kuningasajatus Kirkkonummella: tätä kuntapaikkaa on aktiivisesti tahdottu ja osattu poliittisesti puolustaa. Nyt olemme toisenlaisen tulevaisuusnäkemyksen edessä. Maantieteellehän me emme edelleenkään mitään voi, emmekä Kirkkonummella tahtoisikaan voida, mutta painavat syyt ohjaavat meidät hylkäämään vanhan perusajatuksen kunnan kehittämisestä tulovoittoisten sisään muuttajien varassa.

Näkyvä oire kuntastrategioidemme muutostarpeesta on sisäänmuuton viime vuosina tapahtunut voimakas supistuminen. Tämä suuntaus on Kirkkonummella tarkoittanut kaavaillun verokertymän ennakoitua huonompaa kehitystä, kasvun pysähtymistä, talouden kriisiytymisuhkaa ja akuuttia rahoitusvajetta kuntapalveluiden järjestämiseksi. Ajankohtainen ja kiivaassa käymistilassa oleva kuntarakenneuudistus osoittautuu  tässäkin tarkastelussa Kirkkonummen kohdalla paitsi toivottavaksi myös tarpeelliseksi toimenpiteeksi. Asumisen kalleus ja voimakas sosiaalinen eriytyminen asumisalueittain uhkaa Kirkkonummen lisäksi koko seutukuntamme kehitystä ja hyvinvointia. Asuminen elämänmuotomme perustekijänä vaatii metropolialueella vahvasti vaikuttavan ratkaisumallin.

Kuntarakenneuudistuksen perusajatuksena ei ole jaotella metropolialueen kuntia menestyviin hyötyjiin ja yhteisiksi ongelmiksi katsottujen haasteiden kanssa painiviin taakankantajiin. Uudistuksen keskeinen tarkoitus on laajentaa alueellista yhteisvastuuta, joka lopulta koituu kaikkien pääkaupunkiseudun nykykuntien paremmaksi turvaksi ja tulevaisuudeksi.

Tänään olemme kaikki pelaa -tilanteessa: käytännössä jokainen metropolialueen kunta on velvoitettu aloittamaan selvitysten tekeminen mahdollisten liitoskumppaneidensa kanssa. Myös Kirkkonummen on käytävä pokkaamassa tämän vuoden marraskuun loppuun mennessä, ja tismalleen vuoden kuluttua selvitysten pitää olla valmiita luovutettaviksi valtiohallinnolle; silloin lausumme näkemyksemme Kirkkonummen tulevasta kuntarakenteesta, liitoskumppaneista ja liitosten aikataulusta.

Kun Kauniainen ja Espoo on näiden selvitysten jälkeen liitetty Kirkkonummeen, tai jos muodostamme Kirkkonummelta Helsinkiin ulottuvan pääkaupunkikeskittymän, moninkertaistamme kerralla väkimäärämme lisäksi myös palvelutuotannon volyymimme sekä taloudelliset toimintaedellytyksemme. Osana pääkaupunkia järjestämme kansainvälisen luokan konferensseja, kestitämme valtioiden pääihmisiä, hommaamme kulttuuripitäjäämme Guggenheim Kirkkonummen, ajelemme raideliikenteellä sisäisin tariffein, kuljeskelemme ostoksille kuntamme itäosien suuriin tavarataloihin ja hoidamme lapsemme kotikorkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Nuuksiossa, Suvisaaristossa, Tapiolassa, Mannerheimintiellä ja Liisankadulla talsimme kotikonnuillamme yhtä hyvin kuin tätä nykyä Meikolla, Hvitträskissä, Porkkalassa tai Rovastinpolullakin. Kulttuuritaloja kirjaamme Kirkkonummelle kerralla useampia, samoin sisältöjä tuottavia sinfoniaorkestereita, vapaita taiteilijoita, kokonaisen näyttelijäkunnan, ehkä eduskunnankin. Kirjastopalvelut Helmet-järjestelmineen betonoivat kirkkonummelaisen tavan hoitaa kansansivistystyötä sellaiselle vakaalle pohjalle, jota ei joka tuuli heijaamaan pääse. Veroäyreillä mitaten Kirkkonummi ei enää tulevaisuudessa poimi tulotaulukon kärkipään kansalaisia palvelujensa rahoittajaksi ja omakuvansa fasadiksi, vaan metropolialueen maankäytön ja asuinrakentamisen muutospaineet monipuolistavat ihmisten toimeentuloa laajemmin myötäileviä asumismuotoja myös meillä päin.

Matka Porkkalan vuokra-alueen takaisin saamisesta tulevaan uuteen vuokra-asuntotuotantoon on ollut menestyksekäs. Nyt tämä matka on viimeistä vaihetta vaille kuljettu loppuun ja alkaa Kirkkonummen historian uusi luku. Tässä luvussa kerrotaan kehityksestä, joka Kirkkonummella johti tiiviiseen alueelliseen yhteistyöhön pääkaupunkiseudun kuntien kesken, kuntarakenteemme muutokseen, hyvän elämän edellytysten turvaamiseen pitkälle tulevaisuuteen ja menestystarinan jatkumiseen. Maa, jota ei vielä nyt ole, tulee pian olevaksi.

1.4.2013
Juha Tarvainen, Kirkkonummen Vihreät

0
Merkit: kuntaliitos

Kommentit

  • Vieras
    Reino keskiviikko, 08 touko 2013

    What a nightmare.

  • Vieras
    Petetty äänestäjä keskiviikko, 08 touko 2013

    Valitettavasti tuo ei ole sarkasmia, vaan Vihreät haluavat oikeasti liittyä isoihin naapureihin. Miksi - ei ymmärrä. Ei Espoo ole ennenkään perukoihinsa palveluita rakentanut - miksi se aloittaisi nyt?

  • Vieras
    valehteleva vaalikone? keskiviikko, 08 touko 2013

    Hesarin vaalikoneessa Tarvainen sanoi, ettei kunnan pitäisi liittyä itään eikä länteen vaan pysyä itsenäisenä. Mutta ehkä käsitimme väärin. Ehkä juttu sittenkin on loistavaa sarkasmia. Mutta vihreistä on paha sanoa. Ensi kerralla äänestän stabiilimpaa joukkoa.

  • Vieras
    Juha Tarvainen torstai, 09 touko 2013

    Valehteleva vaalikone?: Eivät vaalikoneet valehtele. Paras vaihtoehto Kirkkonummen kohdalla on säilyä itsenäisenä, edelleen. Ilman pääkaupunkiseutua koskevaa vahvaa metropolihallintoa seutukunnan haasteisiin ei kuitenkaan pystytä vastaamaan - ei pääkaupunkiseudun nykyisellä kuntarakenteella eikä kuntarakenneuudistuksen esiselvityksissä julkituotuihin perusteisiin nähden vaillinnaisilla ja näennäisillä muutoksillakaan. Itsenäinen Kirkkonummi ja pääkaupunkiseutua koskeva vahva metropolihallinto yhdistelmänä vastaa omaa näkemystäni parhaiten, tämä yhdistelmä ei vain ole tässä tilanteessa enää todennäköinen vaihtoehto; tällainen ratkaisu ei näytä tyydyttävän seutukunnan kaikkia kuntia. Kun maankäytön, asumisen, liikenteen, alueellisen eriytymisen, palveluiden, ympäristön ja kilpailukyvyn suhteen on harkittava seuraavaksi parasta ratkaisua kotikuntamme suhteen, minä katson itään; näin olen vaalikyselyissä myös aikanani kantani kertonut. Maan hallitus on lähtenyt ajamaan historiallisen suurta hallinnollista muutosta, eivätkä onnistumisen edellytykset ole missään vaiheessa olleet järin kehuttavat. Otan kuitenkin tosissani ne perusteet, joiden vuoksi koko yritykseen on lähdetty, ja näin uskon myös muiden asiasta argumentoivien tekevän. Euroalue nitisee ja sixpack kilisee, sote- ja kuntauudistus etenevät mitenkuten kitkutellen ja Kirkkonummi valmistautuu kuntarakenneuudistuksen mukaisen selvitystyön aloittamiseen. Mahdollisimman laajat ja vaihtoehdoiltaan monipuoliset selvitysaineistot luovat parhaat edellytykset hankkia legitimiteetti tulevalle päätökselle. Toivottavasti kunnalta löytyy näiden selvitysten tekoon tarvittavat resurssit.

  • Vieras
    Eminenssi torstai, 09 touko 2013

    Juha, kommenttisi osoittaa vähäisen kokemuksesi. Se että ei ole yhteisymmärrystä mallista tällä alueella tarkoittaa, että joudutaan menemään vähimmän vastarinnan reittiä, joka on olemassa olevan hallinnon varaan rakentaminen.

    Ent. YTV, nyk. HSY on olemassa. Tälle on varsin yksinkertaista antaa ne muutamat lisätehtävät, jotka metropolihallintoon tarvitaan. Se edellyttää vain sellaisen lainsäädäntömuutoksen tekemistä, joka ei koske muita kuntia, ts. se voidaan tehdä kaikesta muusta erillisenä. Tämä puolestaan ei herätä sellaisia intohimoja kuin muu kuntakeskustelu, ja kannattaa huomata - Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien määrä ei ole olennaisen suuri. Tämä on alueella poliittisesti iso kysymys ainoastaan Kokoomukselle, ja he kannattavat mitä tahansa mallia, jossa Helsingin kaavoitusmahdollisuuksia saadaan lisättyä. Vapaavuoren huoli Helsingin segregoitumisesta on todellinen, ei pelkästään vaalitaktinen.

  • Vieras
    juha.tarvainen2@netti.fi torstai, 09 touko 2013

    Eminenssi: Olet varmasti oikeassa: vähimmän vastarinnan reitti on helpoin kulkea ja myös yksi todennäköinen lopputulema koko suurisuuntaisesta uudistushankkeesta. Vastarintaa ei tämänkään, ja erityisesti tämän, muutostyön kohdalla ole puuttunut.

    Kuntayhtymäyhteistyö kuntien välillä pyrkimyksenä vaikuttaa yli kuntarajojen yhteisiksi koettuihin haasteisiin on oiva tapa tunnistaa ja tunnustaa tarpeet, jotka seudullisesti jaamme, ja pyrkiä myös vastaamaan niihin. Mutta riittääkö kuntauudistustarpeessa esitettyihin haasteisiin ja niiden ratkaisuun nähden näiden kuntayhtymien vallan ja tehtävien lisääminen, on kysymyksenalaista. Kunnilla on ollut ja on jatkuvasti mahdollisuus rakentaa keskinäistä yhteistyötään ja syventää yhteistyömuotojaan niin pitkälle kuin haluavat, mutta toisaalta kilpailu kuntien kesken pääkaupunkiseudulla on kova.

    Lähtökohta mielestäni on: tunnistammeko ja tunnustammeko kuntarakenneuudistuksen esiselvityksessä esitetyt ongelmat päätöksentekomme pohjaksi ja jos niin teemme, miten pyrimme nyt kuntamme osalta vaikuttamaan toimivan lopputuloksen saavuttamiseksi. Se, että Helsinki mielellään jakaisi sosiaalista yhteiskuntavastuuta myös maakuntaan päin, on ilmeistä. Vaalitaktiikasta en Vapaavuoren kohdalla tiedä. Ensi vuonna ovat eurovaalit, sitä seuraavana eduskuntavaalit ja sitten onkin aika kotoisten kuntavaaliemme. Ehkä ennen niitä keskustellaan kiihkeästi suurista teemoista; nyt muun muassa kuntauudistuksen ja kunnan taloudellisen tilanteen suhteen ei paljoa ennen vaaleja lausuttu. Kokemusta ei toden totta kunnallispolitiikasta ole reppuuni aiemmin ropissut, mutta nyt sitä kerrytetään. Kiitos analyyttisesta viestistäsi, eminenssi.

  • Vieras
    Velkaa velan päälle? torstai, 09 touko 2013

    Jaa oikein Guggenheimi tänne, no toivottavasti paikallisilla Vihreillä on hyvät tulot tai säästöjä tilillä. Kun Helsinki kaavaili sellaisen rakentamista, oli arvonlisäveroton hinta-arvio noin 130-140 miljoonaa euroa...

Kirjoita kommentti

Vieras keskiviikko, 16 elokuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0362 sekunnissa.