Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Politiikkablogi Työpahoinvointikin maksaa

Politiikkablogi

Politiikkablogissa voi olla useita kirjoitajia, jotka haluavat nostaa esiin yhteiskunnallisia tai poliittisia kysymyksiä. Sitä voivat käyttää puoluekantaan katsomatta kaikki kirjoittajat, jotka eivät halua perustaa Verkkonummeen omaa blogia. Sama kirjoittaja voi lähettää blogiin yhden tai useampia kirjoituksia.

Työpahoinvointikin maksaa

aiheena Politiikka
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 3068
  • 2 kommenttia
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF
Kunnanvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Pauliina Juntunen kirjoittaa työhyvinvoinnista ja sen vaikutuksesta talouteen. Vaikka työhyvinvoinnin edistämistä säädellään lailla ja siitä on olemassa myös poliittinen yhteisymmärrys, käytännön toimet eivät kuitenkaan kuntatasolla ole Juntusen mielestä riittäviä.

Työhyvinvoinnin edistämisessä on edelleen nähtävissä monenlaista mölyä, pölyä ja hölynpölyä, vaikka työhyvinvointiin panostaminen on ollut lakisääteistä sekä työnantajille, että työterveyshuollolle jo kymmeniä vuosia. Tilanne on heikko, jos ja kun työnantaja ei erota vapaaehtoista työhyvinvointitoimintaa (mm. saunaillat, risteilyt, virkistyspäivät, huvipuistoretket, värikuulasota) lakisääteisestä (mm. varhainen puuttuminen, puheeksiottaminen, työkyvyn tuen tarpeen arvioiminen, töiden uudelleen suunnittelu, kuntoutukseen ohjaaminen) työhyvinvoinnin edistämisestä.

Luottamustoimen hoitajana olen havainnut, etteivät nämä asiat hoidu kunnassamme rutiininomaisesti hyvin. Kunnan työntekijöiden hyvinvointi unohtuu päätöksiä tehtäessä luvattoman usein. Epäkohtien esiin nostaminen ei tässä yhteydessä ole yksisilmäistä uhkakuvien luomista, vaan muistutus siitä, että päätöksillä on aina myös inhimilliset ja taloudelliset seuraamukset. On huima ero siinä, mitä maksaa työnantajalle sairauspoissaolot tai jos työntekijä ei ole terve, työkykyinen ja hyvinvoiva verrattuna kustannuksiin, jotka syntyvät ihmisen terveenä pitämisestä.

Kansantaloudellisesti ja rahoituksen kestävyyden kannalta keskeistä on myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentäminen ja työttömyyden ratkaiseminen. Työkyvyttömyysmaksuluokka nousee pakollisissa tapaturmavakuutuksissa, mikäli henkilöstölle kertyy runsaasti sairauspoissaoloja. Työssä esiintyvät ristiriidat ja tyytymättömyys madaltavat kynnystä hakeutua sairauslomalle. Tiedetään myös, että johdon välinpitämättömyys lisää sairauspoissaoloja. Mikä mahtaa olla tilanne lomautusuhkan edessä?

Ennakoiva työhyvinvointiajattelu tarkoittaa, että osallistutaan, osallistetaan ja tehdään kaikki yhdessä. Työntekijöiden ja työantajan yhteistoimintaan on olemassa velvoite. Tästä syystä voidaan oikeutetusti kysyä, onko kuntatyönantajalle johtaminen johdonmukaista ja oikeudenmukaista, ovatko työn organisointi ja organisaatiorakenteet toimivat, onko resurssointi hyvää vai tyydyttävää, osataanko työn edellyttämää osaamista ennakoida kehittämällä sitä, onko pelisäännöt selkeät ja toimiiko vuorovaikutus johdon ja henkilökunnan välillä?

Näiden asioiden kuntoon saattamisessa tulee yhdistää työantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon voimat ja ottaa yhtälöön mukaan myös työeläkevakuutuslaitoksen ideat ja keinot. Terveyserojen kaventamiseen liittyvässä ajattelussa on keskitytty suhteessa heikommassa asemassa oleviin, jolloin voidaan tehokkaimmin vähentää kalliita sairauskuluja. Samalla logiikalla työkykyä ylläpitävä työ (=työhyvinvointityö) on tarkoituksenmukaisinta, kun yksilöön tai yhteisöön kohdistetaan riittävän jämäkät ja oikea-aikaiset tukitoimet ennen kuin todellinen työkyvyttömyys realisoituu.

0
Useita poliittisista tai yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita kirjoittajia

Kommentit

  • Vieras
    Jaana Andersin perjantai, 14 tammikuu 2011

    Huonostivoiva työntekijä maksaa sairaslomien lisäksi työn tuottavuuden menetyksinä. Lisäksi vaikutus työympäristöön, kollegoiden työpaineeseen on merkittävä tekijä siinä milloin kollegakin uupuu. Näin kierre usein työpaikoilla jatkuu. Uupuneen työntekijän yksikössä henkinen hyvinvointi on usein normaalia alemmalla tasolla. Henkilökohtaisen kärsimyksen lisäksi tulee vaikutukset perhepiirissä, kyky uupuneena huolehtia lapsista voi olla olematon. Yksi uupunut vanhempi kotona voi uuvuttaa toisenkin vanhemman ja kierre pahenee, kenties toiselle työpaikalle. Kun ollaan niin pitkällä, että tarvitaan toimenpiteitä, tulee vielä kalliimmaksi, koska hoito maksaa ja uupumusta ei yleensä hoidetakaan antibioottikuurin aikana, vaan aikaa tarvitaan usein kuukausia, vuosiakin.

    En ole koskaan ymmärtänyt, että yrityksen tai kunnan taloudesta vastaavat eivät joko ota asioista selvää mitä maksaa tai eivät vaan välitä. Tai ehkä odottavat ja suorastaan tuuppaavat tällaisen "ongelmaihmisen" hakeutumaan muualle duuniin, mikä voi ollakin järkevää paranemisen kannalta, jos työyhteisö on sairas. Työntekijä on yrityksen tärkein voimavara, miksi siitä ei huolehdita? Olen sivusta seurannut viime keväästä alkaen henkilön savustusta tilanteessa, jossa henkilö ei ottanut vastaan irtisanomispakettia ja nyt esimies suoraan sanoo "hae uutta työtä" ja on ottanut entiset projektit pois ja siirtänyt työntekijän niin vaikealle alueelle, että hänellä ei ole siihen osaamista ja koulutustakaan ei anneta, "opiskele vapaa-ajallasi". sanotaan. Täysin laitonta työnantajan ehdottaa, että hae kuule uutta duunia. Tämä työntekijä on uupunut ja elää tällä hetkellä henkisessä helvetissä ja toivon, että uuden työpaikan hakeminen tuottaa tulosta ja hän pääsee terveeseen työyhteisöön työhön alueelle, jossa on huippuasiantuntija ja jota rakastaa.

    Kun työntekijä lähtee ja uusi tulee tilalle, sekin maksaa. Riippuen alasta ja työtehtävästä, uuden työntekijän "sisäänajamiseen" menee aikaa ja sillekin on hinta laskettava, mitä maksaa ennenkuin alkaa tuottamaan toimenkuvansa edellyttämällä tasolla.

    Ei voi muuta sanoa, kuin pyhä yksinkertaisuus ja sitten me leveillään PISA-tutkimuksilla, joissa mitataan matematiikan osaamista ja saadaan hyviä tuloksia, mutta meidän päättäjien laskutaito usein on sieltä syvältä, ojasta.

  • Vieras
    Jaana Andersin perjantai, 14 tammikuu 2011

    Lisäänkin vielä edelliseen tämän linkin. Kirjoitin aiheesta muutama vuosia sitten aiheella "Älä laske yrityksen tärkeintä voimavaraa karkuun!". Näkökulmia on paljon mistä suunnasta työhyvinvointia vaan halutaan tarkastella. Esimiestyö ja työnohjaus nousee lähes kaikkialla ensimmäisenä pintaan, ei suinkaan palkan tai ajoittain ylitöidenkään määrä.

    http://www.tietoala.fi/aktivisti-asialla/aktivisti-kysyy/uusimmat/tyopaikka/hyvatyopaikka

Kirjoita kommentti

Vieras sunnuntai, 30 huhtikuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0358 sekunnissa.