Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Tiina Karlsson Tarvitseeko taloutemme näköaloja vai näköalattomuutta

Blogit

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Tarvitseeko taloutemme näköaloja vai näköalattomuutta

aiheena Talous
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 1783
  • 5 kommenttia
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Nyt hieman taloutta, halusitte tai ette. Kuntatalous ja yritystalous kulkevat eri päämäärillä mutta rahan liikkeiden kulku on sama. Tällä haavaa maailmassa sekä kunnat että yritykset ovat jokseenkin samassa jamassa: rahaa ei tule sisään niin paljon kuin ennen. Yrityksillä se johtuu siitä, että ne eivät saa tuotteitaan samassa mittakaavassa kaupaksi ja kunnilla siitä, että yritykset eivät saa tuotteitaan samassa mittakaavassa kaupaksi. Toiminnan sopeuttaminen kuluihin johtaa harmittavan usein irtisanomisiin ja siten kuntarahoituksen vähenemiseen. Lopputulos on se, että rahaa tulee entistä vähemmän sisään ja tarvitaan lisää sopeuttamista.

Oman yritykseni historiassa tämä tilanne on tuttu kahden talouden taantuman kokemuksella. Kun laskuja tippuu enemmän kuin näköpiirissä on tuloja, istuu yhden miehen(oikeasti naisen) hallitukseni alas ja miettii A) mistä saadaan lisää tuloja ja B)miten karsitaan kuluja. Jos tehdään vain toinen, siinä ei ole mitään järkeä, pahempi kuoppa on tulossa.

Jos hallitukseni päättäisi vain karsia kuluja, esimerkiksi huonontaa kahvin laatua, seisottaa sitä ehkä pitempään ja tinkiä laadusta, on todennäköistä että kassavirta ehtyy entisestään. Ei ole järkeä heikentää päätuotettaan vaan päinvastoin päätuote on turvattava, sitä on kehitettävä ja sen rinnalle on löydettävä toinenkin tuote, ettei yritys olisi liian haavoittuva. Ainakaan päätuotetta ei kannata alkaa ajaa alas ennen kuin uusi tulovirta on toteutuksessa ja tuo jo tuloja.

On yrityksiä jotka sopeuttaakseen menoja tuloihinsa suosivat myös irtisanomisia. Se voikin olla pakollista jos ei mietitä kohtaa A. Jos siis päädytään sekä päätuotteen laadun heikentämiseen sekä henkilöstön vähentämiseen niin se on soromnoo, ei tulevaisuutta.

No miksei sitten vaan mietittäisi kohtaa A ja jätetä kulujen karsiminen sikseen? Siksi, että vaikka kuinka hyvä uusi tulovirta keksittäisiin, tulee väistämättä hetki, jolloin kasvu ainakin hidastuu jos ei kokonaan tyrehdy. Jos tällaisessa hetkessä kulujen on annettu hallitsemattomasti kasvaa, tulee taas hetki, jolloin laskuja tippuu enemmän kuin tuloja on tiedossa. Tämä aiheuttaa usein paniikkireaktion joka johtaa laadun ja palvelun heikkenemiseen ja tulot tippuvat taas entisestään.

Kuulostaako tutulta? Saattaa se kuulostaa, sillä näin on käynyt Kirkkonummen taloudelle. Syöksykierre on melkoisen voimakas siitä syystä, että missään kohtaa ei ole istahdettu miettimään sitä kohtaa A.

Tilanne on nyt sellainen, että vuosikymmenet on keskitytty kaavoituspolitiikassa suosimaan yhden sortin asuntotuotantoa. Se pitää veropohjan kapeana useammastakin syystä. Olemme halunneet luonnonläheiseen maalaiskuntaamme hyvin toimeentulevia lapsiperheitä ja kaavoittaneet lukuisia puutarhaunelmalähiöitä metsiin ja pelloille. Nämä ihmiset elävät kaikki samassa rytmissä, lapsiperheen arjessa, joka hankaloittaa palveluyritysten tuloa kuntaan ja sen ja asumisen kalleuden kautta muunkinlaisen elinkeinotoiminnan rantautumisen.

Sen lisäksi, että yksisuuntaisuus estää kunnan kehittämistä, se myös maksaa paljon. Kouluja, päiväkoteja ja kunnallistekniikkaa on viime vuosina rakennettu huimaa vauhtia.

Nyt on sitten koittanut se päivä, jolloin olemme valinneet vain kohdan B ilman A:ta. Olemme alkaneet karsia kuluja ja heikentää laatua eli ajaa alas niiden ihmisten palveluita, joiden olemme olettaneet kustantavan lintukotomme. Koska vaihtoehtoisia tulovirtoja ei ole näköpiirissä, kääntynee nyt oleva tulovirta vieläkin voimakkaammin alamäkeen. Emme ole ladanneet paukun paukkua sen eteen, että veropohjaa laajennettaisiin yhteisöverotuloilla tai asumisen monimuotoisuudella, vaan ainoa idea on se vanha tuttu, veronkorotus.

Kiristys ja kurjistus on ollut vallitseva linja Euroopan kriisivaltioilla ja kuten on tiedossa, se on vain huonontanut yksittäisen valtion mutta myös muiden Euroopan maiden taloutta. Kurjistamisaallon laineet näkyvät myös meillä Suomessa ja Kirkkonummella.

Mitäs jos korotusten ja kurjistamisen sijaan kunnan vetovoimatekijöitä mietittäisiin ja niitä vahvistettaisiin? Jos kalliiden investointien, eli Kirkkonummen tapauksessa henkilöstön ja rakennusten käyttökapasiteettia mietittäisiin. Onko järkeä että rakennuksia rakennetaan vain kuuden tunnin päiväkäyttöön? Voisiko henkilöstökin tehdä töitä porrastetummin? Sivutuotteena kylilläkin olisi enemmän hulinaa joka saattaisi rohkaista jotakuta rohkeaa perustamaan yrityksen niillekin kulmille, jotka nykyisin seisovat autiona, kun kaikki tekevät samoja asioita samaan aikaan. Jos tehtäisiinkin Kirkkonummesta jotain sellaista mitä muualla metropolialueella ei ole? Katseltaisiin uusista kulmista uusia näkökulmia ja mietittäisiin miten saadaan ihmiset haluamaan elämään elämäänsä juuri meidän kuntaamme?

Erittäin iloinen olin valtuuston päätöksestä vuokratonttien suhteen. Jotain uutta edes. On vaikea nähdä vastustajien perustelua kun ainoa peruste on se, että kunnan talous tarvitsee ne tonttirahat. Toki toki. Mutta kun siitä ei tule tuloa sentin senttiä, ennen kuin joku ne ostaa, ja jotta tuote menisi kaupaksi, pitäisi miettiä, onko nyt valittu linja palveluiden kurjistamiseksi oikea?

Sinkut ja vanhemmat pariskunnat eivät omakotitontteja ostele, ne menevät lapsiperheille. Jos joku kuvittelee myyvänsä satoja tonneja maksavaa investointia perheelle jolta päiväkodit ja koulut viedään, saa olla kyllä aikamoinen kauppamies. Jos sellainen löytyy, ilmoittautukoon heti kunnan edun nimessä.

Vuokratonttien erinomaisuus tässä ajassa on, että nyt kun maailmassa talous on epävarmaa eikä kukaan tiedä omasta taloudestaankaan, voi kynnys vuokrata tontti ja rakentaa talo olla matalampi kuin jos se pitää heti ostaa. Oleellista on, että halutessaan sen voi ostaa milloin tahansa vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Tonttivuokraa ja kunnallisveroa maksava perhe on toki parempi kuin kunnallistekniikan maksanut tontti myymättä.

Eli yksinkertaistaen. Miettikäämme kohtaa A ja B yhdessä. Ei erikseen. Ei toista ilman toista. Ei karsita kuluja sellaisista asioista jotka varmistavat tulovirran. Karsitaan mieluummin tehostamalla, joka ei ole sama kuin irtisanomiset, ja järkeistämällä, kuin kurjistamalla.

Yleensä ensin on investoitava jotta tulovirta pysyy kasvavana. Hyvä henkilöstö on investointi ja työhyvinvointi on investointi. Tehostaa voidaan, kuten edellä jo tulikin mainittua, rakennusten käyttökapasiteettia kasvattamalla, työtapoja uudistamalla, ja uusien rakennusten rakentamiseen toiminnan ehdoilla. Tämän valtuusto kuuli seminaarissaan säästävän miljoonia. Ei investoida asioihin jotka eivät tue päätuotetta, mikä se yhteisen päätöksen jälkeen onkaan, eli ei rönsyillä vaan tehdään johdonmukaista talouspolitiikkaa. Pidetään peruspalvelut kunnossa.

0
Merkit: talous

Tiina Karlssonin löytää helpoiten omistamastaan kulttuurikahvila Babylonista. Yrityksen lisäksi hän huolehtii neljästä lapsesta. Tiina Karlsson on ehtinyt toimia aktiivisesti Kirkkonummen Yrittäjissä (pj 2009) ja Kide ry:ssä (vpj. 2008). Lisäksi hän harrastaa maalaamista ja musiikkia. Tällä hetkellä Tiina Karlsson vihreä valtuutettu ja valtuuston toinen varapuheenjohtaja.

Kommentit

  • Vieras
    Kirkkonummelainen maanantai, 20 touko 2013

    Tiina tämä oli hyvä kirjoitus.

  • Vieras
    Viljo "Ville" Savolainen tiistai, 21 touko 2013

    Mielenkiintoista tekstiä. Kokoomus/RKP:n mielestä parhaita asukkaitahan olisivat kunnallisveroa maksamattomat pääomatuloilla elävät ökyrikkaat, lisääkö heitä? Kuntamme väestörakenne on hankala, täällä on myös liikaa kalliin omakotitalon lainarahalla rakentaneita lapsiperheitä. Paljonko heidän todellinen kunnallisveroprosenttinsa on korko-, matkakulu- ja lapsivähennysten jälkeen? Kirkkonummen efektiivinen veroprosentti on hieman yli 15 prosenttia kaikista vähennyksistä johtuen. Tänne tarvittaisiin lisää hyvin tienaavia hyväkuntoisia eläkeläisiä, jotka maksavat eläkkeistään monta prosenttia korkeampaa efektiivistä kunnallisveroprosenttia kuin työssä käyvät palkkatyöläiset.

  • Vieras
    NohNoh keskiviikko, 22 touko 2013

    Talous on pidettävä kunnossa ja päättäjien olisi pitänyt hiffata se jo edellisellä kaudella. Jos tässä vaiheessa jo näyttää siltä, että tulos on tänä vuonna tappiolla -13 miljoonaa euroa, niin mitä se tulee olemaankaan.
    OIkeastaan olemme kovin monella taholla jo karsineet kaiken muun paitsi lakisääteiset palvelut, niistä taas ei oikein voi karsia. MUTTA - toimintaa voi johtaa tehokkaasti ja järkeistää palvelutuotantoa. Ja ihan kuten Tiina sanoo niin tuo henkilöstö on avainroolissa. Itse asiassa henkilöstössä on se viisaus, miten asioita pitäisi parantaa ja tehostaa. Ville ihan turhaan mollaat kok-rkp-akselia - ei noita pääomatuloilla eleleviä niin kovasti ole :). Mutta usein hyvinkoulutettu jengi myös on hyvissä duuneissa ja siis maksaa myös veroja paljon. Tänä päivänä kun noista korkovähennyksistä ei ole juuri iloa kun isoista asuntolainoistakaan ei paljon korkoja juuri nyt maksella.

  • Vieras
    Viljo "Ville" Savolainen torstai, 23 touko 2013

    Osalla Kirkkonummen päättäjistä matematiikan osaaminen on täysi nolla. Perussuomalaiset esittivät 15.12.2012 talousarviokäsittelyssä SVOL:iin, että Peruturvaan molempiin 2 miljoonan lisämäärärahaa, koska henkilöstölle oli tulossa palkankorotukset ja molempiin palkattiin vuodelle 2013 lisähenkilökuntaa. Nykyisen Perusturvalautakunnan Kokoomuslaisen puheenjohtajan mukaan Perussuomalaiset järjestivät vain turhia äänestyksiä. Nyt samainen puheenjohtaja on tuomassa valtuustolle peräti 4,5 miljoonan lisämäärahaesitystä. Myös SVOL:n Kokoomuslainen puheenjohtaja on anomassa lisämäärärahaa valtuustolta, että se siitä edellisen valtuuston talouden osaamistasosta.

  • Vieras
    Viljo "Ville" Savolainen tiistai, 28 touko 2013

    Ei kyllä eilisessä valtuustonkokouksessa matematiikan osaaminen näkynyt suurimmassa osassa valtuutettuja, kun puhuttiin kustannuksista ja veroprosenteista. Lisäksi yritettiin vastuuttomasti sysätä Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:n lainatkin Kirkkonummen veronmaksajien vastuulle. Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:n n. 50 miljoonan euron lainojen vakuuksina ovat n. 60.000 asuntoneliöt eli n. 830 euroa/neliö. Kirkkonummen neliöhinnoilla Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:n lainojen vakuusasiat eivät ole Kirkkonummen asukkaiden velkaosuudeksi laskettavissa. Luulisi valtuustolla olevan riittävästi pohtimista Kirkkonummen kunnan velkojenkin hoitamisessa. Vielä tänään Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Viljo Savolainen.

Kirjoita kommentti

Vieras maanantai, 20 marraskuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0363 sekunnissa.