Kunnissa ollaan tiukan paikan edessä. Rahat eivät riitä palvelujen järjestämiseen. Hurjia uutisia kuuluu esimerkiksi Salosta missä ollaan irtisanomassa satoja kunnan työntekijöitä. Samanlaisia viestejä tulee myös Kouvolasta. On ymmärrettävää, että vanhoissa teollisuuskaupungeissa satojen työpaikkojen hävitessä kaupunkien verotulot ovat romahtaneet.

Kirkkonummella ei ole hävinnyt mullistavia määriä teollisuuden työpaikkoja. Muutto kuntaan on hidastunut, mutta mitään Salon tai Kouvolan tapaista rajua muutosta ei ole tapahtunut. Kunnan talouden pohja on kuitenkin nopeasti romahtanut. Kirkkonummen asukkaat kuuluvat edelleen maan verovoimaisimpiin eikä työttömyyskään nouse valtakunnan keskitasolle.

Kunta hakee 150 henkilötyövuoden säästöjä ja edessä on palvelutason roima lasku. Onnettoman tilanteen syntymiseen on tietysti joku syyllinen. On turha syyttää vain kasvottomia niin kutsuttuja ulkoisia tekijöitä. Kunnan taloudesta ja budjetista päättää kunnanvaltuusto. Virheiden tekijät löytyvät sieltä.

Viime vuosiin asti muutto kuntaan on ollut vilkasta. Lukemattomat muuttokuormat ovat virrannet yli Espoonlahden kohti länttä. Tulijoille on luotu avokätisesti palveluja. Uusien kunnan virkojen virta on vuosittain ollut Kirkkonummella vailla vertaa.

Naapurikaupunki Espoo on saanut sitten vuoden 2009 liki 15000 uutta asukasta. Samana aikana kaupungin henkilöstömäärä ei ole kasvanut juuri lainkaan. Palveluja on tehostettu ja on luotu uusia malleja palvelujen tuottamisessa.

Kirkkonummelaiset eivät saa lähivuosina enää entisen kaltaisia palveluja. Monelta uskolliselta kunnan palvelijalta menee työpaikka alta. He maksavat kovan hinnan valtuuston - talouden tunareiden -edesottamuksista. Moni kuntaan muuttoa harkitseva pohtii varmasti pitkään ratkaisunsa järkevyyttä.