Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Pirkko Lehtinen Paikallishistoria talteen!

Blogit

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Paikallishistoria talteen!

aiheena Kulttuuri
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 1884
  • 5 kommenttia
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Kunnanhallitus sai eteensä ensimmäisessä kokouksessaan ajankohdan tavanomaisten asioiden lisäksi ehdotuksen paikallishistoriallisen arkiston perustamisesta. Aloitteen tekijä on Kyrkslätts hembygdsförening. Niinpä niin, yhdistyksellä on vain ruotsinkielinen nimi ja nettisivutkin ovat vain på svenska. Tämä saikin perussuomalaisten edustajan hämmästelemään.

Itse asiassa olen itsekin joskus hämmästellyt asiaa harkitessani jäseneksi liittymistä. Liittymättä jäi, jotenkin en kokenut kuuluvani ruotsinkieliseen kotiseutuyhdistykseen. Kaksikieliseen kyllä, sillä koen itseni vahvasti kirkkonummelaiseksi. Tästä huolimatta arvostan kovasti hembygdsföreningin työtä, erityisesti sen julkaisemia kirjoja. Ne onkin onneksi suurelta osin myös suomennettu. Kuntaan muualta muuttaneena olen halunnut tietää kotikuntani menneistä vaiheista. Merkittävänä tietolähteenä ovat olleet juuri hembygdsföreningin julkaisut. Niistä löytyy tietoa menneiden aikojen kirkkonummelaisten elämästä ja elinolosuhteista. Kaikki ne tiedot ovat olleet tallentamisen arvoisia.

Arkistoon tallentamisen arvoisia ovat monien kunnassa nyt toimivien yhdistysten asiakirjat, joissa valotetaan oman aikansa toimintaa ja kerrotaan toiminnassa mukana olleista ihmisistä. Nyt kuitenkin kukin yhdistys ja seura huolehtii asiakirjoistaan omalla tavallaan.

Aina ei tule ajatelleeksi, että tämän päivän arkinen elomme ja harrastuksemme voisivat kiinnostaa tulevia kirkkonummelaisia tai tutkijoita. Niin asia kuitenkin on ja siksi on tärkeää, että paikallishistoriallinen arkisto perustetaan. Kunnalla ei ole mitään pakkoa siihen, mutta merkitystä sillä on tulevaisuutta ajatellen. Arkiston tavoitteena on tallentaa ja säilyttää paikallista kulttuuriperintöä sekä mahdollistaa sen tutkimuskäyttö.

Edellä mainittu Kyrkslätts hembygdsförening tulee hoitamaan perustettavaa arkistoa. Kunta kuitenkin on päävastuussa arkistosta ja kokoelmat ovat kunnan omistuksessa. Sopimuksen mukaan paikallishistoriallinen arkisto säilyttää paikallisten yhdistysten, yritysten ja yksityishenkilöiden asiakirjoja ja palvelee mm. paikkakunnan tutkimusta ja yhdistystoimintaa. Arkistoon voidaan tallentaa asianmukaisesti arkistoituja asiakirjoja. Luvassa on yhdistyksille arkistointikurssi, mikä helpottanee asiakirjojen saattamista luovutettavaan kuntoon.

Kirkkonummi on mainittu virallisissa asiakirjoissa nykytiedon mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1330. Meillä on paljon mennyttä historiaa ja toivottavasti myös tulevaa historiaa. Viime päivinä ovat mediassa laajasti olleet esillä täällä sijaitsevat kalliomaalaukset. Ne on tehty kallioseinämiin, vaikeakulkuisiin paikkoihin. Siellä ne ovat säilyneet ja toivottavasti säilyvät edelleenkin. On kuitenkin hyvä, että ne on myös tallennettu museaalisiin arkistoihin, varmuuden vuoksi.

Toivottavasti tieto perustetusta arkistosta kiirii paikallisten yhdistysten tietoon viivyttelemättä ja luvattu arkistointikurssi sekin toteutettaisiin pikaisesti.

Pirkko Lehtinen
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen

0

Kommentit

  • Vieras
    Ärtsi Pörtsi torstai, 14 helmikuu 2013

    Onpa kyllä outoa, että kunnassa, jossa asuu yli 80% äidinkieleltään suomenkielisiä, paikallishistorian tallentamisesta vastaa kuitenkin pataruotsinkielinen yhdistys. Eihän tätä voi kuin ihmetellä.

  • Vieras
    vähän nolottaa torstai, 14 helmikuu 2013

    Juu, on se kumma, että me suomenkieliset emme saa mitään aikaiseksi. Onneksi tuo ruotsinkielinen yhdistys on niin ystävällinen, että julkaisee nykyisin kirjansa myös suomeksi. Me laiskat saamme ihan ilmaiseksi heiltä mukavaa luettavaa. He muuten ottavat jäsenikseen ihan kaikenkielisiä ihmisiä.

  • Vieras
    Ärtsi Pörtsi torstai, 14 helmikuu 2013

    Olisipa huisin hienoa ja ystävällistä, jos ko. yhdistys sitten tekisi/teettäsi kotisivunsa myös toisella kotimaisella. Eikös? Vai onko jäsenyyden edellytyksenä, että hanskaa ruotsinkielen, muttei suomesta niin väliä?

  • Vieras
    Kouluruotsilla ja hymyilemällä pärjäävä suomenkielinen torstai, 14 helmikuu 2013

    Ottakaa huomioon, että kyse on ihmisten omaksi ilokseen harrastamasta toiminnasta, ei mistään virkamiestyöstä. Joten on luonnollista että sitä tehdään sillä kielellä, jota itse paremmin osaa. Historia erityisesti on Kirkkonummella pääosin ruotsinkielistä aina 1970 -luvulle saakka.

    Olen muutenkin sitä mieltä, että jokaiselle meistä olisi parempi, jos pyrkisimme kunnioittamaan toisia enemmän ja vaatisimme itsellemme vähemmän. Mutta ehkä edellinen nimimerkki halusikin esitellä sekä ahdasta mieltään että huonoa kielitaitoaan?

  • Vieras
    Leena Kylliäinen, Verkkonummi.fi -lehden päätoimittaja maanantai, 18 helmikuu 2013

    Hyvät keskustelijat,

    Tässä keskustelussa on vaadittu Hembygdsföreningeniä käyttämään suomenkieltä. Osan kommenteista olen joutunut poistamaan, koska pidin niitä sopimattomina ja vihamielisinä.

    Miksi ihmeessä ihmiset eivät saisi perustaa yhdistyksiä, toimia ja kirjoittaa asioista, jotka heitä kiinnostavat, omalla äidinkielellään? En osaa valitettavasti kirjoittaa ruotsiksi tarpeeksi virheettömästi, joten toimitan lehteä omalla kielelläni. Ja lukijat kommentoivat omallaan. Miksi ruotsinkieliset, historiasta kiinnostuneet ihmiset eivät saisi harrastaa omalla kielellään? Miksi he evät saisi julkaista nettisivuja omalla kielellään?

    Kirjojen julkaiseminen kaksikielisinä on viimeaikaista kehitystä, ystävällinen vastaus suomenkielisten pyyntöihin. Yhdistys tekee töitä ja maksaa kaksikieliset kirjat itse, jotta kaltaisillamme olisi mahdollisuus nautti heidän työnsä tuloksista.

    Suomenkieliset ovat oikeutettuja ylläpitämään oman kuntansa kulttuuriperinnettä ja niin myös tehdään monessa yhdistyksessä. Suomenkieliset historiasta kiinnostuneet henkilöt ovat myös vapaita liittymään kotiseutuyhdistykseen ja tekemään heille suomenkieliset nettisivut sen sijaan, että vaativat yhdistyksen ruotsinkielisiä jäseniä tekemään sen.

    Emme tosiaankaan ole siinä asemassa, että voisimme vaatia mitään. Voimme olla vain kiitollisia työstä, jota yhdistys tekee puolestamme ja meitä varten. Historiamme tallentamisen lisäksi ruotsinkielinen yhdistys haluaa tarjota kaikille Kirkkonummen yhdistyksille niiden kieleen katsomatta myös apuaan arkistoinnin järjestämisessä. Siitäkin saamme olla kiitollisia.

    Yksikään ruotsinkielinen kirkkonummelainen ei ole lähettänyt minulle vihaista postia sen vuoksi, että kirjoitan suomeksi. Kirjoitan suomeksi jopa ruotsinkielisten yhdistysten toiminnasta ja ruotsinkielisestä Kirkkonummen historiasta. Kukaan ei pidä sitä loukkauksena. Suomi on äidinkieleni ja minulla on oikeus käyttää sitä. Haluan antaa saman oikeuden muillekin.

    Kaksikielisyys on suunnaton rikkaus, samoin kahden hyvin erilaisen kulttuurin rinnakkaiselo. Verkkonummi haluaa vaalia tuota rikkautta ja yrittää tuoda molempien kieliryhmien hienoja aikaansaannoksia kaikkien saataville.

    En enää hyväksy tässä keskustelussa enkä enää muuallakaan Verkkonummessa turhaa kieliriitaa ja lähes rasistista asennoitumista lietsovaa kirjoittelua. Kerron nyt jo etukäteen, että poistan vastaisuudessa kaikki loukkaavaksi kokemani kielikommentit niiden esittäjän puoluekantaan katsomatta. Kielten vastakkainasettelua lietsovaa keskustelua ei Verkkonummessa enää sallita lainkaan.

Kirjoita kommentti

Vieras keskiviikko, 16 elokuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0367 sekunnissa.