Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Politiikkablogi Onko meiltä viety maanpuolustusoikeus?

Politiikkablogi

Politiikkablogissa voi olla useita kirjoitajia, jotka haluavat nostaa esiin yhteiskunnallisia tai poliittisia kysymyksiä. Sitä voivat käyttää puoluekantaan katsomatta kaikki kirjoittajat, jotka eivät halua perustaa Verkkonummeen omaa blogia. Sama kirjoittaja voi lähettää blogiin yhden tai useampia kirjoituksia.

Onko meiltä viety maanpuolustusoikeus?

aiheena Politiikka
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 4720
  • 0 kommentti
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Suomen puolustusvoimien sodan ajan koko pienenee 230 000 mieheen. Tämä tulee jättämään noin 500000 koulutettua reserviläistä liikekannallepanossa aseettomiksi siviileiksi, koska heitä ei sijoiteta sodan ajan joukkoihin, eikä näin ollen käsketä kertausharjoituksiin. Heistä tehdään, heidän tietämättään, yhdellä komentopäätöksellä siviilejä.

Valtaenemmistö suomalaisista kannattaa sitä, että koko Suomea on puolustettava ja alueellisen maanpuolustuksen edellytykset turvattava. Suurelta osalta reserviläisistä viedään nyt oikeus puolustaa itseään, maatansa ja rakkaimpiaan poikkeusoloissa. Siviilipalvelusmiehille on annettu oikeus kieltäytyä aseellisesta maanpuolustuksesta, mutta sijoittamaton reserviläinen ei saa puolustaa maatansa aseellisesti rangaistuksen uhalla.

Sijoittamattoman reservin asema:

Vain ns. lailliset taistelijat, joilla on sijoitus asevoimien organisaatiossa ja jotka ovat sen sisäisen kurinpitojärjestelmän alaisia ja erottuvat sotilaiksi tunnusmerkkien (esim. vaatetuksen) avulla, ovat oikeutettuja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden taistelijalle antamaan suojaan. Jos tällainen taistelija jää sotavangiksi, häntä ei saa rangaista hänen tekemiensä taistelutoimien johdosta, vaan häntä pitää kohdella sotavangin aseman mukaisesti. Jos taas sijoittamaton reserviläinen ryhtyy aseelliseen vastarintaan, hän ei saa taistelijalle kuuluvaa oikeudellista suojaa, vaan häntä on kohdeltava tavanomaisena rikollisena.

Sijoittamattomista reserviläisistä muodostettu vapaaehtoinen taisteluosasto/ryhmä ym. ei kuulu valtion järjestäytyneisiin asevoimiin. Puolustusvoimia koskeva lainsäädäntö ei tunne lainkaan vapaaehtoisia taisteluryhmiä. Sellaisen perustaminen on näin ollen Suomen tasavallassa voimassa olevan lainsäädännön mukaan rikos. Yhdistys, joka on katsottava jäseniltä vaadittavan kuuliaisuuden ja joukkomuodostelmiin tai ryhmityksiin jakautumisen perusteella taikka aseellisen varustautumisen vuoksi kokonaan tai osittain sotilaalliseen tapaan järjestetyksi, on yhdistyslaissa (503/1989) kielletty. Rikoslain 13 luvun 4 §:ssä säädetään rangaistavaksi laiton sotilaallinen toiminta.

Myöskään Geneven III sopimuksen 4. artiklan 6 kohdassa tarkoitettu ns. spontaania siviilivastarintaa koskevat säännökset eivät sovellu mm. silloin, kun jo vallatun alueen väestö ryhtyy aseellisiin taisteluihin vihollista vastaan tai jos jokin joukko siviilejä varustautuu asein ja ryhtyy toteuttamaan erilaisia operaatioita vihollisjoukkoja kohtaan.

Lainsäädäntö ei tunne maanpuolustusoikeutta vaan ainoastaan maanpuolustusvelvollisuuden, joka edellyttää yksilöltä valmistautumista velvollisuuden täyttämiseen eli voidaan puhua oikeudesta valmistautumiseen. Sijoittamattomien suuri lukumäärä on seuraus poliittisesta päätöksestä rajata puolustusbudjetti tiettyyn summaan sekä ammattisotilaiden käsityksestä tuon summan tehokkaasta käytöstä. Koska päätös riippuu puolustusbudjetista ja sotilasjohdon harkinnasta, ei sodanajan sijoituksen myöntämiselle kaikille halukkaille ole laillista estettä, ainoastaan tulkinnallinen.

Ratkaisuehdotus:

Puolustusvoimat vastaa sotilaallisesta maanpuolustuksesta osana kokonaisturvallisuutta. Puolustusvoimien tehtävänä on tuottaa sodan ajan joukot varusmieskoulutuksella ja kouluttamalla reserviä. Puolustusvoimien yhtenä tehtävänä on oltava se, että kaikilla halukkailla reserviläisillä on sodanajan sijoitus ja sen mukana oikeudellinen suoja kriisitilanteissa. Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää kodinturvajoukkojen perustamista. Tämä avaisi mahdollisuuden turvata laajan reservimme käyttö myös sen jälkeen, kun se on vapautunut puolustusvoimien sijoituksesta.

Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutuksen (MPK) tehtävänä on tukea puolustusvoimia. MPK:n ja reserviläisten tulee itse hoitaa järjestöjensä avulla määrävahvuuden kasvattamisen kustannukset esimerkiksi ehdottamieni maanpuolustustalkoiden tuotoilla. Näin ollen sijoitetun reservin määrää ei tarvitsisi rajoittaa puolustusbudjetin raamien mukaan. Lainsäädännöllisiä muutoksia ei tarvita, vaan muutokset voidaan tehdä poliittisella päätöksellä.

Jotta kaikille halukkaille reserviläisille taataan maanpuolustusoikeus ja oikeudellinen suoja kriisitilanteissa, reservi pitää jakaa kolmeen osaan:

  • Pääreservi (nykyiset sijoitetut reserviläiset, valtio ylläpitää)

  • Sijoitettu varareservi (nykyiset sijoittamattomat reserviläiset, reserviläisjärjestöt ylläpitävät maanpuolustustalkoiden tuotoilla. Valvonnasta vastaa MPK yhdessä puolustustusvoimien kanssa)

  • Sijoittamaton varareservi (omasta halustaan sijoittamattomat reserviläiset)

Sijoitettu varareservi muodostetaan antamalla maanpuolustusjärjestöille oikeus auttaa puolustusvoimia sotilaallisten yksiköiden ylläpidossa. Maanpuolustusjärjestöjen ja MPK:n tehtävinä olisivat:

  • varusteiden hankkiminen ja varastointi sekä reserviläisten kannustaminen varusteiden säilyttämiseen kotona

  • VEH-harjoitusten organisointi

  • paikallispuolustustehtävien kehittäminen yhdessä sotilasläänin kanssa

Sijoitettu varareservi -järjestelmä on kustannustehokas ja antaa sijoituksen valmiiksi koulutetuille reserviläisille. Koska sijoitettu varareservi toimisi armeijan normaalina yksikkönä, reserviläiset olisivat kriisitilanteessa ns. laillisia taistelijoita. Lisäämällä liikekananallepantavan reservin määrää sijoitettu varareservi nopeuttaisi liikekannallepanoa. Järjestelmä motivoisi liittymään maanpuolustusjärjestöihin ja antaisi positiivisen viestin kansalaisten maanpuolustustahdosta. Järjestelmän kehitystyö olisi helppo aloittaa pienistä yksiköistä ja se olisi mahdollista laajentaa kokemuksen kertyessä.

Sotilaallisen voiman käyttö on aina viranomaisten vastuulla ja puolustusvoimien johdossa. Katson, että koska puolustusvoimien suorituskyky on tällä hetkellä liian rajallinen on reservin käyttöä laajennettava ja sen koulutus turvattava. Materiaalihankinnat tarvitsevat lisärahoitusta ja uskottavan maanpuolustuksen käsitteen ylläpitäminen kaipaa kustannustehokasta tukea. Edellä esitetty ehdotus antaa puolustusvoimien käyttöön valmiiksi koulutettuja joukkoja.

Ulospäin on annettava se kuva, että olemme valmiita puolustamaan maatamme kaikin keinoin, tarvittaessa jopa sissisodalla. Nyt on aika osoittaa maanpuolustustahtoa.

Pekka M. Sinisalo, Perussuomalaiset rp:n puoluehallituksen jäsen, Uudenmaan Perussuomalaisten pj

0
Useita poliittisista tai yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita kirjoittajia

Kommentit

  • Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija

Kirjoita kommentti

Vieras keskiviikko, 18 lokakuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0396 sekunnissa.