Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Tiina Karlsson Olipa kerran veronkorotus osa 2

Blogit

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Olipa kerran veronkorotus osa 2

aiheena Talous
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 1878
  • 6 kommenttia
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Ykkösosassa pohdiskelimme historiaa ja siihen oli syynsä. On nimittäin niin, että kun 70-luvulla luotiin peruskoulujärjestelmä niin sen tuloksena kansakuntamme on vaurastunut. Yhteiskuntamme kustantaa koulutuksen jokaiselle kansalaiselleen ikään,sukupuoleen tai varallisuuteen katsomatta. Tämä on asia josta on ehdottomasti pidettävä kiinni ja sen laatuun satsattava jotta pystymme kansakuntana kilpailemaan muiden kansakuntien joukossa.

Mutta onko välttämätöntä, että yhteiskunnan on kustannettava kansalaisilleen lähes kaikki muukin? Eikö prosessin (koulutusjärjestelmä) tuloksena voisi olettaa vaurauden tulountuvan takaisin yhteiskunnan palvelujärjestelmän rakentamiseen siten että palveluiden kustannuksia mietitään tulotason mukaan? Onko meidän todellakin rahoitettava kaikki synnytyksestä kuolemaan yhteiskunnan varoin? Vai voisiko ajatella, että kasvatamme ja koulutamme kansalaisemme pärjäämään omillaan?

Suuret ikäluokat rakensivat Suomen ilman kaiken kattavaa palvelujärjestelmää. He tekivät paljon työtä, jotta heidän jälkeläisillään olisi paremmat oltavat. Valtaosa heidän jälkeläisistään omaakin korkean koulutuksen ja hyvän tulotason. Yhteiskunta kouluttaa heidän jälkeläisensä verovaroin ja varhaiskasvatuskin on hyvin edullista.

Valtionverotusta on kuitenkin viime vuosina kovin paljon alennettu. Verotus ei ole enää keino tasata tuloeroja, joten se on tehtävä palveluiden kautta. Eli ennen yhdenvertaiset palvelut rahoitettiin verottamalla tuloja palkkatason mukaan, mutta nyt kun veroprosentteja palkkatyöstä koko ajan alennetaan, täytyy palveluiden kustannusta vastaavasti jakaa toiseen suuntaan. Jos kuntaveroa maksetaan kohtuudella perushyvän palvelutason ylläpitämiseksi, mutta lisäksi käytetyistä palveluista maksetaan tulotason mukaan, on se kaikille osapuolille oikeudenmukaisempaa kuin korkeat verot ja vaihteleva palvelutaso käytti palveluita tai ei.

Matalan verotuksen ja edullisten palveluiden yhtälössä on kansalaisille kertynyt varoja, joita kohdennetaan sijoitustoimintaan. Tämän voisi kuvitella johtavan siihen, että eläköitymiskulut alenevat, sillä ihmisille kertyy varallisuutta turvaamaan osittain myös eläkevuodet. Näin ei kuitenkaan ole käynyt vaan eläkemaksuja suunnitellaan koko ajan kasvatettavaksi eliniän pidetessä.
Kasvavat eläkekulut rasittavat taas kuntien taloutta, sillä valtaosa kuntien kuluista on työvoimakustannuksia. Kaikki kasvavat työnantajamaksut kasvattavat kuntien kuluja.

Tällainen yhtälöhän on mahdoton. Tuloksena on, että ihmiset vaurastuvat ja kunnat köyhtyvät.

Kuntia ei kuitenkaan voi hoitaa kuten markkinoita. Koska palvelut ovat lakisääteisiä, täytyy olla jatkuva "valmiustila" päällä. Palvelutarjontaa ei voi kasvattaa kysynnän mukaan vaan on valmistauduttava siihen että kaikille halukkaille löytyy päivähoitopaikka ja vanhukselle hoivapaikka. Hoitotakuu varmistaa paikan hammaslääkäriin ja terveyskeskukseen. Tämä on ehdottomasti hyvä asia ja näin soisi jatkuvan. Mutta rahoitusta tulisi miettiä uusiksi: kukin voisi osallistua käyttämiensä palveluiden rahoitukseen maksukykynsä mukaan. Tähän ei kelpaa selitykseksi paperitöiden lisääntyminen sillä jos ylinopeudesta maksetaan varallisuustason mukaan se käy yhtä hyvin hammashoitolassakin.

Koska olemme onnistuneet kasvattamaan kansalaistemme varallisuutta, sen varaan voimme laskea myös tulevaisuutemme. Meidän tuleekin erityisesti panostaa kaikille ilmaiseen peruskoulujärjestelmään ja jatkokoulutukseen. Yleissivistyksen lisäksi koulujärjestelmän tulee lisätä liikunnan, taideaineiden ja elämän hallinan koulutusta. Yleissivistyksen käsitettä tulee laajentaa käsittämään myös yksilön merkitys yhteisössä ja vastuu yhteisön muista jäsenistä. Tämä on se lähde, josta vaurautemme jatkossa pulppuaa, joten sen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Kirkkonummen perussuomalaisilla oli muutama ihan hyvä pointti talouden parantamiseen. Yhdyn täydesti siihen että tasapainotusohjelma tulisi tehdä. Kovin repivää talouspolitiikkaa ei tulisi tehdä vaan ajallinen tavoite tasapainotuksessa tulisi sopia ja siihen pyrkiä.

Edellä kuvattu hyvinvointiyhteiskunnan yhtälö tekee hieman haasteelliseksi muutaman persujen ohjelman ehdotuksista. Yksi oleellinen seikka on palvelun tai tuotteen hinta-laatusuhde. Jos jotain halutaan myydä, tuotteen on oltava kiinnostava ja sen laatu ja hinta oltava sopiva. Kirpeät ehdottivat valtuustossa kunnanhallituksen ehdotusta korkeampaa kunnallisveron korotusta turvaamaan palvelut. Kuten osassa 1 esitin, ilman rakenteisiin puuttumista rahalla saadaan koko ajan vähemmän. Eli pelkkä veronkorotus nostaa hintaa mutta huonontaa palvelua. Kuinka markkinoida tontteja huonontamalla palveluita mutta nostamalla hintaa? On ensiarvoisen tärkeää, että pysymme hyvänä vaihtoehtona kun ihmiset hakevat asuinpaikkaa metropolialueelta. Myös muuttotappio syventäisi kriisiämme. Siksi tuotteen on oltava kilpailukykyinen sekä hinnaltaan että laadultaan.

Toinen seikka joka koskee esitettyä maanhankintaa, on että koska kannamme tyhjenevään kaivoon vettä, meille ei kerry varoja sijoitettavaksi maanhankintaan. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, kuten sanotaan. Maanhankinta on kuitenkin hyvä sisällyttää talouden tasapainotusohjelmaan jos sellainen aikaan saataisiin.

Luottamushenkilöiden talousasiantuntijaryhmä oli kerrassaan hieno avaus. Nyt 10 kuukautta kuntapolitiikassa mukana olleena toivon olevani väärässä sen ajatuksen suhteen, että tämä kohta on Kirpeän ohjelmassa kaikkein haasteellisin. Viikkojen vääntö budjettineuvottelijoista ei rohkaise ennustamaan tälle hienolle ajatukselle kovin ruusuisia toteutumisnäkemyksiä. Viime valtuustossa osa porukasta jopa heitti leikin kesken.

Monessa kohtaa on välittynyt kuva että valta ja asema on substanssia tärkeämpää. Toivoisinkin kunnon keskustelua erilaisista näkemyksistä ilman valta-asetelmia. Ehdottomasti Kirpeät ansaitsevat kiitoksen keskustelun avauksesta, toivottavasti muutkin ryhmät siihen yhtyvät. Jos emme saa yhteistä näkemystä syntymään, meiltä puuttuu maali ja tavoite eikä motivaatiotakaan maaliin pääsemiseksi synny. Kunta seilaa kun lastu lainehilla.

Toimintojen loppuunsaattaminen eli tehtyjen suunnitelmien jalkauttaminen ja täytäntöön pano ontuu myös todella pahasti. Teetämme paljon konsulttiselvityksiä, joka on kuntien arkipäivää, mutta muihin kuntiin verrattuna meillä toiminnan tehostamiseen tilatut selvitykset eivät ole tuoneet toivottua hyötyä. Ne jäävät jotenkin ilmaan leijumaan eivätkä sisäisty päätöksentekoon tai varsinaiseen toimintaan. Tämä maksaa ja paljon. Pahimmillaan jotkut joutuvat maksamaan sillä nyt työpaikkansa. Työn tuottavuutta tulisi lisätä laatimalla henkilökunnan kannustin- ja palkkiojärjestelmä.

Kaksikielisen perheen äitinä toivon että Kirpeän ajatus kaksikielisistä kouluista saisi kannatusta. Näkemykseni mukaan Taxellin paradoksi ei ole enää tätä päivää vaan varsinkin meidän kaksikielisenä kuntana tulisi päästää ruotsinkieli "vapaaksi" soluttautumaan osaksi kaikkien arkipäivää. Tästä täytyisi ehdottomasti tehdä vetovoimatekijä eikä rasite.

Nyt vaikeana talouden aikana on rakenteiden muuttamisen lisäksi myös tehtävä säästöjä. Säästää voimme sellaisista palveluista jotka eivät uhkaa tulevaisuutemme menestystä. Sellaisten palveluiden hinnoittelua on myös tarkistettava. Homeiset päiväkodit ja koulut on tietysti korjattava mutta muutoin väliaikaisesti on kestettävä ahtautta ja vanhuuttaan natisevia pulpetteja ja keskityttävä laadukkaan sisällön tuottamiseen. Vanhuksista on myös huolehdittava. Omaishoitajien palkkioita ei voi pienentää, tämä on sekä arvostus-, että säästökysymys, eikä Metsäpirtin kaltaisia säästöehdotuksia tulisi hyväksyä. Niitä ei itse asiassa voi edes pitää palveluna vaan ihmisoikeuksina.

Vantaalta voisimme kopioida mallin jossa säästettiin 250 000 energiakuluissa lupaamalla toimialoille puolet säästetyistä euroista.

Ihmisten virkistystoimintaa ei nyt voida kehittää, mutta olemassa oleva taso tulisi säilyttää. Kirjaston laajennus voisi alkaa, jotta valtionosuutta ei menetetä, mutta sen aikataulua tulisi pidentää ja nyt keskittyä kunnon sisältöön ja varsinkin lasten kirjallisen harrastuksen ylläpitoon ja kehittämiseen.

Neuvolat ja terveyskeskukset voisivat tehdä yhteistyötä niin että lääkärit ottaisivat lapsipotilaista vastaan neuvoloiden tiloissa. Ylipäätään lääkärit voisivat liikkua enemmän niin tiloja tarvittaisiin vähemmän. Myös vuorotyötä tulee lisätä hammashoidossa ja muussa julkisessa terveydenhoidossa tai vaihtoehtoisesti julkisia tiloja vuokrata yksityisille. Rakennusten käyttökapasiteettia tulee lisätä kaikin tavoin, ei ole kuntien mahdollisuuksien rajoissa rakentaa jokaista toimintoa varten omia tiloja.

Eli ei rajuja nykäisyjä millään sektorilla vaan maltillisesti ja järkevästi toteutetut yt-neuvottelut, maltillinen veronkorotus, maltilliset investoinnit, hinnantarkastukset sekä perushyvä palvelutaso mutta satsaus koulutuksen sisältöön. Ryhtiä, ajatusta ja johdonmukaisuutta päätöksentekoon. Ajantasainen ja tulevaisuuden vetovoimaisuuteen nojaava kaavoitusohjelma. Sijaintimme metropolialueen reunamilla pitää kyllä huolen muusta jos ei tyritä nyt.

Lisää yhteiskunnan rakenteiden muutoksista ja palveluverkon rahoittavasta elinkeinotoiminnasta osassa 3.

0

Tiina Karlssonin löytää helpoiten omistamastaan kulttuurikahvila Babylonista. Yrityksen lisäksi hän huolehtii neljästä lapsesta. Tiina Karlsson on ehtinyt toimia aktiivisesti Kirkkonummen Yrittäjissä (pj 2009) ja Kide ry:ssä (vpj. 2008). Lisäksi hän harrastaa maalaamista ja musiikkia. Tällä hetkellä Tiina Karlsson vihreä valtuutettu ja valtuuston toinen varapuheenjohtaja.

Kommentit

  • Vieras
    Vieras maanantai, 18 marraskuu 2013

    Tosiaankin, blogisti tuo hienosti esiin sen rkp-läisen kielipolitiikan, jossa toisaalta juhlapuheissa ylistetään kaksikielistä Suomea (tosin suomalaisista vain harva on oikeasti kaksikielisiä, edes suomi-ruotsi-kieliyhdistelmistä) ja sitä miten kaksikielisyys on rikkautta. Mutta kuitenkin samaan aikaan rakennetaan aitoja ja muureja eri kieliryhmien välille jo heti päiväkoti-iästä alkaen, jatkuen koko lapsen elämän.

    Ns. kaksikieliset koulut olisivat looginen jatkumo kaksikielisyyden ylistämiselle, mutta jostakin syystä tietyt tahot näkevätkin sen pikemminkin uhkana ns. kielelliselle identiteetille.

  • Vieras
    Börje keskiviikko, 20 marraskuu 2013

    Kouluista ja säästämisestä puheenollen, mitäpä tuumaat tästä (Länsiväylästä bongattua):

    "Kirkkonummen kunta harkitsee henkilöstönsä lomautuksia osana kunnan säästötoimia. Kahden viikon lomautukset koskisivat myös opetus- ja varhaiskasvatustyöntekijöitä ja ne toteutettaisiin ensi vuonna.

    Opetusalan ammattijärjestö OAJ ei hyväksy kunnan suunnitelmia. OAJ:n mukaan lomautukset koskisivat yli 550 opettajaa lukioissa, peruskouluissa ja varhaiskasvatuksessa sekä taiteen perusopetuksessa Kirkkonummella.

    Lisäksi pois työstään jäisivät kahdeksi viikoksi koulujen ja päiväkotien muut työntekijät, kuten kouluavustajat sekä keittiöiden henkilöstö.

    – Lomautukset johtavat opetuksessa laittomiin tilanteisiin, kun oppilaan oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ei enää toteudu. Koulutyö menee lomautusten myötä pilalle pitkäksi aikaa, ja oppilaiden turvallisuus, opetuksen laatu ja koulun työrauha heikkenevät, OAJ toteaa keskiviikkona lähettämässään tiedotteessa.

    OAJ huomauttaa, että aluehallintoviranomaiset ovat joutuneet puuttumaan kunnissa tehtyihin lomautusajan opetusjärjestelyihin.

    – Myös hallinto-oikeuksissa on todettu useat lomautuspäätökset laittomiksi.

    Järjestö vetoaa nyt Kirkkonummen päättäjiin, että kunta luopuisi mahdollisista suunnitelmistaan toteuttaa lomautuksia opetus- ja kasvatustoimessa. Asiaa koskevat yt-neuvottelut päättyvät 9. joulukuuta.

    OAJ aikoo tavata kunnan päättäjiä ensi viikon torstaina."

  • Vieras
    Tiina karlsson torstai, 21 marraskuu 2013

    Niinpä. Kyllä edelleen pysyn kannassani, että tässä kohtaa ei pidä säästää vaan päinvastoin kehittää. En ole opetusalan asiantuntija, mutta voisiko nykyteknologia tuoda helpotusta opetukseen kopsaamalla yrityksiltä videokokoustamisen? Eli useat luokat ympäri kuntaa voisivat saada opetusta huippuopelta samaan aikaan ja luokissa olisi lisäksi ns.järjestyksenvalvojat joiden ei toki tarvitsisi olla opetusalan huippua vaan kenties nuoria juuri lukioista valmistuneita, sivareita ym. Kuten totesin, en ole asiantuntija mutta ideana vaan heitän..

  • Vieras
    Vieras torstai, 21 marraskuu 2013

    Kyllä lääkärit liikkuvat. Terveyskeskuslääkäreistä useimmat tekevät myös äitiys- ja/tai lastenneuvolatyötä, neuvoloissa ei ole mitään erillisiä neuvolalääkäreitä. Neuvoloiden tilat ovat täyskäytöstä piukeina nytkin, siellä ei ole mahdollista alkaa pitää sairausvastaanottoa. Sitä paitsi neuvolaan ei muutenkaan pidä viedä mitään tarttuvaa tautia, edes flunssaa, sairastavaa lasta, kun samoissa tiloissa on myös aivan vastasyntyneitäkin vauvoja, joita pitää suojella tartunnoilta.
    Terveyskeskuksen lääkärit liikkuvat myös kouluihin ja vanhustenhoitolaitoksiin.

  • Vieras
    Tiina karlsson torstai, 21 marraskuu 2013

    En yhtään epäile etteivät lääkärit jo nyt liikkuisi. On myös selvää, että neuvolassa ei voi sekaisin olla terveet ja sairaat lapset, mutta vastaanottoa voi jaksottaa niin että osa viikkoa tai päivää on neuvolaa ja osa muuta vastaanottoa tai mielenterveyspalveluja tms. Kiinteistöt on aivan pakko saada tehokkaampaan käyttöön tai itse palvelut kärsivät. Ei ole mielekästä että yhteiset varat menevät seiniin ja sitten ei jää rahaa toimintaan. Tehostaminen ei aina tarkoita henkilökunnan vähentämistä vaan täysin uusia toimintatapoja joilla säästetään rahaa ja työtä. Yrityksissä toiminta on ketterämpää ja toimintatapoja kehitetään jatkuvasti niin että jos joku siirtyy toisiin tehtäviin joko yrityksessä tai sen ulkopuolella, ei uutta rekrytointia välttämättä tarvita kun toiminta organisoidaan uudestaan uusien teknologisten ratkaisujen myötä. Kunnilla ja valtiolla tämä on jähmeämpää. Tässä kohtaa täytyy kyllä sanoa erittäin suuri kiitos Kirkkonummen terveysaseman toiminnasta. Olin siellä maanantaina kun en saanut yksityisellä työterveyshuoltoon enkä päivystykseen aikaa ja kahdessa tunnissa olin jo ulkona rakennuksesta. Huomasin että aiemmasta poiketen tehostamista oli tehty niin, että heti kun ilmoittauduin lähihoitaja otti verenpaineet, sydänkäyrät, tulehdusarvot ym. näin lääkärillä oli jo siinä vaiheessa tarvittavat tiedot kun menin hänen luokseen. Ennen muistini mukaan odotettiin lääkäriin joka määräsi kokeet ja sitten odoteltiin tuloksia ja uudestaan lääkärin luo pääsyä. Seuraavana aamuna menin labraan ja jouduin odottamaan vaivaiset 20 minuuttia ja kaikki oli selvää. Sitten parin tunnin kuluttua lääkäri soitti tuloksista. Aivan mielettömän tehokasta!!! Olin äärimmäisen tyytyväinen palveluun ja maksaisin siitä mieluusti enenmmän kuin tulen laskua saamaan. Koska minun siellä oloni vei tietysti ajan joltain sairaammalta, omaatuntoani rauhoittaakseni maksaisin palvelusta sen mitä yksityiselläkin varsinkin kun palvelukin oli parempaa.

  • Vieras
    Vieras torstai, 21 marraskuu 2013

    Neuvoloiden tilat ovat neuvoloiden omassa täyskäytössä viitenä päivänä viikossa kahdeksasta neljään. Eli sieltä ei ole mahdollista osoittaa muuhun toimintaan tiloja edes osaksi viikkoa virka-aikaan. Esim. mielenterveyspalveluilla on nytkin tilat, ja tuskin onnistuisi, että ko. palveluja tarjottaisiin vain iltavuorossa klo 16-24.

    Tarkoitukseni ei itse asiassa ole pottuilla, vaan osoittaa, että on helppo sanoa, että tilat pitää ottaa tehokkaaseen täyskäyttöön, mutta käytännössä tuon sinänsä hyvän ja kannatettavan ajatuksen toteuttaminen ei ole ihan yksinkertaista.

Kirjoita kommentti

Vieras maanantai, 20 marraskuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0374 sekunnissa.