Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Tiina Karlsson Millä tavoin valtiollinen ja paikallinen päätöksenteko vaikuttaa yritysten perustamiseen ja pystyssä pysymiseen?

Blogit

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Millä tavoin valtiollinen ja paikallinen päätöksenteko vaikuttaa yritysten perustamiseen ja pystyssä pysymiseen?

aiheena Talous
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 1876
  • 1 kommentti
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Valtiovarainministeri Urpilainen on helisemässä, kun hän koittaa pitää meidät kolmen A:n luokituksessa, jotta velkojemme kulut eivät nousisi ja jakovara pienenisi ja siten heikentäisi hyvinvointivaltion perustusta. Luottoluokittajat vahtivat silmä kovana meidän kykyämme ratkoa haasteita, sitä kuinka rakenteita muutetaan tulevaisuuden tarpeisiin siten, että talouden kasvamisen mahdollisuuksia ei näivetetä.

Jos näyttää siltä, että rakenteisiin ei päästä käsiksi, lähtee ensin armotta yksi A ja siten perään toinen. Lainan hinta kasvaa ja joudutaan todella puuttumaan palveluihin ja sosiaaliturvaan sekä eläkkeisiin. Kuntien valtionosuudet pienenevät, joten kuntien mahdollisuudet vahvistaa ja vakauttaa omaa tulonmuodostustaan ja alueen kehittämistä pienenevät. Eli kaikkien etu on saada taloudenpitomme näyttämään järkevältä.

Miten päätöksenteko vaikuttaa talouteen paikallistasolla? Jos lähdetään siitä, että aina kun rahat uhkaavat loppua, käväistään hakemassa lisää kuntalaisten lompakosta, niin mikäs meillä on ollessa niin kauan kuin viimeisilläkin on työpaikka, josta kantaa veroja kunnan kassaan. Ristiriita syntyy siitä, että työpaikkojen olemassaolo on suoraan suhteessa kunnan talouden pitoon. Jos olet lentokoneessa ja happinaamari tipahtaa eteesi, tulee se ensin laittaa itselle ja sitten vieressä olevalle lapselle. Eli on välttämätöntä myös kuntatasolla huolehtia siitä, että paikkakunnalle syntyy yrityksiä jotka työllistävät. Kuntatyöpaikat ovat täysin riippuvaisia näistä yksityissektorin työpaikoista, sillä raha järjestelmään tulee ulkoapäin ei sen sisältä.

Koska yksityiset yritykset käyttävät yksityistä rahaa, ne myös itse arvioivat ne riskit, joita paikkakunnalle tulossa on. Kunnan kehitysnäkymät ja suunnitelmat ovat erityisen tärkeitä. Riski pienenee, jos kunnan tulot tulevat useista eri lähteistä sillä jos yksi tulovirta heikkenee niin muut voivat vielä estää venettä keikkumasta. Sulaa hulluuttahan on sijoittaa omia yksityisiä varojaan ja vaarantaa perheensä toimeentulo hankkeeseen jolla ei ole elinmahdollisuuksia. Sen voi riskisijoittaja suuren voiton mahdollisuudessa tehdä. Mutta sellaisia voittoja ei ainakaan Kirkkonummella ole mahdollista saavuttaa. Jos kehityssuunnitelmat muuttuvat poliittisessa organisaatiossa alituiseen, sen suurempi riski sijoittajalla on.

Jos yritykset eivät sijoita paikkakunnalle, kunnan rahoitus tulee muiden paikkakuntien yrityksissä työskentelevien palkkatuloista, emmekä mitenkään pysty täällä vaikuttamaan siihen miten muissa kunnissa elinkeinoelämää pyöritetään, eli miten työpaikat säilyvät. Meillä tosin on se onni, että Espoossa ja Helsingissä, joissa verotulojemme päälähde on, ymmärretään elinkeinojen tärkeys koko kunnan ja alueen hyvinvoinnille.

Mutta koska meillä ei oikein ymmärretä, niin meille ei pääse syntymään yrityksiä eikä siis myöskään palveluita. Se on ongelmallista esim. nuorten työllisyyden hoidossa mutta myös kuntalaisten ajankäytön näkökulmasta. Alle 25-vuotiaiden toimeentulotukiluukulla on meidän kunnassamme HUS-alueen keskiarvosta huimasti enemmän nuoria kuin muilla kunnilla. Kun omat nuoret ovat työttöminä ja muu työssä käyvä osa käy muualla töissä, ei meidän markkinamme ja asiakasvirrat täällä pääse kehittymään niin että yritykset jaksaisivat pysyä pystyssä vuotta tai kahta kauempaa.

Tämä johtuu siitä että olemme ns. nukkumalähiö jonka asiakasvirrat virtaavat muualla
kuin omassa kylässä. Yrittäjä joutuu tekemään pitkää päivää ilman lomia sillä liikevaihto ei pysty kasvamaan niin suureksi että lisätyövoima mahdollistuisi. Kukaan ei jaksa sellaista kovin pitkään ja siksi yrityksiä välillä nousee mutta myös hetken päästä häviää. Ja jos kaikki palvelut on haettava idästä, on suuri riski, että jonain päivänä ei jaksa enää takaisin tullakaan, vaan jää sinne ja silloin tyrehtyy se meidän ainoakin tulovirta.

Kun minä aikoinaan avasin Art Cafe Babylonin ja hain sille rahoitusta pankista niin sitä ei päätetty paikallisessa konttorissa, eikä vielä seuraavassakaan asteessa vaan korkeimmassa. Ei vaikka lainan vakuutena oli talo ja lainasumma vain 16% talon arvosta. Tarvittiin myös paikalliskonttorin johtajan henkilökohtainen arvioni persoonastani. Väitän, että jos olisin suunnitellut liiketoimintaa vaikkapa Leppävaaran kaltaiseen kasvukeskukseen, laina olisi lähtenyt helpommin ja halvemmalla. Nyt kun olen avaamassa kolmatta kahvilaani lainapäätös syntyi paikallistasolla, mutta edelleen suurin riski toiminnan laajenemiselle on paikallisen päätöksenteon häilyväisyys.

Alueen kehityssuunnitelmat näyttävät paperilla hyviltä, mutta toteutuvatko suunnitelmat todella vai joutuvatko poliittisen pelin nappuloiksi jää nähtäväksi. Toiminnan laajentuessa myös riski 15:n henkilön työpaikasta ja firman konkurssista suurenee, sillä näillä leveysasteilla ei päästä yksityisesti sellaiseen suuruuden ekonomiaan, että yhden toimipaikan sukellus ei veisi koko laivuetta mennessään.

Omasta ja henkilökunnan puolesta toivon että keskustan kehittäminen viedään aiotusti päätökseen kuten myös muut suunnitelmat muiden alueiden osalta. Tähän yhtyvät kaikki paikkakunnan yrittäjät. Sellaista yrittäjää ei ole olemassakaan joka ei toivoisi yrityksensä sijoituspaikkakunnan kehittyvän ja tiivistyvän. Yrittäjäriskiä pienentää jos veropohja on mahdollisimman laaja eli alue pysyy elinvoimaisena vaikka joku tulovirta hetkeksi tyrehtyisikin. Yritykselle alueen vetovoima on happinaamari ensin itselle, sitten firman työntekijälle ja lopulta sille hoivakodin asukkaalle joka toivoo useampaa vaippaa päivässä.

Seuraavassa osassa jatketaan elinkeinoista sen rakenteista

0

Tiina Karlssonin löytää helpoiten omistamastaan kulttuurikahvila Babylonista. Yrityksen lisäksi hän huolehtii neljästä lapsesta. Tiina Karlsson on ehtinyt toimia aktiivisesti Kirkkonummen Yrittäjissä (pj 2009) ja Kide ry:ssä (vpj. 2008). Lisäksi hän harrastaa maalaamista ja musiikkia. Tällä hetkellä Tiina Karlsson vihreä valtuutettu ja valtuuston toinen varapuheenjohtaja.

Kommentit

  • Vieras
    Yrittäjä maanantai, 13 tammikuu 2014

    Tiina Karlssonilla on terävää analyysia.
    Hyvä kirjoitus.

Kirjoita kommentti

Vieras sunnuntai, 23 heinäkuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0359 sekunnissa.