Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Juha Blomfelt Mihin suuntaan Kirkkonummea viedään?

Blogit

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Mihin suuntaan Kirkkonummea viedään?

aiheena Politiikka
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 1095
  • 4 kommenttia
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Kunnallisvaaleihin vähitellen valmistautuvassa kunnassamme kuntapäättäjät ja muut kunnan asukkaat ovat korostuneen vaisusti ilmaisseet mielipiteitään ja tuntojaan vireillä olevaa kuntauudistusta kohtaan.

Kirkkonummen Sanomien yleisönosastokirjoituksissa ja kommenttipuheenvuoroissa asiaa on käsitelty mutta kirjoittajat ovat pääsääntöisesti edustaneet Siuntiota tai Inkoota. He ovat luonnollisesti lähestyneet asiaa omien kuntiensa näkökulmasta.

Miksi me Kirkkonummelaiset sitten olemme tästä merkittävästä, itse kunkin elämään jo lähitulevaisuudessa vaikuttavasta asiasta niin hiljaa? Eikö asia kiinnosta kuntalaisia? Onko kuntalaisten piiriin mahdollisesti levinnyt harhaluulo siitä, että asia olisi Kirkkonummen osalta jotenkin jo ratkaistu? Onko kuntalaisilla koko mittavasta uudistushankkeesta ylipäänsä riittävästi tietoa keskustelun aloittamiseksi ja käymiseksi?


Viimeistään nyt, kun kunnallisvaalit ovat jo ovella, asiasta pitäisi Kirkkonummellakin saada aikaan aktiivista ja asiaa monipuolisesti ”tuulettavaa” kuntalaiskeskustelua. Jokaisen ehdokkaan ja valtuutetun tulee  muodostaa asiasta jonkinlainen käsitys ja varautua sen julkituomiseen kuntalaisten asiasta vaalitapahtumissa kysyessä. Uudistushanke on niin mittava, että sitä ei saa lähestyä sammutetuin lyhdyin.

Etelä-Suomen kunnissa kuntalaisten hämmennystä saattaa lisätä kuntauudistuksen rinnalla käytävä metropolikeskustelu. Alueellisesti ajateltuna em. kaksi asiaa sivuavat toisiaan mutta ovat mielestäni lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan erilaisia. Muistaakseni metropolikeskustelua käynnisteltiin jo ennen vuoden 2008 kunnallisvaaleja, kun taas kuntauudistus on määritelty tavoitteeksi vasta nykyisessä hallitusohjelmassa.

Metropolihankkeen taustalla on tarve muodostaa Etelä-Suomen alueelle yli miljoona asukasta käsittävä taloudellisen toimeliaisuuden keskittymä vastapainona Keski-Euroopan vastaaville talouskeskuksille. Tasapainoisen aluepolitiikan kannalta hankkeesta voi perustellusti olla montaa mieltä. Erään käsityksen mukaan metropolihanke imee toteutuessaan elinvoiman valtakunnan muilta alueilta ja autioittaa maaseutua. Työvoiman keskittäminen Etelä-Suomeen on omiaan lisäämään myös sosiaalisia ongelmia esim. alueen korkean kustannustason takia.
  
Kuntauudistushanke lähtee metropolihankkeesta poiketen suomalaisesta yhteiskunnasta itsestään. Pääsyinä pidetään yhteiskunnan synkkenevää väestöennustetta, jossa työllisten ja eläkkeellä jo olevien/eläkkeelle siirtyvien epäsuhta vuosi vuodelta kasvaa ja huoltosuhde vääristyy. Entistä pienemmälle työllisten joukolle ollaan siis kasaamassa hyvinvointipalvelujen kasvavaa rahoitustaakkaa tulevaisuudessa. Euroopan Unionin kroonistunut rahoituskriisi ja sen seuraukset suomalaiselle kansantaloudelle ovat myös vahvistaneet hallituksen käsitystä kuntauudistuksen välttämättömyydestä.

On mielestäni keskeistä ymmärtää, että kuntauudistuksessa on kysymys vahvempien kuntien solidaarisuudesta taloudellisesti ja väestörakenteellisesti heikommin menestyviä kuntia kohtaan. Uudistushankkeen tarkoituksenahan ei ole tehdä taloudellisesti paremmin menestyvistä kunnista entistä paremmin menestyviä vaan jakaa resursseja siten, että kaikissa suomen kunnissa voitaisiin taata säälliset palvelut, kuten koulutus ja terveydenhuoltopalvelut, kaikille kuntalaisille.

Kuntauudistushanke koskettaa myös Kirkkonummea. Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kesken on kahdesti selvitelty mahdollisuutta kuntien yhdistämiseksi. Hankkeesta on kahdesti luovuttu lähinnä siksi, että Kirkkonummi on nähnyt hankkeen itselleen kannattamattomaksi. Koska kuntien yhdistämisessä on kysymys vahvemman kunnan kädenojentamisesta heikommalle kunnalle, ihmettelen miten Kirkkonummelaiset kuntapäättäjät ovat päätyneet tällaisiin ratkaisuihin.

Kuten kirjoituksen alussa totesin, alkaa olla viimeinen hetki käynnistää perusteellinen keskustelu siitä, mihin suuntaan kuntapäättäjämme ovat Kirkkonummea tulevaisuudessa viemässä. Evästykset tälle päätökselle tulee hakea kuntalaisilta. Aktiivista keskustelua ja pohdintaa tarvitaan voidaksemme osoittaa sisäministeriön kuntaosastolla sekä valtiovarainministeriössä hanketta valtion puolelta eteenpäin vieville olevamme aidosti kiinnostuneita kuntaamme koskevista tulevaisuuden ratkaisuista ja haluamme saada äänemme kuuluviin lopullisia hankeratkaisuja valtion tasolla tehtäessä. Uskon, että passiivisuuden sijaan aktiivisuutta osoittamalla voimme kuntana saavuttaa jos emme mieluisinta niin ainakin toiseksi parhaan ratkaisun.

Oman käsitykseni mukaan Kirkkonummella on kuntauudistuksessa kolme vaihtoehtoa. Pysymme itsenäisenä kuntana, liikahdamme lännen suuntaan tai lähdemme neuvottelemaan sulautumisesta Espooseen.

Itsenäisyyttä pidän epätodennäköisenä toteutumisvaihtoehtona, koska lähiympäristössämme on kaksi resursseiltaan selvästi Kirkkonummea heikommin pärjäävää kuntaa.

Espoo saattaisi ottaa Kirkkonummen avosylin vastaan mutta asia ei ole mielestäni yhtä ongelmaton Kirkkonummen näkökulmasta arvioiden. Itse pitäisin suurimpana ongelmana tässä vaihtoehdossa  lähidemokratian vähenemistä ja solidaarisuusajattelun vääränlaista toteuttamista.
Voi kysyä muodostuisiko Kirkkonummen alueellinen edustus Espoon valtuustossa sellaiseksi, että saisimme aluettamme koskevat asiat tasapäisesti kuuluville Espoon omien tarpeiden kanssa? Uskon myös, että kuntalaisen on helpompi lähestyä ongelmissaan omaa kuntapäättäjää Kirkkonummen kokoluokkaa edustavassa kunnassa kuin Espoon kokoisessa kasvottomassa ”mammutissa”.

Itse pidän Kirkkonummen kannalta parhaana vaihtoehtona yhteyden hakemista edelleen Siuntion ja Inkoon suunnalta ja toivon, että kolmas kerta toden sanoo!

Juha Blomfelt (sd)

0

Kommentit

  • Vieras
    Vesa Palmgren (nro 86) tiistai, 16 lokakuu 2012

    Espoo on jo nyt varsin hajanainen - Kirkkonummen pienet kylät eivät paljon huomiota tai kehitystä saisi osakseen Espoon kyljessä. Kannattaa huomata, että sen jälkeen ei ole enää Kirkkonummea tai kirkkonummelaisuutta, vaan kaikki ovat espoolaisia ja asuvat Espoossa. Nykyisessä Espoossa on 255 000 asukasta eli seitsenkertainen määrä Kirkkonummeen verrattuna. Myös päätöksenteossa ja päättäjien määrässä vallitsee sama suhde. Tehtyjen tutkimusten mukaan suuren kunnan reuna-alueet näivettyvät hiljalleen, koska niiden asukkaiden edustajien osuus ei riitä kehityspanosten saamiseksi alueilleen. Vain pakolliset palvelut toteutetaan, ja nekin lopulta siirretään keskustaajamiin.
    Siuntion ja Inkoon suhteen Kirkkonummi olisi toki se suurin, mutta mukana tulevat taloushuolet eivät oikein näitäkään vaihtoehtoja puolla. Tähän asti emme ole myöskään kovin paljon tehneet yhteistyötä tähän suuntaan, joten lähes kaikki olisi aloitettava alusta. Työssäkäyntialueenakaan Siuntio tai Inkoo ei ole merkittävä.
    Mielestäni liitosmahdollisuuksia voidaan selvittää ja tehdä arvioita hyödyistä sekä haitoista. Tätähän nykyinen hallituksemme kuntauudistushakkeessaan vaatii. Vastustan kuitenkin turhia selvityskustannuksia. Ne eivät saa nousta niin suuriksi, että ne heikentävät Kirkkonummen taloutta.
    Kannatan Kirkkonummen itsenäisyyttä, jotta saamme edelleen päättää omista asioistamme, ja jotta saamme palvelut läheltä.
    Vesa Palmgren
    PerusSuomalaiset, nro 86
    http://vesapalmgren.ehdolla.fi

  • Jukka Heikkinen
    Jukka Heikkinen tiistai, 16 lokakuu 2012

    Kirkkonummi on elinvoimainen kunta ja selviytyisi myös yksin, varsinkin mikäli kykenee toimivaan yhteistyöhön naapurikuntien kanssa. Kuten kirjoituksessasi toteat, kuntalaisilta kysytään halukkuutta kuntaliitoksiin. Todellisia vaihtoehtoja on kaksi Inkoo ja Siuntio tai Espoo.

    Inkoo ja Siuntio todennäköisesti eivät suhtautuisi kovin nuivasti tähän mahdollisuuteen, enemmän epäilyksiä tuleekin Kirkkonummen suunnalta. Välillähän on näkynyt pelkästään kiinnostusta esimerkiksi Siuntion osalta saada vain ne parhaat osat. Keskustelu tämän osalta on ollut rönsyilevää. Espoon halukkuudesta liitoksiin kenenkään kanssa olen epäilevä vaikka toki koen, että Kirkkonummi on jotenkin luontaisesti Espoon jatke, jos joku pakko on joskus hyväksyttävä.

    Kuinka nämä kuntaliitokset vaikuttavat samaan aikaan meneillään olevaan metropolihallinto hankkeeseen. Siitäkin keskustelu on hyvin erikoista sikäli, että ei tiedetä edes kuinka monta kaupunkia ja kuntaa metropolihallinnon piiriin kuuluisi. Onko niitä 3, 6 vai 14. Entä, jos tehdään kuntaliitoksia kuntien kanssa, jotka eivät tähän metropolihallinto hankkeeseen alun perin kuuluneetkaan. Laajeneeko metropolihallinto näin entistä suuremmalle alueelle, mikäli siihen kuuluisi nämä Kuuma-kunnat, joihin Kirkkonummikin kuuluu, ja näihin kuntiin liitetään kuntaliitoksilla naapurikuntia?

    Kenellä on päätösvalta ja minkälaisista asioista, kuinka alueellinen päätösvalta toimii ja mistä alueellisesti päätetään? Toimiiko lähidemokratia paremmin suuressa kokonaisuudessa vai pienemmässä?

    Jukka Heikkinen

    Vihreät, nro 12
    http://ehdokkaat.vihreat.fi/jukka.heikkinen/

  • Vieras
    vieras torstai, 18 lokakuu 2012

    Jos olisin siuntiolainen, ihmettelisin miten kaukaa palvelut pitää hakea yhdistyttöessä Kirkkonummeen, kun palveluita nyt on täältäkin siirretty Espooseen ja seuraavaksi taisi vuoden alussa siirtyä työkkäri. Melkoisia matkoja siuntiolaisille vaikka Jorvin yöpäivystykseen. Vai onko tämä juupaseipäs-leikkiä?

  • Vieras
    Notski keskiviikko, 24 lokakuu 2012

    Espoo ei Jorvin sairaalan eikä minkään terveyspalvelun osalta pysty yhtä hyvään suoritukseen kuin mitä Siuntio on saanut Hus-Lohjalta. Tämä seikkä oli painavin syy Lost-Lohjan puolesta ja paras peruste asua Siuntiossa. Matka Jorviin on sama kuin matka Lohjalle. Silti Siuntio, Kirkkonummi ja Inkoo yhdistyessään voisi kehittää sote-puoltaan ensiluokkaiseksi. Ruuhkaisesta Jorvista ei koskaan saada ihmisläheistä nopeata palvelua, joten jotain uutta tulisi keksiä! Vaikkapa kunnon sairaala Kirkkonummelle!

Kirjoita kommentti

Vieras tiistai, 26 syyskuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0362 sekunnissa.