Kirkkonummi on maan verovoimaisimpia kuntia. Aktiivissa työiässä olevan väestön osuus on korkea. Ansiotaso ei ole kaukana maan huipuista. Suuri osa maan kunnista katselee kateellisena kun Kirkkonummen kukkaroon kilisee euroja solkenaan.

Tästä huolimatta rahat ovat aina loppu. Kuinka on mahdollista, että emme kykene suurista tuloista huolimatta pitämään talouttamme kunnossa. Monet meitä köyhemmät kunnat, joihin sisään muutto on huomattavasti vähäisempää onnistuvat pitämään taloutensa paremmassa jamassa. Saammeko me Kirkkonummelle asukkaita, jotka aiheuttavat enemmän päiväkoti-, koulu- tai terveydenhoitomenoja mitä he tuovat verotuloina tullessaan.

Kirkkonummelle on lähimenneisyydessä riittänyt tulijoita, lapsia on syntynyt ja tullut todella paljon. Uusia päiväkoteja on noussut tiuhaan ja lisää on tulossa. Huippuvuonna 2008 uusia kuntalaisia syntyi tai muutti tänne 840,vuonna 2011 vain 250. Syntyneiden määrän kasvu laski edellisen vuoden luvuista 60 lapsella.

Päiväkoti-ikäisten määrä ei kasva enää entiseen malliin joskin Pikkalanlahden alue muodostaa poikkeuksen. Vuoden 2011 lukujen valossa on selvää, että Veikkolassa, keskustassa ja Masala/Luomassa päiväkotipaineet ovat pian mennyttä elämää. Jos päivähoidon kysyntä on laskenut 100 lapsella vuodessa kuinka on mahdollista, että tämä ei näy budjetin luvuissa?

Päivähoito esitti äskettäin 120 euron korotusta lastentarhan opettajien kuukausipalkkaan, eli jossain säästyy varoja samaan aikaan kun muualla ponnistellaan palvelujen säilyttämiseksi raapimalla kirstun pohjaa. Kun tätä ei saatu, ostettiin kaikille päiväkodin johtajille ipadit leluiksi.

Aina kun kunnassa on avattu uusi asuinalue sinne on ymmärrettävästi noussut pian päiväkoti. Omakotialueilla - Laajakalliolla, Ravalsissa, Kantvikissa, jne - tapahtuu varsin nopeasti ikärakenteen muutos. Uudisasukkaiden lapset tulevat kouluikään, mutta päiväkoti kököttää vanhalla paikallaan. Lapsia kuljetetaan yhä kauempaa. On ollut epäviisasta rakentaa raskaita päiväkoteja, joita ei ole mahdollista siirtää muuttuvien tarpeiden mukaan. Itäisessä suurkaupunkinaapurissa löytyy malliksi mainioita siirtokelpoisia päiväkoteja, joiden tilat voittavat kirkkaasti meidän kotiolot.

Päiväkoti on investointina aina hyvin raskas, esimerkiksi paljon koulua raskaampi. Se vaatii monia uusia tehtäviä ja niistä aiheutuva palkkameno rasittaa taloutta ikiajat eteenpäin, päivähoitomme tarvitsee enemmän tilojen remontointia kuin uusien seinien rakentamista.

Päivähoitopaikkojen liikarakentaminen ja kalliiden uusien toimipisteiden luominen vaatii nyt pienten edullisten ja turvallisten yksiöiden sulkemista. Lähikuukausina Jorvaksen ainoan suomenkielisen yksikön Höstsolin ovet pannaan lopullisesti säppiin.

Kirkkonummi on muuttumassa nopeasti. Sisäänmuutto on hidastunut merkittävästi. Syntyvyysluvut ovat pienentyneet. Kiinteistökauppa käy nihkeästi. Pikkalanlahden alueelle kaavoitetaan uutta omakotiasutusta, mutta tontit käyvät huonosti kaupaksi. Kirkkonummi ja muut kehyskunnat eivät houkuttele lapsiperheitä entiseen malliin.

Poliitikkojemme tulisi oivaltaa, että päivähoidon kysynnän supistuminen antaa mahdollisuuden suunnata resursseja muihin palveluihin. Kirkkonummen elämä ei voi olla pelkkää päiväkotien ja koulujen rakentamista. Kuntalaisilla on oikeus myös muunlaisiin palveluihin.