Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Pertti Panula Mihin kielitaitoa tarvitaan?

Blogit

Kirjoittaja tarttuu ajankohtaisiin ja tärkeäksi kokemiinsa asioihin, joista Kirkkonummen luonto ja päätöksenteko ovat usein esillä.

Mihin kielitaitoa tarvitaan?

aiheena Kulttuuri
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 2806
  • 11 kommenttia
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Keskustelu koulun kieltenopetuksesta on ajautunut ajoittain pahasti sivuun pääasioista. Oman kokemukseni mukaan kielitaidon merkitys nuoren ihmisen tulevaisuuden muovautumisessa on erittäin suuri. Kyseessä ei ole vain yksinkertainen kysymys siitä, mitä kieltä tulisi opiskella äidinkielen lisäksi. Voisi tuntua erikoiselta, jos vanhemmat vastustaisivat vaikkapa suunnistuksen harjoittelua liikuntatunnilla, koska lasten lihaksia pitäisi säästää pitkien matkojen juoksua varten. Juuri vastaavanlaisesta asiasta on kyse kun vastustetaan ruotsin opiskelua. Mitä enemmän kieliä opiskelee ja käyttää niitä tilaisuuden tarjoutuessa, sitä enemmän niitä oppii.

Omassa suomenkielisessä tuttavapiirissäni ne, jotka suhtautuvat myönteisesti ruotsin kieleen, puhuvat parempaa englantia kuin ne jotka eivät ruotsista pidä syystä tai toisesta. Ehkä pitäisi miettiä, mitä apua tulee tarjota niille, joille kielten oppiminen ylipäätään on haasteellista. Tällaisen tukevan opetuksen yleinen hyöty voisi olla hyvin suuri. Tuntuu myös nurinkuriselta, että joukko ihmisiä haluaa selvästi pienentää tai sulkea itseltään tarjolla olevia ikkunoita (kieliä), joilla voi tarkastella maailman menoa, nauttia matkustamisesta ja oppia uutta. Kirjallisuuskin avautuu parhaiten alkukielellä, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus.

Kysymys kielten oppimisesta liittyy olennaisesti motivaatioon. Ilman motivaatiota ei opi mitään kieltä, poistettiinpa pakollinen ruotsin opetus tai ei. Lähipiirissäni on henkilö, jolle ruotsi (ja muut vieraat kielet) oli erittäin haasteellisia koulussa, mikä näkyi heikkoina arvosanoina. Kaikki muuttui, kun syttyi halu päästä ruotsinkieliseen oppilaitokseen. Sisäänpääsy, opiskelu ja valmistuminen sujuivat hyvin, ja tällä hetkellä kyseinen ystävä hoitaa vaativaa työtä usealla eri kielellä. Ruotsinkieliset opiskelupaikat eivät monilla aloilla suinkaan ole erityispaikkoja ruotsia äidinkielenään puhuville, vaan niiden tarkoitus on lain mukaan taata ruotsinkieliselle väestölle palvelut äidinkielellä. Ruotsia osaaville suomenkielisille nämä paikat ovat aivan samalla tavalla saatavilla kuin ruotsinkielisille. Kielitaidosta on siis hyötyä.

Olen itse joitakin kertoja ollut ummikkona mukana tilanteissa, joissa paremmasta kielitaidosta olisi ollut selvää apua. Vuosia sitten kiertelin kolmen ystävän kanssa Meksikon Yucatanin niemimaata kaksi viikkoa, vieraillen sekä alueen uskomattoman hienoilla saarilla (mm. Isla Mujeres) että viidakossa ja rannikon linturikkailla suola-altailla. Kaksi joukostamme puhui sujuvaa espanjaa, mikä teki matkustamisesta erittäin helppoa. Paikalliset ihmiset olivat ystävällisiä ja avuliaita, mutta harva puhui englantia. Toisen kerran eksyin Tokiossa matkalla paikalliseen yliopistoon, ja yritin karttani avulla seurata katujen nimiä. Jälleen hyvin ystävälliset ihmiset hymyilivät paljon mutta eivät yleensä puhuneet englantia. Onneksi lopulta löytyi englantia riittävästi ymmärtävä kaupunkilainen.

Ruotsin kielen asemasta käytävä keskustelu ei enää kaikilta osin tunnu menevän minnekään, vaan samat väittämät toistuvat. On totta että kielikiistojen aikaan suomenkielisiä syrjittiin, mutta myös päinvastaista syrjintää tapahtui. Kannattaa perehtyä esimerkiksi siihen, miksi ja millaisten tapahtumien jälkeen sittemmin Suomessa tehdyistä töistä Nobel-palkinnolla ruotsalaisena palkittu Ragnar Granit lähti Suomesta Ruotsiin.

Keskustelin kerran ystäväni kanssa Lähi-Idän tilanteesta, palestiinalaisten asemasta ja Israelista. Hän sanoi ettei voi hyväksyä sitä että yksi valtavan suuri kansanryhmään kohdistuva vääryys kostetaan toisella suurella vääryydellä. Tarvittaisiin lisää Nelson Mandelan kaltaisia ihmisiä, jotka näkevät pitkälle tulevaisuuteen ja ohittavat koston mahdollisuuden hyvän tulevaisuuden hyväksi.

Voi olla hyvä muistaa, että ruotsinkielisillä on ollut ratkaiseva merkitys Suomen kulttuurissa ja kohtaloissa. Joitakin nimiä on helppo poimia, kuten Topelius, Runeberg, Mannerheim ja Sibelius. Yhdessä viimeisistä haastatteluista Paavo Haavikolta kysyttiin, mitä hän voi sanoa ruotsin kielestä ja sen merkityksestä. En muista tarkkaa sanamuotoa, mutta hän totesi että ilman sitä (ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä) kulttuurimme olisi tavattoman paljon köyhempi.

Haluaisin itse aktivoida pohjoismaisia yhteyksiä ja näkisin mielelläni näiden samoista perusperiaatteista lähtevien maiden toimivan yhdessä siinäkin tapauksessa, että tämä katsottaisiin Euroopan kehityksen kannalta kerettiläiseksi toiminnaksi. Pohjoismaisissa yhteyksissä ruotsin kielen merkitys korostuu, vaikka kieltämättä tanskalaisten mukana ollessa kieli muuttuu helposti englanniksi. On hyvä muistaa, että kommunikaatio on paljon muutakin kuin sanojen sisällön ymmärtämistä, ja käännetyn kirjoitetun tekstiin varassa oleva jää vaille tätä informaatiota. Olisi hienoa pystyä parantamaan pohjoista yhteistyötä yhteisen hyvän saavuttamiseksi, ja nyt Euroopan kohdatessa suuria haasteita tämä voisi jälleen olla laajalti hyväksyttävä tavoite. Haasteitahan riittää esimerkiksi energiatalouden parantamiseksi ja arktisen ilmaston nopean muuttumisen kohtaamiseksi.

0
Merkit: äidinkieli

Olen Kirkkonummella vuodesta 1988 asunut luontoa ja liikuntaa harrastava lääkäri ja professori.

Kommentit

  • Vieras
    ei kieli miestä pahenna maanantai, 30 syyskuu 2013

    Täyttä asiaa!Itse itärajalla syntyneenä en varmaankaan olisi valinnut ruotsin kieltä, jos se olisi ollut vapaaehtoinen ja olisin sitä sitten syvästi myöhemmin katunut. Ruotsia luettiin eikä se ollut sen kummempaa kuin muutkaan kielet, esim. saksa tai ranska. Jälkimmäisiin upposi enemmän aikaa kuin (helpompaan) ruotsiin mutta eipä saksaa tai ranskaa ole juuri missään tarvinnut - silti on mukava osata niitäkin ja "bongata" saksan sanoja vaikka saksalaisista tv-sarjoista. Ruotsin vastustus taitaa olla suurinta vanhemmilla, joilla on lähtökohtaisesti jotain ruotsin kieltä tai ruotsinkielisiä vastaan. Ehkä samoja ihmisiä, jotka pitävät Ruotsin menestymistä esim. urheilussa, taloudessa tai musiikissa jonain onnenkantamoisena, ei työn ja osaamisen tuloksena.

  • Vieras
    nimimerkillä mennään... maanantai, 30 syyskuu 2013

    Entä jo vuosikausia teetetyt Taloustutkimuksen mielipidemittaukset, joissa järjestäen enemmistö vastaajista kannattaa valinnaisen ruotsinkielen opiskelua (vastustaa siis pakkoruotsia)? Viimeaikainen keskustelu kielivapauksista Suomessa perustuu enemmistön tahtotilaan.

    Meksikossa ja Japanissa ei pärjää suomen tai ruotsin kaltaisilla todellisilla marginaalikielillä, vaan isoilla maailmankielillä. Niiden lisääminen opetusjärjestelmään olisi suotavaa, ja yksi tapa siihen olisi vapauttaa ruotsinkieli valinnaiseksi oppiaineeksi (ja tilalle jotain muuta). On myös oma asianasa, jos halutaan yhä pitää erikoisoikeutetut kielikiintiöt eri opiskelumahdollisuuksissa, johon tämä blogistikin viittasi kirjoituksessaan.

    Niin ja ihan vaan tiedoksi sellainen, että kohtuu harva suomalainen oikeasti ruotsia puhuu Ruotsissa käydessään, vaan kyllä se englanniksi pitkälti menee. On sitten kyse työelämästä tai matkailusta.

    Itseäni on harmittanut tässä nykyisessä kielipoliittisessa keskustelussa se, että yllättävän moni joka kannattaa kielivapauksia, ei uskalla sanoa sitä ääneen tai ottamalla osaa esimerkiksi kansalaialoitteeseen sen takia, että pelkää sen johtavan joihin epämiellyttäviin asioihin omassa elämässään. Ei sivistyneessä modernissa länsimaassa saisi olla tällaista pelon ilmapiiriä olemassa, kun puhutaan jonkin vapauden tai valinnaisuuden kannattamisesta.

    Loppu pakolle ja vapaaehtoisuus tilalle, niin kyllä se motivaatiokin alkaa sieltä löytymään!

  • Vieras
    Viljo "Ville" Savolainen tiistai, 01 lokakuu 2013

    Lontoossa torstaista 26.9. maanantaihin 30.9 vierailulla en tarvinnut kertaakaan ruotsinkieltä. Kaikkialla tarvittiin englantia: Paikan päällä Tottenham-Chelsea ottelussa ja TV:ssä Sportpubeissa ManU-West Brownich, Stoke-Norwich, Sunderland-Liverpool ja NFL Pittsburg-Minnesota otteluissa selostukset tulivat englanniksi. Englannin kieli on maailman kieli ja ruotsi pieni paikalliskieli, jota ei tarvitse pakolla opettaa.

  • Vieras
    Nimi Nimi tiistai, 01 lokakuu 2013

    Kyllä se pakolla on ruotsin kieli opetettava. Onhan se nähty ettei rahvas muuta tottele kuin pakkoa ja nyrkkiä.

  • Pertti Panula
    Pertti Panula tiistai, 01 lokakuu 2013

    On aivan uskottavaa ettei Englannissa tarvitse ruotsia osata. Yhtä selvä on ettei Meksikossa tai Japanissa pärjää ruotsia puhumalla. Jostakin syystä kommenteissa puhutaan pakon poistamisesta tai pitämisestä voimassa, mihin en tainnut ottaa kantaa. Lähtökohtaisesti vapaaehtoisesti tehty valinta on varmaan motivoivampi. Jos joku uskoo, että ruotsin opiskelun vapaaehtoisuus motivoi vaikka espanjan tai japanin opiskeluun ja helpottaa näitä, ei saa minusta seuraa. Itse olen käynyt kaksi kertaa Japanissa ja Meksikossa, mutta kymmeniä kertoja Ruotsissa jossa kielestä on ollut paljon hyötyä ja iloa. Aika monille Ruotsi ja muut pohjoismaat ovat myös realistisia vaihtoehtoja opiskelua tai työtä varten, ja työmatkat hoituvat vielä melko lyhyessä ajassa. Kukaan ei ole vielä kertonut millä mekanismilla ruotsin osaaminen vähentäisi muiden kielten oppimista. Epäilen, että kieliin kielteisesti suhtautuvat mielellään jättäisivät sivuun myös eksoottisemmat kielet, niiden globaalisuudesta huolimatta. Jokainen päättää lopulta itse, millä eväillä lähtee kansainvälisille työmarkkinoille. Koulun vaatimattomat kielituntimäärät, pakolliset tai valinnaiset, eivät riitä käypään kielitaitoon. Tarvitaan sitä motivaatiota.

  • Vieras
    Martti maanantai, 07 lokakuu 2013

    Kyllä olen Pertti sun kanssa samaa mieltä että jos pitää valita pakko tai vapaus niin pakko on aina parempi. Varsinkin kun tuo 8 miljoonan asukkaan Ruotsi vastaa tästä pallosta 0,1 prosentin osuutta väestöstä niin sen opiskelu muuttuu entistä tärkeämmäksi. Pakko on aina pakko, mistään vapauksista on Suomen kansan aivan turha puhua.

    Aivan naurettavaa on myös ajatus että näitä Suomen teollisuustuotteita myytäisiin jonnekin 99,9 prosenttiin näistä muista kieliryhmistä, jossa valtakieli on jotain muuta kuin ruotsi. Eihän meillä enää ole edes mitä myydä, joten mun mielestä ajetaan teollisuus alas ja opiskellaan kaikkia pakollisia juttuja!

  • Vieras
    Jag tycker om svenska! keskiviikko, 09 lokakuu 2013

    Olen sama mieltä Martti sinun kanssa. Meidän on tehtävä ruotsin opetusta kaikille ikäluokille kaikilla oppiasteilla. Tämä viimeaikainen keskustelu ruotsinkielen muutoksesta valinnaiseksi oppiaineeksi on kyllä ihan vastuutonta populismia. Väitetään että enemmistö suomalaisista kannattaisi tuota ajatusta, kyseessä on oltava jokin mielipidetiedusteluihin liittyvä virhe. Mä toivon eduskunta ei tätä hyväksy yhtään!

    Meidän on taattava kaikilla mahdollisilla keinoin ruotsinkielisten palvelut. Pienen ryhmän oikeus saada lakisääteisiä palveluita omalla äidinkielellään, on se tarkoittaa luonnollisestkin koko muulle väestölle velvollisuutta opiskella kieltämme. Tottakai, näinhän sen pitäsi mennä kaikkialla maailmassa. Minä en voi ymmärtää miksi ei mene! Vain Suomessa on valittu tämä ainutlaatuinen opetusjärjetselmä, suosittelisin sitä minne tahansa muualekin käyttöön otettavaksi!

    Ruotsi tekisi hyvää jopa kiinalaisille, sille ruotsinkieli on yksi tärkeimmistä kaupankäynnin kielistä europpalaisittain ja avaa ovia pohjoismaalaiseen yhteistyöhön myös mannertenvälisesti. Ruotsista uusi globaali kieli? Ei ole vitsi, vaan ehdottomasti! Ruotsia opiskelemalla oppii paljon helpommin saksan ja englannin ja monet muut. Se olisi kiinalaisillekin iso juttu!

  • Vieras
    Jaska keskiviikko, 09 lokakuu 2013

    Eikö vapaan kielivalinnan pitäisi olla oletusarvo? Pakottamiselle pitäisi olla hyvät perustelut, eikä sellaisia ole vielä löydetty. Ne perustelut, joiden kuvitellaan tukevan pakkoruotsia, tukevat yhtä lailla eräiden muidenkin kielten pakollisuutta:
    http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf

  • Pertti Panula
    Pertti Panula lauantai, 12 lokakuu 2013

    Sarkasmi on vaikea kirjoittamisen taitolaji, jota siksi usein harjoitellaankin nimimerkin suojissa.

  • Vieras
    harjoittelija keskiviikko, 16 lokakuu 2013

    Oletteko kuulleet porttiteoriasta? Kyllä se on ihan oikeasti todistetusti olemassaoleva tieteellinen käsite. Tähän tapaan tietosivusto Hikipedia kuvailee porttiteoriaa (lainaus):

    Porttiteoria on teoria, jonka mukaan maailmankieli ruotsin osaaminen toimii "porttina" muihin maailmankieliin kuten kiinaan, hindiin, venäjään ja englantiin. Tämä johtaa ennen pitkää siihen, että ruotsia osaava suomalainen oppii kaikki muutkin maailmankielet vääjäämättä. Porttiteoria perustuu kahteen tosiasiaan:

    - ruotsi on maailmankieli, koska sitä sitä puhutaan maailmassa
    - kaikki maailman kielet ovat sukua, koska kaikki ihmiset ovat sukua Aatamille ja Eevalle

    Porttiteorian toimivuus on helppo havaita empiirisesti: pakkoruotsia opiskelleet suomalaiset osaavat englantia yleensä paremmin kuin ruotsia. Ruotsin kieli ei siis ole vain historiallisesti välttämätön, perustuslain vaatima ja hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen edellytys, vaan myös epäitsekäs kieli: mahdollistaessaan suomalaisille englannin osaamisen, pakkoruotsi taantuu ja uhrautuu mukisematta.

    Porttiteorian tutkimuksesta ja ylläpidosta Suomessa vastaavat Svenska Kulturfonden, leppäkertut (Coccinellidae), Kimmo Sasi ja Paavo Lipponen.

  • Vieras
    Villiii perjantai, 22 huhtikuu 2016

    kieliä tarvitaan aika monessa paikassa kuten palvelualoilla ja kaksi kielisillä kunnilla

Kirjoita kommentti

Vieras keskiviikko, 16 elokuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.036 sekunnissa.