Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Pekka Poutanen Metsään katsojien maa

Blogit

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Metsään katsojien maa

aiheena Uncategorized
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 2163
  • 0 kommentti
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

 

Pidämme koko perhe kävelemisestä. Haikeana muistelemme vuotta jonka vietimme Englannissa ja jolloin saatoimme ahkarasti kiertää kävelypolkuja Kentin kauniissa kumpuilevissa maisemissa. Kun vastaan tuli toinen kävelijä aina oli aikaa vaihtaa jokunen sana ilmasta, reitin kunnosta tai omasta määränpäästä. Jos ei olisi tervehtinyt ja käynyt jutusteluun, vierasta olisi epäilemättä pidetty jos nyt ei aivan rikollisena niin ainakin vähän omalaatuisena.

Tämä talvi on ollut hyvä kävelijälle, lämpötilat sopivia ja vain vähän liukkaita kelejä. Jorvaksen, Masalan, Laajakallion teillä kulkee ahkerasti jalan liikkuvia. Olen usein yrittänyt luoda katseeni vastaantulijaan ja nyökännyt kevyesti. Ja mitä tapahtuu, tavallisimmin tulija tuijottaa katse tiukkana metsään tai ojaan. Mikäli koira sattuu olemaan mukana sen on helppo antaa vetää taluttajaa vähän kauemmaksi vastaantulijasta jolloin tervehtimisen voi luontevasti välttää. Jos "unessa kulkijaa" tervehtii kunnolla äänekkäästi, hän yleensä säpsähtää ja kiihdyttää vauhtiaan. Tällaiseen suomalaiseen kulkijaan lyötäisiin Englannin kävelypoluilla hämärähenkilön leima.

Kun lähtee Espooseen Nuuksion upeille laduille kulttuuri muuttuu jo hieman. Jos tokaiset vastaan tulevalle hiihtäjälle rohkeasti "hei" tai "moi", vastaus tulee aika varmasti. Usein myös keskustelun virittely vieraan hiihtäjän kanssa onnistuu mukavasti. Kun aiempina vuosina kävin Lapin hangilla, törmäsi jo melkein englantilaiseen kohtaamiskulttuuriin. Olen pohtinut mistä johtuu, että kotikylillä olemme niin kovin ujoja tuppisuita ja mitä kauemmaksi mennään sitä enemmän rohkeus kasvaa.

Sopisimmeko - me kirkkonummelaiset kävelijät- yhdessä, että tästedes emme ujostele ja tervehdimme reippaan rohkeasti vastaantulijaa. Vuosien saatossa olen saanut kokea, että tapaamani alan harrastajat, jotka ovat uskaltaneet ottaa rohkean askeleen ja käydä keskusteluun, ovat oikein mukavia ja kiinnostavia ihmisiä. Kävely on muutenkin hieno laji, sitä voi harrastaa missä vain ja sen aikana voi käydä kiinnostavia keskusteluja, toisin kuin veren maku suussa lenkkeillessä tai pinnistellessä hieltä haisevassa kuntohuoneessa. Eikä maksa mitään!

0

Kommentit

  • Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija

Kirjoita kommentti

Vieras tiistai, 26 syyskuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.036 sekunnissa.