Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Jerri Kämpe-Hellenius Merkittävä vaikutus!

Ylpeä kaksikielinen

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Merkittävä vaikutus!

aiheena Politiikka
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 4740
  • 12 kommenttia
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Kunnanjohtaja Aarnio on budjettiesityksessään kunnanhallitukselle 13.10.2014 ehdottanut Kirkkonummen kotihoidon kuntalisän lakkauttamista, todeten ettei sillä ole merkittävää vaikutusta päivähoidon tarpeisiin. Lisäksi hän totesi että kotihoidontuen kuntalisän poistaminen ei ole muissa kunnissa aiheuttanut merkittävää lisää kunnallisten hoitopaikkojen kysynnässä – eli että tuen maksulla ei ole merkitystä päivähoidon tarpeisiin kunnassa.

 

Merkittävä vaikutus?
Joten mikä on merkittävä vaikutus jota Aarnio peräänkuuluttaa? Miten se voidaan laskea? No sen saisi oikea matemaatikko kertoa, mutta sitten tulisivat luottamusvälit jne. huomioitavaksi eikä meistä kukaan taitaisi lopputulosta ymmärtää. Vanhan vitsikin sen jo kertoo: Valhe, emävalhe, tilasto.

 

Kotihoidon tuen kuntalisä Suomessa
Joten päätin hivenen tutkia tilannetta kotihoidon kuntalisistä Suomessa, käyttäen ensisijaisesti Suomen kuntaliiton palvelua. Kuntaliitto kun on joka toinen vuosi tehnyt kyselyn mannersuomen kunnille kuntalisistä vuodesta 2008 alkaen. Uusin tutkimus on julkaistu kesäkuussa 2014. Kyselyiden vastausprosentit ovat olleet 95 – 100 % välillä, joten hyvän kuvan kokonaistilanteesta antavat kuten taulukossa 1 esitetään. 

 

 

 2008201020122014
vastanneiden kuntien lkm 375 326 320 288
vast-% 94 % 100 % 100 % 95 %
Kotihoidon tuen kuntalisää maksavat kunnat, lkm 79 84 99 85
Kotihoidon tuen kuntalisää maksavat kunnat, % 21 % 26 % 31 % 30 %
Kotihoidon tuen kuntalisän k.a. (€/lapsi) 151 144 148 148

Taulukko 1. Yhteenveto kyselyistä 2008 – 2014.

 

Yleisesti vodaan todeta että mitä suurempi kunta sitä todennäköisemmin kotihoidon kuntalisää maksetaan, kuten taulukosta 2 ilmenee.

 

 

Kunnan koko% Mannersuomen kunnista
Alle 5 000 17,7
Alle 10 000 26,9
Alle 20 000 32,6
Alle 50 000 41,7
Alle 100 000 54,5
Yli 100 000 66,7
Yhteensä 27,9

Taulukko 2. Kotihoidon kunnallista kuntalisää maksavien kuntien osuus v2014 väestömäärän perusteella.

 


Maantieteellisesti tutkimalla niin naapureistamme tukea maksaa Espoo, Helsinki, Kauniainen, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti kun taas Hanko, Inkoo, Lohja ja Raasepori eivät maksa.

Vaikkakin 85 kuntaa maksaa kunnallisia tukia eri tavoilla ja ehdoilla, niin uusimman tilaston mukaan vain kuusi (6) kunta maksaa kotihoidon kuntalisää vuonna 2014 yli 3 vuotiaalle lapselle. (Hamina, Harjavalta, Kirkkonummi, Lieto, Ranua & Vesanto)

 

Lopetettu kotihoidon kunnallisen lisän maksu
Aarnio viittasi motivoinneissaan tuen maksun lopettaneisiin kuntiin, joten vertailemalla 2010, 2012 ja 2014 tutkimuksia voidaan etsiä myös kunnat jotka lakkauttaneet kuntalisän maksamisen, taulukko 3. Taulukosta nähdään että 2010  2012 kuusi (6) kuntaa lakkautti tuen (Oikeasti 7, mutta Punkaharju sittemmin tehnyt kuntaliitoksen Savonlinnan kanssa eikä taulukossa ole) ja ajalla 2012  2014 tuen lakkautti 17 kuntaa.

 

Kunta2014 väestö2014 poistanut2012 poistanut
Hattula 9 684 X
Heinävesi 3 667 X
Iitti 6 981 X
Ilmajoki 12 099 X
Kangasala 30 345 X
Kangasniemi 5 801 X
Kotka 54 771 X
Lapinjärvi 2 820 X
Lappeenranta 72 658 X
Lapua 14 692 X
Liperi 12 396 X
Maaninka 3 771 X
Marttila 2 056 X
Mäntyharju 6 287 X
Nokia 32 690 X
Porvoo 49 426 X
Rautalampi 3 426 X
Salo 54 478 X
Sonkajärvi 4 454 X
Tammela 6 474 X
Toivakka 2 466 X
Tyrnävä 6 642 X
Uusikaupunki 15 463 X

Taulukko 3. Kotihoidon kuntalisän maksamisen lopettaneet kunnat.

 

 

Merkittävää merkitystä muissa kunnissa?
Onko siten merkittävää muutosta havaittavissa? Yli 20 kunnan tarkempi tutkiminen veisi vaan liian paljona aikaa joten päätin rajata kuntien lukumäärää.

Kotihoidon kuntalisää on yleisesti maksettu kasvavissa kunnissa, kuten Kirkkonummikin on. Joten rajasin kunnat valitsemalla taulukosta 3 isoimpia kasvavia kuntia (Wikipediasta kuntien väestönkasvu summittaisesti katsottu), joissa siis tuen maksaminen lopetettu. Mainitulla kriteereillä päädyin tulokseen että Kangasalaa, Lappeenrantaa, Nokiaa, Porvoota ja Saloa voitaneen pitää jotenkin verrannollisina Kirkkonummen tilanteeseen.

Valitettavasti Kangasalan, Lappeenrannan, Nokian ja Salon 2010 – 2013 tilinpäätöksistä en löytänyt käyttökelpoisia varhaiskasvatuksen tunnuslukuja (kotihoidon ym.) arviointia varten. Porvoosta löytyi v2011 alkaen, tauluko 4, mutta kotihoidon kuntalisän maksaminen lopetettiin jo 2010.

 

 

Porvoo2010201120122013
- lapsia 4021 3963 3924 3958
- kotihoidon tuen piirissä 769 824 712
- % 19,4 % 21,0 % 18,0 %

Taulukko 4. Kotihoidon piirissä olevat lapset Porvoossa.

 

Yleisvaikutuksena tilinpäätöksistä jäi että kunnat parhaansa mukaan unohtaneet että ovat joskus moista lisää edes maksaneet. Pikaisella etsinnällä ainoa löytämäni mainita oli Lappeenrannan vuoden 2013 tilinpäätöksessä: ”Heinäkuun alusta voimaan tullut Lappeenranta-lisän poisto yli 2-vuotiailta ei näytä lisänneen päivähoidon tarvetta.”

 

Kirkkonummen kotihoidon tuen piirissä
Kun kerran muista kunnista ei oikein ole apua määrittämään merkittävää merkitystä niin tutkin vielä Kirkkonummen tilinpäätöksiä vuosilta 2007 – 2013. Tilinpäätöksistä voidaan päätellä kotihoidon tuen piirissä olleen 20.1 – 27,9 % lapsista vuosina 2005 – 2013, taulukko 5.

 

 

Kirkkonummi200520062007200820092010201120122013
- lapsia 3747 3843 3925 4080 4026 4047 3965 3948 3949
- kotihoidon tuen piirissä 1044 966 857 892 858 873 860 915 794
- % 27,9 % 25,1 % 21,8 % 21,9 % 21,3 % 21,6 % 21,7 % 23,2 % 20,1 %

Taulukko 5. Kirkkonummen tilinpäätöksistä poimitut tunnusluvut ja laskettu kotihoidon osuus.

 

 

Merkittävä vaikutus!
Joten mikä on merkittävä vaikutus, jos vuoden 2012 23,2 % luvusta seuraavan vuoden luku putoaa yli 3 %-yksikköä? Huomioitavaa on että kotihoidon tuen kuntalisää peräti korotettiin 1.3.2013 alkaen 10 %:lla kaikista kuntalisää saavista lapsista.

Kuntamme tilastoista löytää muitakin outouksia. 31.12.2012 oli 915 lasta kotihoidon tuen piirissä ja 31.12.2013 enää 794. Toisaalta nyt toisen osavuosikatsauksen tilanteessa 31.8.2014 on taas 868 lasta kotihoidon tuen piirissä vaikka 0-6 vuotiaiden lasten lukumäärä vähentynyt n. 10 % viime vuoden tilinpäätöksestä. Onko sittenkin niin että tilastoihin on merkittävämmin vaikuttanut syksyllä 2013 vellonut keskustelu kotihoidon kuntalisän lakkauttamisesta? Varsinkin kun 31.8.2013 oli vielä 918 lasta kotihoidon tuen piirissä. Ja mikä vaikutus tullaan tämän syksyn keskustelujen seurauksena näkemään kotihoidon tuen saajissa?

 

Johtopäätös
Kunnanjohtaja Aarnion väitettä en kykene kumoamaan. Oikeastaan tämän pikaisen katselmuksen pohjalta en enää edes uskalla odottaa saatavan mitattavasti luotettavaa keinoa jolla mitata kotihoidon, erityisesti kunnallisen, lisän merkitystä kotihoidon valintaan – en puolesta enkä vastaan. Vastaavasti ei varmaan myöskään voitane osoittaa mahdollista päivähoidon kasvua normaalista vaihtelusta.

Täten kotihoidon kuntalisän merkitystä on mietittävä muilla mittareilla kuin rahallisilla ja tilanahtauden ratkaisijoina. Muina mittareina voinee esim. käyttää lapsiperheiden köyhyyttä vähentävinä tai sitten ihan senkin takia että lähinaapurimme (Espoo, Kauniainen, Vihti ja Siuntio) maksavat tukea.

 

Lopputuloksena kotihoidon kuntalisän "olla tai ei olla", taitaa olla poliittista päätöksentekoa parhaimmillaan tai pahimmillaan – riippuen tahtooko tukea lapsiperheitä vai valvoa verorahojamme…

0

Kommentit

  • Vieras
    LK maanantai, 13 lokakuu 2014

    Kuntalisän vaikutusten tutkiminen onkin vaikeaa, sen takia sitä kai aika vähän on harrastettu. Yksi ISO muuttuva tekijä laskelmissa on syntyvyys. Mietitäänpä. Perheeseen syntyy lapsi. Äitiysvapaan ja vanhempainvapaan jälkeen perhe astuu kotihoidon tuen piiriin. Syntyy toinen lapsi. Uusi äitiysvapaa ja vanhempainvapaa. Vaikka ensimmäinen lapsi olisi kokonaan kotihoidossa, kotihoidontukea ei saa tältä ajalta. Alkaa uusi hoitovapaa, kotihoidontukea saadaan. Sitten lapset menevät hoitoon, kunnes syntyy kolmas lapsi. Uudestaan äitiysvapaa, vanhempainvapaa ja lopuksi hoitovapaa ja kotihoidontuki.
    Ovatko tilaston "kotihoidon piirissä" olevat lapset niitä joista on haettu kotihoidontukea vai kaikki lapset miinus päivähoidossa olevat lapset? Mistä nämä tiedot kerätään?
    Itse mietin, miksi ei kysytä niiltä, keneltä eniten saataisiin informaatiota: niiltä, jotka päivähoitohakemuksen jättävät. Miksi ei hyödynnetä tätä tietojenkeräysväylää, joka nykytekniikalla helposti onnistuisi hakemuksen yhteydessä. Saataisiin aitoa tietoa niistä syistä, joita päivähoitohakemuksen takana on.

  • Vieras
    Christoffer Masar tiistai, 14 lokakuu 2014

    En ole tämän aihepiirin asiantuntija, mutta aihetta on onneksi jonkin verran tutkittukin ja minun tiedossa olevien tutkimusten päätelmät eivät tue kotihoidon kuntalisän maksamista taloudellisista syistä. Alla pari linkkiä ja niistä muutama sitaatti:

    http://www.vatt.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/news_3190_id/245

    "Suhteellisen suuren työllisyysvaikutuksen johdosta yhteiskunnan näkökulmasta näitä tulonsiirtoja, jotka on kohdennettu vain pois töistä oleville, kannattaisi pienentää. Laskelmien perusteella kunnan ei kannattaisi maksaa kotihoidontukeen kuntalisää taloudellisista syistä. Tämä johtuu siitä, että kotihoidossa on suuri osa niistä lapsista, jotka olisivat oikeutettuja saamaan kuntalisää niissäkin kunnissa, joissa kuntalisää ei makseta. Näin kuntalisän käyttöönoton kustannukset nousevat, kun sitä maksettaisiin näin laajalle ryhmälle."

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1402546125458

    "Tutkimuksemme mukaan kuntalisä merkitsee eri tilanteissa oleville äideille eri asioita. Vakaassa työmarkkina-asemassa olevat naiset pärjäävät vallitsevassa perhevapaajärjestelmässä paremmin. Heillä taas, joiden asema on heikompi, korostuvat järjestelmän huonot ominaisuudet"

    "Tutkimuksen mukaan kuntalisät hidastavat työllistymistä etenkin naisilla, joilla ei ollut työpaikkaa lapsen syntyessä. Kuntalisää maksavissa kunnissa selvästi pienempi osa äideistä löysi seurannan aikana pitkiä työsuhteita kuin kunnissa, joissa lisää ei maksettu."

    Kunta ei voi arvioitaessaan kuntalisän hyötyjä ja haittoja ottaa huomioon vain kuntalisän kustannuksia vs. päiväkotihoidon kustannuksia, vaan kunnan pitää tarkastella asiaa laajemmasta perspektiivistä. Kunnan osalta tulee arvioitavaksi myös se, miten kuntahoidon kuntalisä vaikuttaa kunnan verokertymään pitkällä tähtäimellä, eli miten se vaikuttaa äitien ja isien työuran kokonaisansioihin sekä sitä kautta kunnan saamaan verokertymään.

    VATT väitöstukimuksesta vielä yksi lause loppuun, joka tiivistää viestini varsin hyvin:
    The main results show a supplement leads to significant negative labour supply and earned income effects.

  • Vieras
    lk tiistai, 14 lokakuu 2014

    Christofferin kanta siitä, että huomioon tulee ottaa laajempia kokonaisuuksia, on hyvä. Työllistymisen lisäksi on hyvä ottaa huomioon lasten ja perheiden hyvinvointi ja sen kautta tulevat vaikutukset. Miten paljon edullisemmaksi tulee kasvattaa terveitä, hyvinvoivia lapsia, mahdollistamalla kotihoito niille jotka sitä haluavat, että päivähoito terveissä rakennuksissa, riittävän pienissä ryhmissä ja asiantuntevassa hoidossa niille, jotka sitä haluavat? Mitä nyky-yhteiskunnasta kertoo se, että esikoulussa jo pitää huomioida lasten pahoinvointi?

  • Vieras
    Työtön? tiistai, 14 lokakuu 2014

    Onko siis olemassa tilasto, joka kertoo että pääosa paikallisesti kotona lapsia hoitavista ovat työttömiä? Nopealla lähipiirianalyysillä sanoisin, että monella on työpaikka ja moni tekee töitä myös hoitovapaalla. Työllistymisvaikutus on silläkin, että yksi vanhempi on kotona. Silloin perhevapaasijaisuuden saa joku muu.

  • Vieras
    Mie vaan keskiviikko, 15 lokakuu 2014

    vatt, eikös se ole Juhana Vartiaisen putiikki? Sen joka pari päivää sitten vertasi työttömiä rikkaruohoihin. Jotenkin vaan luottamus horjuu noihin tutkimuksiin jo ihan omankin kokemuksen pohjalta. Yksinhuoltajille joka sentti tulee tarpeeseen.

  • Vieras
    Christoffer Masar torstai, 16 lokakuu 2014

    Argumentum ad hominem liittyen VATTiin ja Juhana Vartiaiseen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_hominem). Väitöskirjan tekijä ei lisäksi ole Juhana Vartiainen, vaan Tuomas Kosonen. Tulisiko "Mie vaan"-kirjoittajan kommenttia tulkita siten, että millekään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksille ei tulisi antaa mitään arvoa, koska VATTn johtaja on twitter-viestissään käyttänyt huonoa vertauskuvaa?

    Työtön?-nimimerkin kommenttiin voi todeta, että VATT-tutkimus ei totta kai sisällä tilastoja koskien juuri Kirkkonummen olosuhteita tai sen yksittäisiä perheitä. Niin kuin kaikissa yhteiskunnollisissa uudistuksissa niin on aina olemassa taloudellisesti muutoksista hyötyviä ja niitä jotka taloudellisesti kärsivät muutoksesta. Tässäkin tosin tulee erottaa lyhyen ja pitkän tähtäimen hyöty ja haitta. Tiety toimenpide voi lyhyellä tähtäimellä olla haitallinen/hyödyllinen, mutta pitkällä tähtäimellä haitallinen/hyödyllinen tai toisinpäin ja vaikutus myös vaihtelee yksilöstä toiseen. Se mitä kunnan tulee tarkastella on muutosten kokonaisvaikutuksia ja taloudellisesti haastavina aikoina taloudellinen kokonaisvaikutus on erittäin merkittävä osa tätä kokonaisarviointia.

    Se mitä VATTin tutkimuksen laskelmat osoittavat on, että kuntien ei kannattaisi maksaa kotihoidontukeen kuntalisää taloudellisista syistä. On kunnan poliittisten päättäjien tehtävä ratkaista tulisiko tukea tästä huolimatta maksaa muista kuin taloudellisista syistä.

  • Vieras
    Työtön? torstai, 16 lokakuu 2014

    Mietin lähinnä sitä, että jos lopetetaan kotihoidon tuki Kirkkonummelta sen takia, että se haittaa (naisten) työllistymistä, mutta Kirkkonummen kotivanhemmista enemmistö ei olisikaan työttömiä (naisia), niin mikä seuraus tällä olisi? Korjattaisiinko silloin jotain, joka ei ollut rikki?

  • Vieras
    Työtön? perjantai, 17 lokakuu 2014

    Ja vielä tähän työllisyysnäkökulmaan: valtiohan on korjaamassa tämän meidän kuntalaisten puolesta: kotihoidontukea ollaan jakamassa vanhempien kesken. Tämä työllistymisongelma, jos sellainen tosiasiallisesti on, ratkeaa siihen.

  • Vieras
    Mie vaan tiistai, 21 lokakuu 2014

    Vartiaisen ikiaikainen mantra työperäisen maahanmuuton aiheuttamasta kysynnän kasvusta on monesti osoitettu vääräksi, yhä edelleen jankuttaa samaa. Se ei vaan toimi, koska työpaikat eivät lisäänny lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa tänne. Jokainen voi lukea uutisista irtisanomisten jatkumisesta ja tilastot sen kertovat, että kotoista työvoimaa on reservissä eli työttöminä, joten se että tänne tuodaan lisää ihmisiä kortistoon kilpailemaan työpaikoista, ei aiheuta mitään muuta kuin korkeintaan palkka-alen, mutta siihen kai Vartiainen tähtääkin, onhan ay hänelle iso musta peikko. Mikä, ettei palkka-ale kävisi, jos elinkustannukset putoaisivat vaikka Viron tasolle, mutta tosiasia on, että Suomi on omanlaisensa maa, mm. pitkät välimatkat lisäävät kuljetuskustannuksia ym. ja kaikki kustannukset meidän suomalaisten pitää kuitenkin pystyä kattamaan tuloistamme. FINDIKAATTORI: "Syyskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2014 syyskuussa 218 000 (virhemarginaali ±17 000), mikä oli 19 000 enemmän kuin vuotta aiemmin." Kärsijänä kotihoidontuen lakkauttamisessa ovat opiskelijat, työttömät ja/tai yksinhuoltajat, jotka ovat taloudellisesti muutenkin kaikkein vaikeimmassa asemassa perheellisinä. Joten, kyllä joo aina, kun Vartiaisen putiikki suoltaa jotain tutkimustuloksia, pitää miettä kuka on tilaaja ja mikä tarkoitusperä. Suomessa on jo kauan himoittu Vartiainen etunenässä sitä palkka-alea, mutta kun se ei vaan meidän olosuhteissa ole järkevää, jolle ole tarkoitus kurjistaa tavalliset ihmiset ryysyläisiksi. Lisäksi työperäinen maahanmuutto tuo meille ylimääräisiä kustannuksia, kun henkilö on työttömänä eikä kykene itseään elättämään.

  • Vieras
    MammaMuu tiistai, 28 lokakuu 2014

    Asiaa on selvitelty. Kotihoidon kuntalisän poistolla ei oikeasti ole mitään vaikutusta asiaan. SUomessa on kuntia, jotka ovat tämän päätöksen tehneet. Eräskin suurehko kaupunki lakkautti lisän. YHTÄÄN lasta ei tullut näistä perheistä päivähoitoon. PISTE. Myös kirkkonummelaisittain selvityksiä on tehty - mitään asikastulvaa tai uusien päiväkotien rakentamistarvetta ei tule. Lisät pois

  • Vieras
    KML maanantai, 03 marraskuu 2014

    Onko MammaMuu tutustunut tutkimuksiin tarkemmin? Katsonut mitä on tutkittu ja millä tavalla?

    Yksi kunta muistaakseni lakkautti tuen 31päivä ja totesi, että päivähoitopaikkojen kysyntä ei noussut 1.päivä, joten sillä ei ollut vaikutusta. Toinen tutki muutaman kymmenen euron tuen lakkautusta alueella, jossa valtaosa vastanneista oli työttömiä.

    Kotihoitoperheet ovat hyvin erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa ja se vaikuttaa päivähoitoon siirtymiseen. Muutama seikka, mitkä vaikuttavat päivähoitoon siirtymiseen, jos kuntalisä lakkaisi.
    -sopimus työnantajan kanssa. Sitä ei voi yksipuolisesti muuttaa. Jos on ilmoittanut olevansa kotona kolme seuraavaa vuotta, työpaikalle on todennäköisesti otettu sijainen määräajaksi. Miten sujuvasti ja joustavasti työnantaja työhönpaluuseen suhtautuu?
    -perheen muut lapset. vaikka kotihoidossa olisi kuinka moni, kotihoidontukea ei saa, jos perheessä on vauva. Tällöin päivähoitoon siirryttäisiin vanhempainvapaan ja pidettyjen lomien jälkeen, mahdollisesti vuoden päästä. Vaikka kuntalisässä tapahtuisi mitä tällä välillä, lapsia voitaisiin hoitaa kotona JA silti, he saattaisivat kuntalisämuutoksen takia siirtyä päivähoitoon aiemmin, mitä olisi haluttu.
    -Perheen säästöt. Monissa perheissä kotihoitoa rahoitetaan säästöillä. Nekin loppuvat jossain vaiheessa, jolloin töihin pitää palata, halusi tai ei.
    -Päivähoitopaikat. Mihin pistää lapset ja millä (ei-materiaalisella) kustannuksella? Tällä hetkellä meidän perhettä lähimmät vapaat hoitopaikat, ovat viidentoista kilometrin päässä. Asumme keskustaa lähellä, päiväkoteja lähellä, kulkuyhteyksiä lähellä. Paikkoja ei vain ole. Päiväkotipaikkoja vapautuu isommissa määrin vain elokuussa, kun esikoululaiset siirtyvät kouluun.
    -lapsimäärä. On ihan eri asia elättää yhdenlapsen perhettä kotihoidontuella, kuin viisilapsista perhettä. On myös vaikeampi saada kolmea lasta päivähoitoon, kuin saada yksi lapsi päivähoitoon. Moninpaikoin on vaikea saada alle kolmevuotiaalle paikkaa, toisissa yli kolmevuotiaille. Vaikeaa on saada hoitopaikkoja samasta päiväkodista yli ja alle kolmevuotiaille.

    Tässä muutama asia, joka kotihoitoon vaikuttaa. Se ei ole kovin yksinkertainen tutkia, koska muuttuvia tekijöitä on paljon, eikä tietoa hoitomuodon valinnasta systemaattisesti kerätä.

    Ja vielä: kotivanhemmilta ollaan tässä viemässä noin 40% kuukausituloista. Nämä tulot jäävät muutenkin ALLE minimityöttömyyspäivärahan, jota itse pidän miniminä siitä, millä voi tulla toimeen. Jokainen voi tässä yhtälössä miettiä, missä vaiheessa tulee se kipukynnys, jota pitemmälle ei enää kannata sinnitellä. Missä vaiheessa voi todeta, että on parempi mennä töihin, jotta lapsille saa kunnollista ruokaa pöytään.

  • Jerri Kämpe-Hellenius
    Jerri Kämpe-Hellenius maanantai, 03 marraskuu 2014

    Kuten blogissani kirjoitin niin matemaattisilla menetelmillä ei pysty osoittamaan yhteyttä kotihoidon kuntalisän vaikutuksesta päivähoidon tarpeisiin. Ei puolesta eikä vastaan.

    Kirjoitukseni jälkeen sain lisäinfoa eräästä kasvukunnasta.
    Heillä oli vuosittainen kotihoidon tuen saajien lukumäärä vaihdellut vuoden aikana (kuukausitasolla) n. 20% useamman vuoden aikana. Lisäksi päivähoidon asiakasmäärissä oli edellisvuoteen nähden asiakkaiden lukumäärä noussut parittomina vuosina ja lakenut parillisina, muutoksen ollessa aina alle 10% edellisvuoteen. Ja tilastossa oli siis ennen ja jälkeen kotihoidon tuen lakkauttamisen vuosia.

    Siinä olet täysin oikeassa ettei asiaa ole helppo tutkia ja että muutoksella voi olla merkittäväkin vaikutus yksittäiseen perheeseen, mutta tilastollisesti merkittävästi tuen vaikutusta päivähoidon tarpeisiin kuntatasolla ei valitettavasti pystytä osoittamaan. Joten tuen motivointi on tehtävä muilla mittareilla, kuten itsekkin myös esille nostit.

Kirjoita kommentti

Vieras keskiviikko, 23 elokuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0362 sekunnissa.